Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Ala Amurin Viki
#31770
Tervehdys kaikille!

Mukava nähdä, että tällä palstalla katsotaan liikenteen ja kaupunkikehityksen suhteen myös eteenpäin, eikä olla vaahto suussa raivoamassa ratikkaa vastaan ilman tietoa ja kokemusta. Tampere on rakas kaupunki ja yksi Pohjolan parhaimmista - se ansaitsee parempaa kuin mitä nykyinen bussi- yksityiautojärjestelmä tarjoaa.

Olen koittanut tutustua liikenneasioihin neutraalisti ja yritän ajatella liikennettä kokonaisuutena, johon kuuluvat niin autot, bussit, ratikat, junat, laivat kuin lentokoneetkin. Liian moni ajattelee, että liikenne on sama kuin autoilu ja muista liikennemuodoista ei tarvitse välittää, eikä ainakaan laittaa rahaa niihin. Valitettavasti myös Tampereen päättäjät ovat ajatelleet näin ja tuloksena tästä Tampereen verorahoja uppoaa yksityisautoilun lisäämiseen joka vuosi mukavat 100 milj. euroa. Tästä puolet menee autokatuverkon ylläpitoon. Toinen puolikas käytetään uusien risteysten, katujen, tunnelien ja parkkitilojen rakentamiseen. Summa nousee sitä mukaa, kun uutta autokatuonfraa tulee. Joukkoliikenteelle jää jämät, eli n. 1/5- osa tästä ja raideliikenteelle ei puupennin vertaa. Tilanne on kuitenkin viimein muuttumassa. Kaikkien asioihin ilman kiihkoa suhtautuvien järkevien kaupunkilaisten kannattaa olla mukana kannustamassa kaupungin päättäjiä ja epäröijiä tähän muutokseen, jolla on laajat ja kauaskantoiset hyödyt.

Julkisen ja kevyen liikenteen kehittäminen ei tarkoita sitä, että autoilu pitäisi kieltää taikka lopettaa, vaan sitä, että tästä edes liikenteelle varattuja rahoja on käytettävä myös raideliikenteen kehittämiseen eikä vain uusien autoiluhankkeiden hyväksi. Miksi esim. 160-180 milj. euron hakkaaminen uuteen autokatuun, liitymiin tai tunneliin on joidenkin mielestä "ilmaista" ja "kannattavaa", mutta saman summan laittaminen raideliikenteeseen ei? Varsinkin, kun raideliikenne tuottaa myös tuloa kaupungin kassaan, mutta uudet autokadut ja -tunnelit tuottavat vain lisää ylläpitokulua, eikä kukaan maksa niiden käytöstä mitään niin kuin ratikka- tai bussimatkaajat maksavat lippumaksun (autoilun verot menevät valtion kassaan eikä valtio maksa Tampereen autoiluinfrastruktuuria).

Korostan vielä, että autoilu (ja myös bussit) on yksi tärkeä liikennemuoto jolla on paikkansa liikenteessä, mutta ajattelutapaa ja arvomaailmaa pitää nyt uudistaa siihen suuntaan, että meillä on tämän vuosikymmenen aikana ja siitä eteenpäin halvempi liikenne ja halvempi kaupunkirakenne, jossa rahaa kuluu nykyistä vähemmän autoilun lisäämiseen ja tuhansien päivittäisten bussivuorojen pyörittämiseen. Lisäetuna saamme viihtyisämmän kaupungin ja entisestään korkeamman imagon Tampereelle, joka vetää puoleensa hyviä veronmaksajia. Jatketaan keskustelua!
tekijänä Ala Amurin Viki
#31922
Alla linkki YLE Areenan ohjelmaan joka kertoo siitä, miten kävi kaikkien autoilumaiden kantaäiti USA:n Portlandissa, kun keskustaa alettiinkin jatkuvien autoiluhankkeiden lisäämisen sijaan kehittämään kävelypainotteisesti ja rakennettiinkin kevyt ratikka kaupungin päälinjalle. Alun ilmastohöpötyksen jälkeen sieltä löytyy tismalleen juuri niitä samoja asioita ja vastauksia, mitä Tampereella juuri nyt käsitellään, epäillään ja kysellään.

Motiivina muutokselle myös Portlandissa oli se, että kun ennen vain lisättiin niitä kalliita autokatuja ja parkkeja toinen toisensa perään vastaiskuna laitakaupungin marketeille ja liikenneongelmille, niin keskusta vain näivettyikin entisestään ja liikenteen kulut sekä päästöt nousivat kestämättämästi, samalla verotulot alenivat alenemistaan. Oltiin yksityisautoilun oravanpyörässä, joka oli tila- ja rahasyöppö (tuttua Tampereelta).

Tämä ohjelma kyllä kannattaa ehdottomasti tsekata ajan ja ajatuksen kanssa! Tämä pitäisi olla pakollinen oppitunti myös tamperelaiselle päätöskultturille, joka on ollut tähän asti sitä mieltä, että sadat miljoonat autojen risteyksiin, liittymiin ja katuihin on "halpaa", mutta sama summa ratikkaan ja kevytliikenteeseen on kallista... Uusinta ohjelmasta tulee lauantaina 21.8.2010, mutta netistä sen näkee koska vaan ennen määräajan umpeutumista

http://areena.yle.fi/video/1215508
tekijänä järvellä nukkuva
#31990
Voisi kuvitella, että mitä enemmän suomalainen kaupunkikulttuuri kehittyy (ja ihmiset haluavat asua kaupungeissa vapaaehtoisesti), sitä merkittävämmäksi imagotekijäksi ratikka tulisi Tampereelle. Kaupunkien välinen kilpailuhan on aika pitkälti mielikuvien kilpailua. Tampere tuntuu vielä olevan monille suomalaisille (maan)läheisempi kaupunki kuin toinen vastaavankokoinen suurkaupunki Turku. Tampere on rehellisten ja työtätekevien ihmisten kaupunki, kun Turku haiskahtaa jo vähän liikaa ummehtuneelta porvarilliselta elitismiltä ja murrekin on naurettava. Raideliikenteeseen panostaminen sopisi Tampereen punaisen menneisyyden (ja miksei tulevaisuudenkin) takia kaupunkiin mainiosti. Teollisuuskaupungin historia velvoittaa. Kaukojunilla on jo mainiot yhteydet kaikkialle, seuraavaksi vaan rohkeasti ratikat ja lähijunat niin Suomen kakkoskaupungin paikka on selviö.
tekijänä bitterfly
#32001
^ Eipä tule tuo porvarillistinen elitismi heti mieleen kun väistelee noita laitapuolen jalmareita tuolla kadulla. Tosin on totta, että pian rehelliset työtätekevät, joskin typerää murretta suoltavat duunarit saavat pian etsiä uutta kaupunkia kun telakalta loppuu työt. En tosin ymmärrä mikä tekee Turun murteesta enemmän naurettavan kuin jostain muusta, vai olisko nyt kyseessä savolainen kuulotuntuma, jolla mielipide on muodostettu.

Ratikka kuitenkin pitää saada molempiin kaupunkeihin, myös Turkuun.
tekijänä ultrix
#32003
Eikös ratikka ole porvarillinen kulkuväline, kun Ullanlinnan kukkahattutädit ja minkkiturkkimammatkin käyttävät sitä. Reaalisosialismia on Rollikka! :D

Ei vaan, eihän se ainakaan enää näin mene.
tekijänä järvellä nukkuva
#32019
Ultrixin huomio on asiallinen. Kyllähän länsiblokki yhtä lailla kuin itäkin on jo pitkään tajunnut raitiovaunun hienouden. Usein jo pelkästään järkevistä ja käytännöllisistä syistä, ei mistään raideromantiikasta. Lännessä ainakin nämä uudet ratikat vain tuppaavat olemaan matalalattiaisia käärmeitä, jotka syytävät asiakkaita kävelykatujen merkkituotemyymälöille ja pelaavat suoraan kapitalistien pussiin. Aivan samoin kuin hyvin toimeentuleva munkkiniemeläisrouva ajaa nelosella Stockalle. Samanlaista on kai tulossa Tampereellekin. Mutta Tampereelle sopisi myös idänmallisempi raitiovaunu... Minulle vain tuli mieleen tämä Dziga Vertovin elokuvasta Mies ja elokuvakamera. Siinä sosialistisen suurkaupungin kuvauksessa ratikat ovat merkittävässä roolissa.

Eikä se, mitä ohimennen sanoin Turusta, ollut tosiaankaan omaa mielipidettäni. Anteeksi offtopic, mutta minä arvostan Turkua valtavasti. Kyse on vain siitä, mitä monet suomalaiset ajattelevat Turusta. Esimerkiksi itäsuomalaisen on helppo muuttaa ja sopeutua Tampereelle, koska Mansen ilmapiiri on lähempänä häntä itseään, mutta Turkuun sopeutuminen on jo vaikeampaa. Turku on niin oma lukunsa, ja on aivan totta, että murrekin on vieraampi. Ehkä kyse on myös vastaavanlaisesta ilmiöstä kuin sosialistin synnynnäisestä epäluuloisuudesta kirkkoa ja pappeja kohtaan; Turkuhan on perusluonteeltaan uskonnollinen kaupunki. Toki viime vuosikymmenet ovat sekoittaneet tilannetta. Työväenkaupunkien rehellisen karhea suomalainen kommunismi on jo pitkän aikaa sitten muuttunut yksityisautoilumyönteiseksi sosiaalidemokratiaksi ja yleissuomalainen hurskas, aito kristillisyys joko höyrypäiseksi haaveiluksi tai umpimielikseksi, tekopyhäksi kokoomuslaisuudeksi. Tässä mielessä Turku on skitsofreeninen kaupunki.

Joka tapauksessa minua harmittaa, että suomalaiset eivät ymmärrä Turkua, sen historiaa ja merkitystä. Siitä johtuu, että Tampere kasvattaa väkilukuaan paljon nopeammin kuin Turku. Mutta en halua harmitella turkulaisten puolesta, jos Tampereelle tulee ratikka ja Turkuun ei. Koska en itsekään ymmärrä Turkua, jätän neuvomisen muille.
tekijänä slette
#32901
Uusimman Tamperelainen-lehden mukaan yhdyskuntalautakunta tekee päätöksen ratikkaselvityksen konsultista ilmeisesti 7.10. Lehdessä oli myös tähän liittyen ratikka-aiheinen pääkirjoitus. Itseäni mietityttää selvityksen tuloksiin liittyen muutama asia:

Itsenäisyydenkatu vai Sorin silta?
Ratikan linjauksella on Teiskontien alun ja Keskustorin välillä kaksi päävaihtoehtoa: Itsenäisyydenkadun tai Sorin sillan kautta ja jälkimmäisellä vielä kolme alavaihtoehtoa, Rautatienkadun, Tuomiokirkonkadun tai Hatanpään valtatien kautta.

Itsenäisyydenkadun reitti on etäisyydellisesti lyhyin ja sen verran leveä, että ratikan omat kaistat eivät tuottane ongelmia (ainakaan jos Hämeenkadulta saadaan autot pois eikä siten pakoteta ratikkaa samalle kaistalle bussien kanssa). On siis syytä olettaa sen olevan vaihtoehdoista nopein, mikä lienee tärkeää varsinkin TAYSin "mutkan" toteutuessa, jotta Hervanta-keskusta-matkoja ei hidasteta liikaa. Reitin varrella on myös runsaasti asutusta ja kauppoja ja yhteydet rautatieasemalle ovat erittäin hyvät. Teknisenä ongelmana on ratapihan alittava 3,5 m korkea tunneli, mistä pitäisi kuitenkin olla mahdollista selvitä, jos ratikkakaistan pintaa voidaan laskea muutamalla kymmenellä sentillä (yleisin raitiovaunujen korkeus on 3,3-3,6 m, saksivirroittimen alin toimintakorkeus noin 20 cm ja kiskotyyppinen virtajohdin raitiotiejännitteelle vie ehkä 10 cm).

Sorin sillan ja Hatanpään valtatien kautta kulkevan linjauksen hyvinä puolina on vuorostaan hyvät yhteydet Tampere-talolle, ammattiopistolle, yliopistolle, Keskusareenalle, linja-autoasemalle ja Koskikeskukselle. Omat kaistat eivät katujen leveyden kannalta liene ongelma, tosin ratikat luultavasti joudutaan laittamaan bussien kanssa samalle kaistalle Hatanpään valtatiellä. Matka-ajassa linjaus häviää Itsenäisyydenkadun vaihtoehdolle epäilemättä jonkin verran pituutensa takia. Siirtyminen Viinikankadulta Kalevantielle onnistunee osittain Tampere-talon tontilla käyvän rampin avulla.

Linjaus Tuomiokirkonkadun kautta on ongelmallinen hitautensa takia, reitti on pitkä, sille mahtuu kaksi 90 asteen käännöstä ja katu hyvin kapea, mikä pakottaa sovittamaan vauhdin kevyen liikenteen mukaan. Itse en usko enkä toivo tämän vaihtoehdon toteutuvan.

Rautatienkatu on taas hyvä siinä mielessä, että sitä kulkeva rata tarjoaa yhteydet sekä Tampere-talolle, ammatti- ja yliopistolle, Keskusareenalle että rautatieasemalle (mutta toisaalta ohittaa linja-autoaseman ja Koskikeskuksen). Omien kaistojen pitäisi järjestyä. Pääongelmana on Tuomiokirkonkadun tavoin hitaus, vaikka leveä katu tarjoaakin mahdollisuuden kovempaan vauhtiin.

Omasta mielestäni Itsenäisyydenkadun linjaus on näistä neljästä selkeästi paras nopeutensa ja rautatieaseman läheisyytensä takia. Rautatieaseman merkitys tulee entisestään kasvamaan paikallisjunaliikenteen kehittyessä ja sitten, kun Tampereelle joskus tulee aito matkakeskus. Hatanpään valtatien linjaus tulee hyvänä kakkosena saavutettavien kohteiden suuren lukumäärän takia.

Pispalan valtatie vai Paasikiventie?
Kun ratakäytävän linjausvaihtoehto on hylätty, on Pispalan kannaksen ohittamiseen jäänyt kaksi vaihtoehtoa, Pispalan valtatie ja Paasikiventie.

Paasikiventien varresta ratikalle on ongelmatonta löytää reitti ja omalla eristetyllä ratapenkalla se voidaan laittaa kulkemaan erittäin kovaa, esim. 80-90 km/h (opastimien ohjaamana ja mahdollisesti kulunvalvonnan valvomana). Erittäin suurena ongelmana on kuitenkin asutuksen vähäisyys reitin varrella, vaikka tätä onkin osittain mahdollista korjata linjaamalla ratikka esimerkiksi reittiä Savilinnankatu-Simppoonkatu (omalla sillalla Paasikiventien yli).

Pispalan valtatien varressa asutusta ja muita käyntikohteita on selkeästi enemmän, mutta erittäin isona ongelmana on kadun kapeus. Rajaportin ja vt 12:n risteyksen välille on käytännössä mahdotonta saada mahtumaan sekä yhdistettyä ratikka- ja bussikaistaa, pyörätietä että kahta normaalia autokaistaa. Ratikan linjaaminen tätä kautta edellyttää siis käytännössä nopeussyistä kaiken ei harjulle suuntautuvan yksityisautoliikenteen siirtämistä Paasikiventielle. Raitiotien toteuttaminen pelkästään rakentamalla nykyisille kaistoille kiskot on nykyaikaisen raitiovaunuliikenteen näkökulmasta täysin mahdoton ajatus.

Itselläni tulee Pispalan valtatien suhteen mieleen seuraavanlainen ratkaisu. Katkaistaan Pispalan valtatie tyystin muulta kuin joukko- ja kevyeltä liikenteeltä heti Mäkikadun liittymän länsipuolelta, noin Ahjolankadun ja Kannaksenkadun liittymien puolivälistä sekä Uittotunnelin kohdalta. Tämän lisäksi katkaistaan Mäkikatu kaikelta moottoriajoneuvoliikenteeltä heti Rajaportin saunan parkkipaikan länsipuolelta, Koukkarinkatu noin puolivälistä sekä poistetaan Ratakadun ja Pirkankadun liittymä. Tällä tavalla saadaan varmuudella eliminoitua Pispalan valtatieltä kaikki paitsi tonteille ajo.Tämän jälkeen poistetaan pohjoispuolen jalkakäytävä ja sijoitetaan sen tilalle raitiovaunu- ja bussikaistat (bussien tilantarvetta voitaneen vähentää loivilla betonireunoilla). Eteläpuolelle jää hieman nykyistä kapeampi pyörätie sekä autotie, jossa henkilöautot mahtuvat - harjun pikkukatujen tapaan - valtaosin juuri ja juuri kohtaamaan. Joukkoliikennekaistan pysäkeistä pitäisi pyrkiä tekemään niin pitkät, ettei jonotus niille pääsisi hidastamaan raitiovaunuja. Esimerkiksi niin, että pysäkin matalassa etupäässä on tilaa kahdelle bussille ja korkeassa (30 cm) takapäässä yhdelle raitiovaunulle. Tällä tavalla pitäisi pystyä sallimaan raitiovaunuille ja paikallisbusseille järkevä nopeus Pispalan ohi (esim. 60 km/h) ilman pysähdyksiä muuta kuin matkustajien ottoa ja jättöä varten.

Hyöty/kustannus-suhde
Suomessa on käytössä liikenneministeriön määrittämä ns. YHTALI-menetelmä eri tyyppisten liikennehankkeiden hyöty/kustannus-suhteen määrittelyyn. Sen pääongelmana on, että sitä ei ole sovitettu kaupunkijoukkoliikenteen, eikä varsinkaan sellaisen kiskoliikenteen joka rakennetaan olemassaolevan katuverkoston rinnalle, arviointiin. Käytännössä siihen sisältyy vain matka-aikavoittojen arvottaminen rahaksi, liikennöitsijän ja matkustajien suorat rahalliset voitot esimerkiksi liikennöintikulujen ja lippukustannusten muodossa sekä onnettomuus- ja ympäristökuluja. Tämä tarkoittaa sitä, että raitiotien tapauksessa huomioimatta jää valtaosa sen todellisista hyödyistä, kuten kaavoitushyödyt ja parempi kaupunkirakenne, nykyisten ja tulevien kiinteistöjen arvon nousu, miellyttävämpi kaupunkiympäristö (vähemmän meteliä, visuaalisia haittoja ym.), matkustajien mukavuus ja imagoseikat. YHTALI-menetelmässä suhdeluku 1,0 tarkoittaa, että hyöty ja kustannus ovat yhtä suuret 30 vuoden ajanjaksolla. Jos suhdeluku on korkeampi kuin se, katsotaan hankkeen tuottavan "voittoa".

Turun pikaraitiotiehankkeen ja Helsingin Raide-Jokerin suhdeluvuiksi on molemmissa saatu 0,7 ja on vahvoja syitä olettaa, että Tampereen raitiotien h/k-suhde asettuu samalle tasolle. Tämä ei välttämättä ole ongelma, mikäli päättäjät ovat tietoisia siitä, ettei YHTALIa ole syytä pitää minkä tahansa liikennehankkeen todellisen kannattavuuden ilmaisevana "ihmemenetelmänä". Valitettavasti vain kokemus osoittaa, että keskimääräinen poliitikko katsoo lähes pelkästään h/k-suhdetta harkitessaan hankkeen kannattavuutta. Esimerkiksi Turun pikaraitiotie- ja runkobussiraportin ollessa lausuntokierroksella viime vuonna lähes kaikki lausunnonantajat pitivät pikaraitiotietä kannattamattomana puhtaasti h/k-suhteen perusteella. Mikäli Tampereen halutaan tekevän positiivisen ratikkapäätöksen olisi mielestäni todella tärkeää ryhtyä informoimaan päättäjiä YHTALI-menetelmän puutteista mielellään jo vähän ennen kuin ratikkaraportti ensi vuonna julkaistaan.

H/k-suhteeseen kiinteästi liittyvä ongelma on myös ns. raidekertoimen todennäköinen huomiotta jättäminen matkustajaennusteita laadittaessa. Raidekertoimella tarkoitetaan raiteilla kulkevan liikennevälineen kykyä houkutella uusia matkustajia verrattuna busseihin muista syistä kuin itsestäänselvistä vuorotiheydestä, nopeudesta, reitistä ym. johtuen. Mukavuus-, imago- ja vastaavista syistä johtuva raidekerroin saattaa olla mitä tahansa arviolta 20%:n ja 200%:n väliltä, usein kuitenkin noin 30-50%. Useimpien uutta raitiotietä suunnittelevien kaupunkien selvityksissä (todennäköisesti myös Tampereen) ei osata ottaa raidekerrointa huomioon, mikä tuottaa selvästi liian pieniä matkustajaennusteita ja sitä kautta mm. alentuneen h/k-suhteen.
Avatar
tekijänä grendy
#32905
Aamulehti kirjoitti: Tampereen ratikan yleissuunnitelman tekijä valittiin

Tampereen kaupunkiratikan ensimmäisen vaiheen alustavan selvitystyön suunnittelijaksi on valittu Ramboll Finland Oy. Lokakuussa aloitettava selvitystyö valmistuu ensi kevään aikana. Kyseessä on kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön (TASE 2025) loppuraportin suosituksien mukaan reitille Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen tehtävä alustava suunnitelma. Suunnitelmasta tehdään ensin kaksi linjausvaihtoehtoa. Lisäksi varmistetaan Hervannasta Vuorekseen ajatellun jatko-osuuden toteuttamiskelpoisuus ja tarkastellaan tilavaraustarpeita raitiotieverkon mahdollisesti myöhemmin toteutettavilla osuuksilla Vuoreksesta Hatanpään kautta keskustaan sekä Teiskontien suunnalla TAYS:n alueelle asti.

Selvityksessä arvioidaan raitiotien toteuttamisen liikenteellisten ja ympäristövaikutusten lisäksi vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, varmistetaan raitiotiejärjestelmän toteuttamiskelpoisuus ja määritellään raitiotiejärjestelmän rakentamiskustannukset. Lisäksi selvitystyössä edellytetään suunnitelmaa siitä, miten vuoropuhelu kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa toteutetaan.

Selvityksessä halutaan myös määrittää raitiotiejärjestelmän liikennöinnin kustannukset sekä tulot ja verrata niitä linja-autoliikenteeseen perustuvaan järjestelmään. Selvityksessä arvioidaan myös raitiotien vaikutusta kiinteistöjen kysyntään ja arvoon sekä kaupunkikeskustojen kehitysmahdollisuuksiin. Tavoitteena on havainnollistaa kansalaiskeskustelua ja myöhemmin tehtävää päätöskäsittelyä varten selkeästi sekä raitiotiejärjestelmään että bussiliikenteeseen perustuvan järjestelmän ominaisuudet, vahvuudet ja heikkoudet.
Kevättä odotellessa siis! :)
tekijänä Sasu K
#32907
Huomatkaa, että kyseessä on alustava yleissuunnitelma. Tässä on vielä monta kilometriä power pointteja luvassa.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... ttiin.html
Tavoitteena on havainnollistaa kansalaiskeskustelua ja myöhemmin tehtävää päätöskäsittelyä varten selkeästi sekä raitiotiejärjestelmään että bussiliikenteeseen perustuvan järjestelmän ominaisuudet, vahvuudet ja heikkoudet.
Vuoropuhelu kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa sekä "kansalaiskeskustelun havainnollistaminen" näyttävät olevan tärkeällä sijalla tässä ns. alustavassa yleissuunnitelmassa. Tampereella on tunnetusti noin 100 000 joukkoliikenneasiantuntijaa, joilla on mielipide asiaan ja tarkka käsitys ainoasta oikeasta tavasta järjestää joukkoliikenne. Eli kyselläänpä nyt taas kaikilta reiskoilta, penoilta ja irmeleiltä, jotta mitä tykkäävät, vai eivätkö tykkää...

Ratikkaa muodossa tai toisessa on puuhattu Tampereelle runsaat 20 vuotta. Kauanko vielä kestää, ennen kuin päättäjät uskaltavat ottaa vastuun ja tehdä päätöksen siitä, tehdäänkö Tampereelle raideliikennettä vai ei? Aika monta junaa on jo maailmalla mennyt tällä välin niin sanoakseni.
tekijänä slette
#32912
Päätös tulikin ennakoitua nopeammin, hyvä näin!

Ramboll Finlandilla ei taitane olla aiempaa kokemusta vastaavanlaisista selvityksistä? Raide-Jokerin ja Turun selvitykset teki molemmat WSP yhdessä Karlsruhen TTK:n kanssa (jälkimmäisen "aliurakointia" toivoisi tässäkin).
Avatar
tekijänä TommiM
#32966
Sasu Karjalainen kirjoitti:Huomatkaa, että kyseessä on alustava yleissuunnitelma. Tässä on vielä monta kilometriä power pointteja luvassa.

...snip...

Ratikkaa muodossa tai toisessa on puuhattu Tampereelle runsaat 20 vuotta. Kauanko vielä kestää, ennen kuin päättäjät uskaltavat ottaa vastuun ja tehdä päätöksen siitä, tehdäänkö Tampereelle raideliikennettä vai ei? Aika monta junaa on jo maailmalla mennyt tällä välin niin sanoakseni.
Jos kyseessä olisi joku Tampereen yksityisautoilua helpottava hanke (krhm, eräs tunneli), niin ei siinä tehtäisi suunnitelman suunnitelmien suunnitelmia. Miten ihmeessä me olemme suomessa päätyneet tälläiseen tilanteeseen, jossa joukkoliikenne on "välttämätön pakko", jota ei haluta kehittää ja johon halutaan laittaa mahdollisimman vähän rahaa kiinni (lyhyellä aikavälillä)?

Sitäpaitsi, eikös ratikan rakentamisesta Tampereelle puhuttu jo ennen ensimmäistä maailmansotaa (minulla olisi mielikuva että olisin jostain Tampereen historiaa käsittelevästä kirjasta näin lukenut)?
Avatar
tekijänä Iggy.P
#32969
CountZero kirjoitti: Miten ihmeessä me olemme suomessa päätyneet tälläiseen tilanteeseen, jossa joukkoliikenne on "välttämätön pakko", jota ei haluta kehittää ja johon halutaan laittaa mahdollisimman vähän rahaa kiinni (lyhyellä aikavälillä)?
Eiköhän tilanteeseen ole johtanut Nesteen ynnä muiden autoilusta hyötyvien yritysten suuri vaikutusvalta politiikassa, ja se, etteivät äänestäjät ole voineet tietää näistä kytköksistä kun "maan tapa" on ollut tällainen pimittäminen. Ihmiset ovat uskoneet "selvityksiä" joiden mukaan Suomi ei ole korruptoitunut.
tekijänä Sasu K
#32977
CountZero kirjoitti:Miten ihmeessä me olemme suomessa päätyneet tälläiseen tilanteeseen, jossa joukkoliikenne on "välttämätön pakko", jota ei haluta kehittää ja johon halutaan laittaa mahdollisimman vähän rahaa kiinni (lyhyellä aikavälillä)?

Sitäpaitsi, eikös ratikan rakentamisesta Tampereelle puhuttu jo ennen ensimmäistä maailmansotaa (minulla olisi mielikuva että olisin jostain Tampereen historiaa käsittelevästä kirjasta näin lukenut)?
Erittäin hyviä kysymyksiä. :smt023

Totean ensiksi tuohon jälkimmäiseen, että varmasti on puhuttu todella pitkään. Oma tuntemani "tapahtumahorisontti" ulottuu 1980-luvulle, jolloin on laadittu jokin ensimmäinen selvitys, johon törmäsin, kun ensimmäistä kertaa tein toimittajana aiheesta juttua 1990-luvulla. Sen pidemmälle en itse tunne aiheen historiaa Tampereella, varmaan pitäisi. Toki rollikat tiedän ja muuta peruskauraa...

Kun otetaan ratikan elinkaarikustannukset Tampereella, summa näyttää valtavalta, ja alkaa hirveä huuto tyyliin "entäs lapset ja vanhukset" - näin karrikoituna. Joku bussilla kulkemaan tottunut miettii, että hänen joukkoliikennepysäkkinsä siirtyy kauemmaksi. Henkilöautolla päästelevä toteaa, ettei hän tarvitse koko ratikkaa, kun ei käytä sitä jne. jne. Liikenteessä on kyse ihmisten arkipäivään liittyvästä asiasta, joten siitä seuraa, että näitä eri tason asiantuntijoita on ainakin se 100000...

Ratikkavaihtoehdon rinnalle pitäisi ottaa elinkaarikustannukset vaihtoehdosta, jossa ratikkaa ei tehdä. Paljonko uppoaa henkilöautoinfraan samana aikana?

Tamperelaiset kunnallispoliitikot eivät uskalla tehdä päätöstä asiasta. Suurimmalla osalla poliittisista päättäjistä ei ole esittää mitään visioita tai vaihtoehtoja "outside the box" joukkoliikenteen kehittämiseksi. Monelle on helpompaa varmuuden vuoksi vastustaa. Poliitikolle on pienempi paha olla tekemättä mitään, kuin ottaa riski vaikean päätöksen mahdollisista seurauksista.

Johtavissa virkamiehissä on Tampereella onneksi sen verran tolkkua, etteivät jätä asiaa kunnallispoliitikkojen varaan. He ymmärtävät, että jotakin on pakko tehdä, koska lähivuosikymmeninä raaka-aineiden ja energian hinnat nousevat, ja sitten vasta pulassa ollaankin, jos ei olla reagoitu ajoissa.
  • 1
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 82