- 21.02.14 11:25
#65033
8 vuotta parinkymmenen kilometrin pätkän rakentamiseen - realistinen Asula-Myllynen
, ajattelitko itse kaivaa lapiolla koko pätkän?
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
tamperelainen.fi kirjoitti:Tampereelle on perustettu kansanliike, jonka tarkoituksena on saada kaupunkiraitiotie kulkemaan Pispalan valtatietä pitkin.http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/2 ... n%E2%80%9D
Kansanliike on perustanut myös nettiadressin, jossa kerätään nimiä Pispalan valtatien linjauksen puolesta.
Raitiotiestä päätetään kesäkuun valtuustossaEli yhteenvetona:
07.04.2014 kello 17:28
Raitiotien yleissuunnitelma, kustannusarvio ja päätöksen aikataulu käsiteltiin Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa maanantaina 7.4.2014. Yleissuunnitelmaraportin valmistuminen on viivästynyt, joten päätöksenteon aikataulua jouduttiin siirtämään hieman aiottua myöhemmäksi. Yleissuunnitelmaraportti julkistetaan ja lähetetään lausunnoille 51 taholle sekä asia tuodaan kaupunginvaltuuston iltakouluun ja valtuustoseminaariin 24. huhtikuuta 2014. Kaupunginhallituksen päätöskäsittelyyn katuraitiotie tulee 2. kesäkuuta 2014 ja valtuuston päätettäväksi 16. kesäkuuta 2014. Lopullinen rakentamispäätös tehdään vuonna 2016, kun kaikki kustannukset, toteutusmalli ja valtion rahoitus ovat selvillä.
Hankkeen alustava investointikustannusarvio on noin 220 miljoonaa euroa, johon lisätään yleissuunnitelmassa 15 prosentin eli noin 30 miljoonan euron riskivaraus arvaamattomille kustannuksille. Kokonaiskustannusarvio on siten noin 250 miljoonaa euroa. Pispalan valtatien linjaus on investoinnin kustannusarvion mukaan 3,5 miljoonaa euroa kalliimpi kuin Paasikiventien linjaus.
Yleissuunnitelman rinnalla kaupunki on teettänyt selvityksen raitiotien toteutusmallista, kiinteistötaloudellisista vaikutuksista ja työllisyysvaikutuksista. Päätöksenteon pohjaksi on valmisteltu myös vaihtoehtoisten joukkoliikennejärjestelmien vertailua. Yleissuunnitelman aikana raitiotielinjan varrella kaupungilla on ollut käynnissä asemakaavojen valmistelutyöt muun muassa Lentävänniemen keskustan, Niemenrannan, Santalahden, Kalevanrinteen ja Kaupin kampuksen alueilla. Nämä vaikuttavat merkittävästi raitiotien suunnitteluun. Raitiotie yhdistää Tampereen suurimmat väestö- ja työpaikkakeskittymät ja suuren osan Tampereen kaupungin seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä käyntikohteista. Tampereen raitiotien päävarikon sijoitusalueeksi esitetään Kaakkois-Hervannassa Kauhakorvenkadun eteläpuolella sijaitsevaa tonttia.
Valtuuston päätöksen mukaisesti raitiotie linjataan Hervannasta keskustaan Sammonkatua ja Itsenäisyydenkatua pitkin, keskussairaalalle suunnitellaan oma haara Teiskontietä pitkin. Pispalan kannaksella on länteen vielä kaksi vaihtoehtoista reittiä Pispalan valtatien tai Paasikiventien kautta. Kaupunki on hankkinut Metsä Boardilta Lielahden tehdasalueen, jonka maankäyttöpotentiaalin täysimääräistä hyödyntämismahdollisuutta tukee paremmin Paasikiventien kuin Pispalan valtatien linjaus. Myös Pispalan kannaksen reitti tulee valtuuston päätettäväksi 16.6.2014.
Tavoitteena on, että valtuuston päätöksen jälkeen kaupunki valitsee kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toimittaja- ja rakentajatahot, joiden kanssa kaupunki tekee raitiotien toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat. Tämän nk. kehitysvaiheen on arvioitu kestävän vuoden 2016 viimeiselle vuosineljännekselle asti.
Raitiotien yleissuunnitelma on laadittu 30 prosentin valtionaputuella. Tampere on toimittanut 27.3.2014 joukkoliikenteen valtionapuhakemuksen, jossa haettiin lisätukea vuoden 2014 raitiotiesuunnitteluun 180 000 euroa. Tampere lähetti 20.3.2014 vetoomuksen valtion kehysriiheen raitiotien suunnittelun ja investoinnin rahoituksen varaamisesta valtion budjettiin. Tampereen kaupungin tavoitteena on saada päätös valtion rahoitusosuudesta kehitysvaiheen jatkosuunnittelun kustannuksiin valtuuston kesäkuun kokoukseen mennessä.
Teksti: Aila Rajamäki
Lisätietoja
Konsernijohtaja
Kari Kankaala
Puhelin 050 351 3020
Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi
Bernheart kirjoitti:Sanon ihan suoraan, että tällä päätöksentekovauhdilla on aivan turha itkeä sitä, että "Helsinki vie rahat" ja jarruttaa Tampereen hankkeita. Tässä on nyt käytännön koulukirjaesimerkki perseilystä ja vitkuttelusta, joka sataa ratikanvastustajien laariin…kukas muu maestrona kuin manselaiset itse…Joo. On tää aivan käsittämätöntä touhua - mulla ei kyllä ole tietoa kuka tässä on maestrona ja mitä asialle voi näin tamperelaisena tehdä? Onko ideoita? Viime vaalit oli ns. ratikkavaalit ja valtaosa valituista oli ratikan kannalla - myös oma edustajani, en kuitenkaan tiedä mikä hommassa näin pahasti kusee ja millä edelletyksillä hankkeen saisi aloitettua.
EDIT..Mikäv* "kehitysvaihe?
Eikö 15 vuoden "kehitysvaihe" jo riitä?
Clepe kirjoitti:Itse näkisin että asioiden perinpohjainen selvittäminen on parempi vaihtoehto kuin päätösten ajaminen läpi huterien selvitysten tai hatusta vedettyjen kustannusarvioden avulla. Silloinkin voi nimittäin jäädä ilman valtion tukea.Puhuiko joku huterista selvityksistä?
tamperelainen.fi kirjoitti:Peli kovenee. Tampereen valtuutetut ja varavaltuutetut ovat saaneet eteensä rajun ratikkaraportin juuri kun Tampereen kaupungin virallinen raitiotien yleissuunnitelma on valmistumassa.http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/2 ... o-hankkeen
Muistion mukaan raitioliikenne ei toisi minkäänlaisia säästöjä Tampereen joukkoliikenteeseen. Päinvastoin.
Ratikan ryttäävä muistio on toimitettu valtuutetuille ja tilaajapäällikölle. Sen ovat laatineet liikennemestari Vesa Luoma ja kalustopäällikkö Kalle Keinonen. Kumipyöräliiketeeseen kallistuva paperi suomii kovin sanakääntein kiskoliikennettä.
- Investointina raitiotie olisi todellakin ainutlaatuisen suuri. 300 miljoonalla eurolla voitaisiin hoitaa TKL:n kalustoinvestoinnit 150 vuoden ajan. Jo pelkästään raitiotien 10 miljoonan euron suunnittelurahalla voisi uusia yli kolmanneksen TKL:n bussikalustosta.
Ja näin he tylyttävät:
- Käytännössä bussikapasiteetin pitäisi olla loppumassa kesken, mikäli raitiotietä tällä hetkellä tarvittaisiin Tampereen kaupunkialueen joukkoliikenteeseen. TKL:n talven arkipäivän liikenteen noin 1 900 vuorosta kahdeksan on sellaisia, ettei yhden 3-akselisen telibussin kapasiteetti riitä. Ja lisääsvät: Yksikään näistä ei ole suunnitellulla raitiotiereitillä.
Luoma ja Keinonen muistuttavat, että nykyisin aamuruuhkan huippu kestää TKL:llä vain 40 minuuttia kello 7.20–8.00, jolloin liikennöintiin tarvittava kalustomäärä on suurimmillaan. Heti tämän jälkeen kalustoa ryhdytään siirtämään linjaliikenteestä bussivarikolle.
Heidän mukaansa vuorotarjontaa ”ratikkareitin” piirissä voidaan yhä helposti tarvittaessa kasvattaa hyvin maltillisin kustannuksin. - Olennaista kuitenkin on, että todellista tarvetta vuorotarjonnan voimakkaalle lisäämiselle ei tällä hetkellä ole. Jyrkin taloudellinen torjunta tulee vertailusta Helsinkiin:
- Vertailemalla TKL:n ja HKL-raitioliikenteen organisaatioiden rakennetta havaitaan, että teräspyöräliikenne sitoo merkittävästi henkilökuntaa. TKL:llä on noin 300 bussinkuljettajaa ja oheishenkilökuntaa kaikkineen 30 sisältäen hallinnon ja työnjohdon lisäksi myös Tampereen Infran linja-autoasentajat sekä TKL:n päivittäishuoltoja hoitavan yrityksen henkilökunnan.
- Vastaavasti HKL-raideliikenteessä raitiovaununkuljettajia on 361 ja muuta henkilökuntaa 279. Eli HKL:n raitiovaunuliikenne Helsingissä tarvitsee lähes 0,77 tukihenkilöä yhtä kuljettajaa kohden, kun TKL:n bussiliikenne tarvitsee 0,1 tukihenkilöä kuljettajaa kohden.
Heidän mukaansa kaikkein edellä mainittujen lukujen valossa on hyvin vaikea uskoa, että raitioliikenne toisi minkäänlaisia säästöjä Tampereen joukkoliikenteeseen.
- Tämän raportin taustalla on henkilökohtainen mielenkiintomme joukkoliikenteeseen ja sen suunnitteluun. Raporttiin sisältyvän, ja sen pohjana olevan, tietoaineiston keruun on omalta osaltamme mahdollistanut työskentelymme Tampereen joukkoliikenteen parissa Laadittu raportti kuvaa yksin henkilökohtaisia näkemyksiämme, eikä se ole työnantajamme Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen (TKL) kannanotto raitiotieratkaisuihin, Luoma ja Keinonen sanovat.
henkka kirjoitti: Puhuiko joku huterista selvityksistä?Tältä asia varmaan näyttää bussinmuotoisten silmälasien läpi. Jos tarkoitus on säästää rahaa bussiliikenteestä, niin varmaan ei kannata rakentaa ratikkaa. Tarkoituksen pitäisi olla kehittää kaupunkia.
9.27http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194896 ... julki.html
Valtio on kehottanut kaupunkia jatkamaan ratikan suunnittelua valtion 30 prosentin rahoituksen pohjalta. Valtion päätöksiä voi odottaa lokakuussa.