Taloforum.fi

[TurkuCubed]

Kauppahallin korttelin uudistus ansainnee oman ketjunsa. Nyt kun kauppatori on vihdoin ja viimein valmistumassa, niin Turun kaupunki on kääntämässä katsettaan Kauppahallin kortteliin. Yhteistyökumppaniksi valittiin jokin aika sitten JKMM Arkkitehdit ja nyt on valmistunut heidän työstämänsä konsepti, tavoitteen ollessa että korttelin uudistus olisi valmis vuonna 2026. Nykyisellään Turun kauppahalli on itsessään kaunis ja tunnelmallinen rakennus niin sisältä kuin ulkoa, mutta se jää KOP-kolmion vieressä kuitenkin hieman piiloon.

JKMM:n konseptin tavoitteena on tuoda rakennus paremmin esille ja ottaa kauppahallin viereinen kujanne, sekä toisella puolella oleva ankea parkkipaikka hyötykäyttöön uudisrakentamisen avulla. Konseptissa uudisrakennus sijoittuu parkkipaikan kohdalle kauppahallin suuntaisena Eerikinkadulta Linnankadulle, luoden sen ja hallin väliin viihtyisän aukion ja läpikulkupaikan, jossa voi pitää terasseja ja tapahtumia ja viettää aikaa, lisäksi kauppahallin kujanteen ilmettä on tarkoitus parantaa avaamalla KOP-kolmion nykyään umpinaista seinää ja laajentamalla kauppahallin palveluita myös sinne. Konseptissa avattaisiin myös vanha läpikulku KOP-kolmion läpi kujanteelta kohti kauppatoria. Luonnollisesti hankkeeseen kuuluisi myös kauppahallin peruskorjaus ja 1970-luvulla rakennettu siipirakennus purettaisiin ja korvaavat tilat sijoitettaisiin maan alle.

Konsepti vaikuttaa hienolta ja kortteliin avautuva aukio olisi hieno, tuoden keskustaan Keski-Eurooppalaista tunnelmaa, erityisesti kesäisin. Pidän uudisrakentamista kortteliin hyvänä, mutta konseptissa ehdotettu ns. Denniksen talon korvaaminen uudisrakennuksella ei mielestäni ole kannatettavaa. Puinen Denniksen talo on kuitenkin niitä harvoja rakennuksia, jotka Turun palosta selvisivät. Toinen silmällä pidettävä asia on kauppahallin pitäminen nimensä mukaisesti myös kauppapaikkana. Ravintolat ja kahvilat ovat jo nousseet oleelliseksi osaksi kauppahallin vetovoimaa, mutta niiden ei omasta mielestäni pidä nykyisestään liikaa laajentua hallin sisällä, etenkin kun asiakaspaikkoja on jo nykyisellään niukalti. Kauppahallista tulee edelleen löytyä laadukkaita liha- ja kalakauppoja sekä leipomotuotteita ja pieniä erikoisliikkeitä; lisää ravintolakapasiteettia voidaan tuoda uudisrakennuksiin, joihin saadaan paremmat puitteet niin keittiöille kuin asiakkaille.

Linnankadun ja Aurakadun kulmauksessa on käynnissä jo oma kaavamuutoksensa, jossa haetaan kaavaa uudisrakentamiselle ja vanhojen rakennusten korottamiselle. Kaavahaussa: https://www.turku.fi/kaavoitus/aurakatu-6-7094-2016

JKMM Arkkitehtien konsepti kauppahallin kortteliin: https://ah.turku.fi/kh/2022/1003023p/Images/2157523.pdf
Kaupallinen konsepti: https://ah.turku.fi/kh/2022/1003023p/Images/2157526.pdf e. linkit korjattu
Kortteli nykyisellään: https://www.google.com/maps/@60.4513135 ... a=!3m1!1e3

[Samsam]

Miksi Denniksen talon tilalle esitetään uudisrakennusta? Ei missään nimessä saa purkaa.

[Urbaani]

Denniksen talon purkamisesta oli keskustelua jo muutama vuosi sitten. Jotenkin olettaisi Turun palolta säästyneiden rakennusten olevan koskemattomia muuten kuin remontoinnin osalta, mutta ilmeisimmin näin ei ole.

[Krio]

Eikö se olisi sama purkaa tuo kauppahallinkin rotisko, jos pitää kaikki vanha ja persoonallinen purkaa? Tiettyhän ihmiset tulevat merten takaa ja vielä 2080-luvullakin katsomaan 2020-luvulla rakennettua Espresso Housea eikä mitään 1800-luvun alkupuolen taloja. HYI OLKOON VANHA JA PERINTEINEN KAUPUNKIKULTTUURI, kyllä sen pitää olla rumaa ja sielutonta! NL on paras, ja Aalto.

[TurkuCubed]

Niin siis kyseessähän oli nyt kuitenkin vasta Turun kaupungin ja JKMM:n kumppanuussopimuksen puitteissa tehty konsepti korttelin kehittämistä varten, joka otetaan kaupungin päätöksentekoon mukaan vain ohjeellisena. Kaikki uudisrakennusten massoittelu ja nykyisten rakennusten suojeluarvot ratkaistaan vasta asemakaavavaiheessa, eikä ainakaan itselläni riitä millään usko että lautakunnista, saatika valtuustosta, löytyisi enemmistön kannatus Denniksen talon purkamiselle. Kokoomuksessa sitä varmaan osa kannattaa, mutten jaksa uskoa että muut puolueet lähtevät mukaan. Se miksi JKMM on konseptissaan talon paikalle merkannut uudisrakennuksen, liittyy varmaankin parempien numeroiden saamiseen johonkin kannattavuuslaskelmiin.

[Krio]

Et usko itsekään, etteikö tuo räjähdä liekkeihin heti kun grynderi ja safan palikkoja kokoava suuhengittäjä saavat mahdollisuuden esittää jotain paskaa.

[James]

Omaan silmään tuo ei kyllä edes näytä puhtaasti uudisrakennukselta vaan enemmänkin siltä että Denniksen talon taakse ja ehkä osin päälle suunniteltaisiin uudisrakennusta eikä suinkaan vain purettaisi vanhaa ja rakennettaisi uutta tilalle. Jossain lehtijutussa tuolta päivältä oli erikseen mainittukin, että Denniksen talo säilyy, sitä en toki tiedä että mistä toimittaja oli sellaiseen päätelmään tullut. Ymmärtääkseni edes tontin omistaja ei ole ajanut tuota purkua enää kuin käärmettä pyssyyn sen myrskyn jälkeen, joka silloin tuli kun asiaa ensimmäisen kerran ääneen suunniteltiin. Näin ollen en näe mitään syytä sille että purkaminen tulee edes ns. esityslistalle missään kohtaa.

Mutta kuten sanottua tämä kaikki alustavaa massoittelua ja toimntojen konseptointia, joten jäädään mielenkiinnolla seuraamaan. Ei nuo suunnitelmat ainakaan lähtökohtaisesti pöllömmiltä vaikuta, mutta toki monta mahdollisuutta vielä on ajaa laiva karille.

[Kantti]

En jaksa uskoa Denniksen talolle tapahtuvan mitään huolimatta JKMM:n konseptista. On se sen verran Turun kaupunkikuvaan vakiintunut osa Linnankatua. Siitä seuraisi jälleen iso äläkkä ja valituskierre. Facen Turku-ryhmissä - joita kaupunginvaltuutetutkin kuitenkin tiiviisti seuraavat - olisi jälleen iso älämölö odottelemassa jossa päättäjiä haukuttaisiin pidäkkeettömästi Turun tuhoajiksi ja grynderien ostamiksi pettureiksi. Tällä hetkellä on tapetilla Österbladin tontin kohtalo jossa oletettavasti Turun Sanomat sen suurimpana omistajana haluaa mahdollisimman paljon rahaa ja vanhat nykyiset rakennukset purettaviksi. Tätä vastustetaan kaupunkilaisten keskuudessa jatkuvasti ponnekkaammin. Tällä alkaa olla vaikutusta ja perinteisesti TS:ää lähellä oleva kokoomus, on senkin pakko ottaa huomioon kaupunkilaisten näkökanta siitä mitä ja miten kaupungissa rakennetaan.

Hyvä että Kauppahallin tontille ollaan parkkipaikkojen tilalle suunnittelemassa jotakin järkevämpää!

Sivumennen sanoen, Turun Kauppahalli on Suomen hienoimpia sarjassaan!

[TurkuCubed]

Kaupunginhallituksella päätettävänä esitys valtuustolle, missä kauppahallin peruskorjaukseen liittyviä ideoita on karsittu isolla kädellä JKMM:n aiemmasta suunnitelmasta. Alkuperäisessä suunnitelmassa olisi kauppahallin perustusten korjaamisen lisäksi uusittu talotekniikka täysin ja piilotettu se uusiin maan alle sijoitettaviin tiloihin, palautettu sisätilojen ilme mahdollisimman alkuperäiseksi​, sekä rakennettu uusia sosiaali- ja varastotiloja. Lisäksi asiakaspaikoitusta olisi lisätty rakentamalla sisälle parvi ”keskilaivan” myyntipisteiden päälle.

Kustannukset tässä suunnitelmassa kuitenkin kasvoivat esityksen mukaan noin 50milj. euron luokkaan ja siinä summassa ei ollut vielä mukana korttelin muuhun kehittämiseen vaadittavia rahoja, joten "kokonaisuuden kustannusten todettiin nousevan taloudellisesti mahdottomaksi vaihtoehdoksi edetä." Tämä päätös ei kuitenkaan estä etteikö korttelia muuten jatkokehitettäsi mm. nykyisen parkkiaukion osalta.

Lisäksi tutkimuksissa todettiin että kauppahalli painuu hälyttävää tahtia, havaittiin että "rakennus on painunut 21 vuoden aikana 68–222 mm. Rakennus painuu nykyisellään keskimäärin noin 7,3–11 mm vuodessa. Eniten painuneella Eerikinkadun puoleisella yksikerroksisella osalla painumanopeus on ylittänyt kriittisenä pidetyn rajan, ja sen on luokiteltu olevan luonteeltaan kiihtyvää."

Nyt esitetään päätettäväksi hanketta, jossa kauppahalli ja sen huoltorakennus paalutettaisiin uudelleen ja että tehdään "periaatepäätös hankesuunnittelun jatkamisesta tarvittavan palauttavan peruskorjauksen ja tekniikan osalta", jonka kustannnusarvio tuodaan erikseen päätettäväksi. Paalutuksen kustannuksiksi arvioidaan n. 13milj. euroa ja hankkeen rakentamisvaiheeksi arvioidaan vuosia 2026-2028.

Koko kaupunginhallituksen esitys: https://ah.turku.fi/kh/2025/01200021/5157443.htm

[jfo]

Varmaan ihan hyvä jos tehdään pelkkä peruskorjaus joka olisi a) halvempi ja b) nopeampi toteuttaa, jolloin haitta Kauppahallin vakiintuneille yrittäjille olisi pienempi. Suunnitelmat olivat ihan hienot mutta Kauppahalli on jo nykyisellään suosittu ja toimiva. 50 miljoonaa on ihan posketon määrä rahaa ja näkyisi varmasti liiketilojen vuokrissa.

[Luukie]

Maksumuurin takana, mutta kuitenkin hyviä uutisia.
https://www.ts.fi/uutiset/6552767

Kauppahallin ei anneta upota saveen: 14 miljoonan euron satsaus teräspalkkeihin yksimielisesti läpi.
Valtuuston hyväksymä hinta-arvio ei sisällä muun muassa arkeologisia tutkimuksia. Tarkoitus on, että Kauppahallin vahvistukset olisivat valmiina vuonna 2028.

[TurkuCubed]

Kauppahallin kaava eteni lautakunnasta jatkokäsittelyyn parin pöytäämisen jälkeen, mutta selvästi madallettuna. 12 kerroksinen rakennus leikattiin Turussa totuttuun kahdeksaan.

Paljon on käyty keskustelua siitä mikä on Turun katukuvaan sopiva kerrosluku ja rajaksi ehdotettu on mm. KOP-kolmion korkeutta. Tällaiset kovin tiukat rajat ovat mielestäni kuitenkin ongelmallisia ja turhaan karsivat pois erilaisia mahdollisuuksia kehittää keskustaa. Kerrosluvun numeroa enemmän merkkaa se miten rakennus seisoo tontillaan ja joskus korkea ja siro rakennus saattaisi olla parempi kuin matalampi, mutta massoitukseltaan raskaampi rakennus. Selvää kuitenkin on että tällaista päätöstä ei voi tehdä yhden asemakaavan perusteella, vaan asiaa pitäisi tarkastella laajemmin koko keskustan alueella. Keskustastakin kuitenkin löytyy Puutarhakadun 14-kerroksiset tornit, naapurista Rauhankadulta 12 kerrosta ja Eerikinkadun länsipäädystä 11 kerrosta.

Samalla kaavaan jäi parkkihallin sisäänajo Kristiinankadulle, mikä on edelleen mielestäni pahasti ristiriidassa sen kanssa että Kristiinankadusta haluttaisiin kehittää kävelykatua.

Kauppahallin viereen tuleva rakennus madaltui neljällä kerroksella, SDP:ltä puuttui jäsen ja toinen äänesti tyhjää



Kauppahallin kylkeen rakennettavan talon korkeus laski kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä 12 kerroksesta kahdeksaan.

SDP kertoi maanantaina, että se esittää kortteliin kymmenkerroksista rakennusta. Lautakunta päätyi äänestämään kahdeksan ja kymmenen kerroksen välillä.

Lopputulos oli kiinni SDP:stä. Puolue edusti kokouksessa vajaalukuisena, sillä sekä Agon Gërmizaj että hänen varajäsenensä olivat poissa. Lisäksi SDP:n ryhmä hajosi, sillä Henry Toivari äänesti tyhjää.

Koska vihreät, perussuomalaiset ja keskusta äänestivät kahdeksan kerroksen puolesta, vasemmistoliiton esitys voitti äänin 6–5. Kokoomus kannatti tässä äänestyksessä kymmentä kerrosta.

Jos Toivari olisi äänestänyt oman ryhmänsä esityksen puolesta, lopputulos olisi ollut 6–6. Tällöin puheenjohtaja Sini Ruohosen (kok.) ääni olisi ratkaissut, ja talosta olisi tullut kymmenkerroksinen.

***

Lautakunta päätyi lisäksi lisäämään kaavalle tiukempia kaupunkikuvallisia vaatimuksia Riina Lumpeen (vihr.) ehdotuksesta. Niihin kuuluivat muun muassa korkeatasoinen arkkitehtuuri sekä Katiskan taloon sopiva materiaalien ja värien käyttö. Ehdotus hyväksyttiin äänin 10–1. Ruohonen äänesti tyhjää.

Kaava-aloitteen takana ovat kaupunki ja Asunto Oy Linnankatu 17. Asunto-osakeyhtiötä hallinnoi Innovestor Oy.

Turun Sanomien tietojen mukaan Innovestor lähetti päättäjille sähköpostia ennen kokousta. Yritys ilmoitti vetäytyvänsä kaavasta, jos rakennus ei toteudu 12-kerroksisena. Innovestor kertoi jäävänsä odottamaan uusia päättäjiä eli käytännössä seuraavaa valtuustokautta.

Vetäytyminen saattaa viivästyttää alueen kehittämistä.

Lautakunta käsitteli Kauppahallin korttelin asemakaavanmuutosluonnosta jo kolmatta kertaa. Asia laitettiin pöydälle kahdessa edellisessä kokouksessa.

Vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat jo ennen kokousta, ettei 12-kerroksinen talo sovi ydinkeskustaan. Turun vasemmistoliiton puheenjohtaja Johan Ekman (vas.) sanoi, että Kop-kolmio voisi hyvin toimia keskustarakentamisen korkeuden mittatikkuna.

Sini Ruohonen taas kommentoi, ettei Kop-kolmio voi olla keskustarakentamisen korkeuden määrittäjä. Hän muistutti, ettei Turussa ole päätetty, miten korkeaa keskustarakentaminen saa olla.

https://www.ts.fi/a/6999215

[hmikko]

Selvää kuitenkin on että tällaista päätöstä ei voi tehdä yhden asemakaavan perusteella, vaan asiaa pitäisi tarkastella laajemmin koko keskustan alueella. Keskustastakin kuitenkin löytyy Puutarhakadun 14-kerroksiset tornit, naapurista Rauhankadulta 12 kerrosta ja Eerikinkadun länsipäädystä 11 kerrosta.

Juurikin tämä. En tiedä, miksi asiasta ei ole saatu aikaan periaatepäätöstä, tai vissiin mitään selvitystäkään, kun keskustaan on matkan varrella kumminkin ehdoteltu torneja sinne tänne. KOP-kolmio on yhdeksänkerroksinen, kun sisäänvedetyt ullakkokerrokset lasketaan, ja Kauppatorilla on nyt Wiklundin ja uuden Börsin ullakkoterassit samalla korkeudella. Wiklund tornimainen ilman sisäänvetoa. Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmassa on 50-luvun asuintalossa myös yhdeksänkerroksinen torniosa, joka mun silmääni istuu paikalleen oikein hyvin.

Kauppahallin korttelissa ja sen naapureissa ei mitään järin yhtenäistä räystäslinjaa ole nytkään. Ravintola Koulu ja vastapäinen Hansakortteli ovat kolmikerroksisen korkuista, Denniksen talo matala ja sen naapurit erikorkuisia molemmin puolin, ja KOP-kolmio on jotain ihan muuta. Itseäni ei olisi tuolla haitannut 12-kerroksinen korttelin keskellä. Vähän turhaan päättäjät jumittivat sen korkeuteen, mutta toisaalta tuon ymmärtää, kun kunnollista linjausta asiasta ei ole.

[aamiaispulla]

^ Juuri tämänkin riitelyn takia on hyvä, jos Kupittaa-Itäharju ottaa keskustan roolia. Turkuun pitää saada alue, jossa saa rakentaa korkeaa. Turun keskustassa taitaa olla ennestään jo ainakin kaksi korttelia, joiden kehitys on jäissä, koska kaupunki puuttui hankkeen mittakaavaan. Siitä on tulossa tapa, joka vaarantaa keskustan kehittämisen.

[hmikko]

Räystäslinjaa ei kyllä pidäkään päättää grynderien temppuilun takia. Jos olisi selvä päätös, että räystäslinja on kahdeksan kerroksen korkeudella, niin niille, jotka eivät suostu sen mukaan rakentamaan, voisi sanoa selkeästi, että olkaa sitten rakentamatta. Siinä olisi ennustettavuutta yrittäjällekin.

Enkä nyt ihan tämän takia toivo, että Turun keskustatoiminnot hajaantuvat enempää. Asetelma ei ole Kauppatori vastaan Kupittaa, vaan Kauppatorin ympäristö vastaan Mylly yms.