Darre kirjoitti:"Heidekeniä vastapäätä Turun Sirkkalankadulla sijaitseva kivinen arvorakennus saneerataan asuinkäyttöön. Rakennusyrittäjä Janne Lundén sijoittaa Turun Toverien Tuki -säätiöltä ostamaansa entiseen koulutaloon 13 asuntoa. Hän uskoo, että lähiviikkoina alkava kunnostustyö valmistuu ensi keväänä."
"Tuleva asuintalo kuuluu kohua herättäneeseen Sepänkatu 5:n asemakaava-alueeseen. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta lisäsi joulukuussa 2012 tuntuvasti rakennusoikeutta virkamiesten esittämään asemakaavaluonnokseen. Lundénin ostamaa rakennusta lukuunottamatta kaava-alue on edelleen Turun Toverien Tuki -säätiön hallussa. TuTon toimisto sijaitsee naapuritalossa."
Hyvä että tontilla tapahtuu, erityisesti että noita vanhoja tontin taloja laitellaan kondikseen. Muutenhan projekti on edelleen levällään ja kaavoitus vaiheessa.
Noita uusia havainnekuvia katsoessa (
http://arosuo.fi/wp-content/uploads/201 ... katu_3.jpg) näkee ettei taloissa sinänsä ole mitään ihmeempää vikaa, laadukkaan näköistä nykynormia. Tietyisti mahdollisimman suuret rakennusneliöt, luonnollisesti!
Aina sitä kuitenkin toivoo jonkinlaista irtiottoa omaperäisempään hahmoon. Näitä tasakattoja katsellessa tulee myös mieleen mikä Suomen ilmastossa olisi järkevää kattorakentamista, uima-allastyyppinen huopakatto vai rivipeltinen harjakatto ja selkeät räystään.
Jaksan hokea näitä raystäitä tämän tästä..
Tontin tilanne ei näiden uudisrakennusten osalta ole muuttunut vuodentakaisesta
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan välipäätöksestä mihinkään. Tästä uutisoitiin Turun sanomissa alkuvuodesta.

Tuossa TS:n piirroksessa jo näkyy vanhojen rakennusten takana nämä 8 -kerroksiset talot kummittelemassa.

Keskinkertaista kuhinaa syntyi y&k -lautakunnan myönnettyä rakennusoikeutta enemmän kuin tontinomistaja oli ymmärtänyt pyytää! Jota y&k -lautakunnan puheenjohtaja Jorma Hellstén sitten selitteli. "
Ei isompaa rakennusoikeutta kuin naapurikiinteistöllä".
Tein pienimuotoisen katsastuksen pari päivää sitten Sepänkatu 5 tontin nurkilla.

Lähdetään liikkeelle tontin Sirkkalankadun puoleiselta osuudelta, joka alkaa melko vanhalla, P.J. Gylichin vuonna 1855 suunnittelemalla empiretalolla jolla oli aikaisemmin suojelumerkintä sr-1. Uudessa kaavasuunnitelmassa sitä ei ole. Keskellä on entinen koulurakennus. Noin 10 vuotta sitten siinä toimi pieni Mikaelin koulu. Reunimmaisena on Janne Lundenin omistukseensa hankkima 3 -kerroksenen talo jossa aikanaan toimi kristillinen sisäoppilaitos.

Eli tämä rakennus. Talvella, kauan sitten, kaverin kanssa urheilupuistoon luistelemaan mennessä vilkuteltiin ikkunassa olleille tytölle!

Tytöt vilkuttivat takaisin.

Sepänkadun rinnakkaisen kadun, korttelin toisella puolella olevan Kivenhakkaajankadun kulmassa sijaitsee useampaan kertaan Turun kauneimmaksi taloksi äänestetty As Oy Neitsyt.

Korttelin koko Sirkkalankadun mittainen osuus on kerroksellinen ja kiinnostava vanhan kaupungin katuosuus.

Sepänkadun puolella tontin reunasta on kauan sitten purettu puutalo. Keskellä kuvaa olevan rakennuksen pääty on aikaisemmin mainittu P.J. Gylichin empiretalo.

Kadun reunasta katsoen tontti näyttää tältä. Edessä oleva kivirakennus on toiminut olemassaolonsa aikana ainakin merimiesammattikoulun asuntolana. Talon seinässä olevan kyltin perusteella siellä harrastetaan poliisikoirakoulutusta.

Sinänsä hyväkuntoisen näköinen talo, aika vain on ajanut ohitse.

Edessä kauempana olevat puut ovat suojelumerkinnän alla!

Tontin pienen tiilisen huoltorakennuksen takana näkyy massiivinen 60 -luvulla rakennettu 8 -kerroksinen talo, rakennettu ennen elementtiaikaa.

Etualalla olevat puut ovat suojelumerkinnän, sr-1 alla. Itäisen Pitkäkadun varren massiivisen kerrostalon (taustalla) huomaa 60 -luvun alkupuolen rakennukseksi harjakatostakin.

Janne Lundenin ostama rakennus. Janne Lunden on muuten Rakennus-Lunden Oy:n perustajan Juhani Lundenin poika joka toimi pitkään firman toimitusjohtajana. Rakennus-Lunden Oy sulautui 3 vuotta sitten Consti Yhtiöihin.

Entinen Mikaelin koulun rakennus ja Lundenin ostama kristillisen sisäoppilaitoksen talo.

Poliisikoirien koulutuskeskus.

P.J. Gylichin puutalo joka ei ole parhaassa kunnossa. Kiinnostavaa onkin nähdä mitä sille tapahtuu. Jos tämä puretaan ei tilalle kuitenkaan voi rakentaa kuin 1 -kerroksinen vastaavan kokoinen talo. Koska museokeskus haluaisi talon säilyttää ja vanhastaan tiedetään että talon purkamisesta syntyisi otsikkoja ja valituksia, tämä kaikki saattaisi puoltaa rakennuksen kunnostamista ja säilymistä?

Tästä tuli aika iso postaus lopulta. Viimeinen kuva portin kohdalta pihalle, joka oikeastaan otettiin ekana.