Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä bitterfly
#28714
Ollos hyvä Urbane
Kuva
Kuvaan on päässyt paljon nostureita

Kuvassa siis ihanainen veturipuisto ja tuon parkkitalon (otaksuen, että se on parkkitalo) takana on uuden uutukainen Turun ABC.

..

T-TYKS
Kuva Kuva
Viimeksi muokannut bitterfly, 23.02.10 22:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä 123...
#28825
Skanska peruskorjaa Impivaaran uimahallin Turussa

Skanska tekee Impivaaran uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen Turussa. Uusittu halli valmistuu syksyllä 2011. Skanskan urakkasumma on vajaat 16 miljoonaa euroa.

Remontin yhteydessä nykyisen hallin hyppyallas ja 50 metrin allas sekä yleiset tilat kunnostetaan. Uudisosan allasosastoon tulee neljä uutta allasta, jotka ovat 25 metrin allas, monitoimi-, lasten- ja perheallas. Kuntosalien määrä nousee neljään.

”Hankkeen suunittelussa on kiinnitetty huomiota energiatehokkuuteen. Esimerkiksi ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on tehty mahdollisimman hyväksi ja pesuvesistä otetaan lämpö talteen. Seinien ja vesikaton vanhat eristeet puretaan ja korvataan paksummilla eristeillä”, rakennuttajainsinööri Esko Eisanen Turun kaupungin Tilaliikelaitokselta kertoo tiedotteessa.

”Vuonna 1975 valmistunut Impivaaran uimahalli oli aikoinaan Suomen komeimpia, mutta on nyt korjaamisen tarpeessa. Hanke on tärkeä kaupungin työllisyydelle, ...


Odotan innolla tämän projektin valmistumista. Hienoa että projekti on "jo" käynnissä. Hyvä päätös Turulta!

http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/ ... 377420.ece
tekijänä Aboensis
#28842
Toivottavasti uimahallia ei kohdella kuin suojelukohdetta. Hallin betonisenkolkko ulkonäkö ja kloorinkatkuiset, kalseat sisätilat voitaisiin kyllä remontoida vähän 2000-lukulaisemmiksi, nykytilanne tuo mieleen lähinnä Neuvostoliiton.

Toivottavasti saavat sitä lämmöneristystä paremmaksi, tuo halli kun on varsinkin talvisin aivan jäätävän kylmä, ehkäpä niiden seinänkokoisten ikkunoiden takia.
Avatar
tekijänä Kantti
#28865
Pinellan kunnostaminen on lähtenyt vihdoinkin liikkeelle. Loistavaa!! Järkyttävän pitkään vanhaa hienoa paikkaa seisotettiin kylmänä olosuhteiden armoilla. Pinellan rempan yhteydessä tehtävistä arkeologisita kaivauksista on tämän päivän TS:ssä juttua.
Pinellanpuiston arkeologiset kaivaukset vauhdittuneet

Vanhan Suurtorin reunalla ravintola Pinellan vieressä tehdyt arkeologiset tutkimukset ovat tutkija Aki Pihlmanin mukaan vauhdittuneet lämpimän suojateltan turvissa. Kaivaukset hipovat Tuomiokirkon ja Vanhan raatihuoneen välillä vähän tutkittuja keskiaikaisen Turun kortteleita.
– Asuttu kerros ulottuu 2-4 metrin syvyyteen ja sitä on tutkittu silloin kun kaupunki on suunnitellut viemäritöitä ja muita. Paljon tutkimusta on edessä, Pihlman kertoi.
– Puolen vuoden työhanke etenee mukavasti jo näin talvella. Ravintolarakennusten korjaus ja laajennus voi toteutua kesällä.
Ravintolat avautuvat kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 koittaessa. Pinellan ostanut Saga Palvelut Oy vastaa satoihin tuhansiin euroihin nousevista kaivauksista ja tutkimuksen loputtua yhtiö saa käyttöönsä lisätilaa maan alta.

Laaja aukio puistoineen oli keskiajalla kaupungin ydin, tiheästi puutaloin asuttua aluetta. Tuomiokirkolta vei 1600-luvulta Iso Kirkkokatu suoraan Vanhalle raatihuoneelle ja pienemmät kadut risteilivät sitä. Alue pursusi elämää, joka sitten ajan myötä hautautui puistojen, torien ja katujen alle. Turun palo 1827 tuhosi korttelit ja tuli levisi myös Aurajoen länsirannalle pääkirjaston ja Tuomiokirkkosillan väliselle 1300-luvulta tiheästi asutulle alueelle.
http://www.ts.fi/online/lahialue/114453.html

Uutisvideota kaivauksista] myös TS:n sivuilla
Avatar
tekijänä Kantti
#28868
Runsaasti ajoittain puhuttanut uuden kevyen liikenteen siltahanke on taas ajankohtainen. Sillasta on julistettu suunnittelukilpailu. Suhtaudun ristiriitaisin tuntein uuden sillan rakentamiseen, johtue siitä että kaupunginvaluuston päätös sillan sijainnista on harkitsematon, ja liikenteellisesti, sekä Aurasillalta avautuvan historiallisen kaupunkinäkymän kannalta huono! Valitusssa paikassa sillalta on kyllä mainio yhteys länsirannalla keskustaan, mutta vastakkaisella itärannalla silta ei suoranaisesti johda mihinkään. Vastassa on vilkkaahkosti autoliikennöity Hämeenkatu ja Vartiovuoren puistoon Vartiokujalta johtava portaikko.

Kävelijöitä ja pyöräilijöitä Hämeenkadulla ei ole ruuhkaksi asti. Itäisellä Rantakadulla on kevyttä liikennettä huomattavasti enemmän, mutta yliopiston ja TYKS:in suunnasta tulevan kevyen liikenteen joen ylitys tapahtuu käytännöllisistä syistä Tuomiokirkkosillalta, vaikka se on hyvin kuormitettu autoliikenteellä ja siten meluisa ja pakokaasunkäryinen.

Alkuperäisen v.1414 rakennetun, ja Turun palossa 1827 tuhoutuneen sillan paikka olisi sekä liikenteellisesti että kaupunkikuvallisesti ylivoimainen, sitoen samalla tällä kohdalla Aurajoen kummallakin puolella olevat vanhat kaupunkikeskustan osat yhteen. Osaksi vanhaa Turun tuomiokirkon ympäriltä Aurajoen toiselle puolelle ulottuvaa historiallisten rakennusten kaupunkikokonaisuutta. Monen yliopistossa opiskelevan tie johtaa Turun pääkirjastoon ja ydinkeskustaan. Koska monet opiskelijoista asuvat ylioppilaskylässä, kulkee kevyen liikenteen virta tuomiokirkon edestä Uudenmaankadun ylittäen Tuomiokirkkosillalle. Koska muita järkeviä vaihtoehtoja joen ylittämisen ei ole. Kirjastoon tai ydinkeskustaan mennessään kukaan ei tietenkään kierrä Aurasillan kautta. Jos nyt valitulla paikalla olisi (tai rakennettaisiiin) kevyen liikenteen silta, olisi tälle sillalle merkittävästi lyhyempi matka kuin Aurasillalle, se merkitsisi silti selvää matkan pidennystä ja kiertoa verrattuna Vanhan Suurtorin ja pääkirjaston välillä olevaan yhteyteen, tai nyt käytettävään Tuomiokirkkosiltaan. Tilanne on sama kaiken Hämeenkadun ja Uudenmaankadun suunnasta tulevan kevyen liikenteen osalla, jota on runsaasti.

Vanha Suurtori sinänsä hyvästä ja keskeisestä asemastan huolimatta on jäänyt hiljaiseksi, koska kaikki liikenne on johdettu ohittamaan vanha hieno miljöö. Tämän hiljaisuuden rikkoo vain Joulurauhan julistus ja jouluun liittyvät joulumarkkinat, sekä keskiaikatapahtuma. Muuten Vanha Suurtori on läheisyydestään huolimatta vähän sivussa arkielämästä. Vanhan Suurtorin alueelle on monesti toivottu kaupunginkin suunnasta jotakin joka vilkastuttaisi aluetta ja toisi sinne elämää. Uuden kevyen sillan rakentaminen ensimmäisen Aurajoen ylittävän sillan - ns. penninsillan - kohdalle olisi toimi, joka tuottaisi suoraan juuri oikeanlaista vilkkautta Vanhan Suurtorin alueelle.

Kaskenkadulta Aurajoen toiselle puolelle tapahtuva kevyt liikenne ei myöskään voita mitään kiertäessään Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen väliin rakennettavalle sillalle. Ydinkeskustaan kävellään ja pyöräillään suoraan Aurasillan ylitse Aurakadulle ja päinvastoin, tuskin kierretään Rettiginrinteen kohdalle. Kesällä nuorten kansalaisten täyttäessä joen rannat pussikaljoineen ;) sillalla kyllä riittää käyttöä ehkä runsaastikin, mutta kevyttä liikennettä se ei varsinaisesti palvele. Liljan patsaan kohdalla Itäisellä Rantakadulla kesäisin toimiva taverna luultavasti hyötyisi jonkinverran ollessaan Aurasillan ja uuden sillan puolessa välissä. Myös Aboa Vetus & Ars Nova saattaa hyötyä Rettigin palatsin kulmaan tulevasta sillasta, muuten sillan sijainnin ollessa Kauppiaskatu/Rettiginrinne, polkaistaan pikkasen tyhjään.

Itselleni ei edelleenkään ole avautunut peruste jossa valituksi tullut uuden sillan sijainti on nähty parhaaksi. En ole suinkaan yksin näkemykseni kanssa, mutta ei se erityisemmin lohduta! Ehkä se sitten pitäisi jättää rakentamatta sekin, kuten Ruissaloon suunniteltu lentokenttä.

Täällä TS:n uutisvideo suunnittelusta. Video on neljäs ylhäältä ja alkaa sanoilla" Uutta kevyen liikentee..." :)
Avatar
tekijänä Kantti
#29068
Tämän hetken Beckham-hypetyksen seasta voi löytyä pidemmällekin johtavaa toimintaa Turussa - ja miksei muuallekin Suomeen - terveysturismin muodossa. Turkulaisen nettisivuilla oli asiasta artikkeli:
Urheilukirurgia voi tuoda terveysturistit Turkuun

AC Milanin julkkisfutari David Beckhamin leikkaus Turun Mehiläisessä herätti paljon huomiota, vaikka se ei ollut mikään yksi ainutlaatuinen tapaus. Beckham ei ole urheilukirurgi Sakari Oravan ensimmäinen tähtiasiakas. Hän on operoinut muun muassa Haile Gebreselassien, Marlene Otteyn, Didier Deschampsin ja Josep Guardiolan.

– Meille kaikki ovat niin sanottuja tavallisia asiakkaita, yksikönjohtaja Merja-Irene Tompuri toteaa vaatimattomasti julkkisasiakkaista. Mehiläisessä halutaan pitää matalaa profiilia, vaikka Oravan maine on kansainvälisesti merkittävä:
–Asiakkaat hakeutuvat nimenomaan Sakari Oravalle, eivätkä muuten Suomeen, Tompuri toteaa.

Kuva

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve näkee, että Oravan maine voi synnyttää hyvinkin suuria mahdollisuuksia:
– Oravalla on kollegoita, jotka ovat mukana leikkauksissa. Siinä on erinomainen mahdollisuus rakentaa Suomeen ja Turkuun urheilukirurgian kansainvälinen osaamiskeskus, hän hehkuttaa.
– Pitää vain pystyä siirtämään Oravan luoma maine ja kontaktit seuraavalle sukupolvelle ja mielellään rakentaa myös osaamisen leveyttä, ettei pitäydytä esimerkiksi vain yhdessä vammassa tai leikkaustyypissä.

Terveysturismi on mahdollisuus
Beckhamin tapaisen julkkiksen leikkaus Turussa voi olla merkittävä päänavaus juuri tällä hetkellä, kun terveysturismi kasvaa maailmalla nopeasti. Thaimaahan on rakennettu yksityisiä sairaaloita, jotka palvelevat erityisesti ulkomaisia asiakkaita. Suomalaisetkin käyvät silmä- ja kauneusleikkauksissa Virossa.

Pälve näkee, että Suomella on osaamista, joka saattaisi kiinnostaa maailmalla:
–Potilaiden liikkuminen ja terveysturismi on tätä päivää. Sinällään suomalainen lääketiede on huippua esimerkiksi syövän hoidon ja keskoshoidon osalta. Esimerkiksi amerikkalaisen kannattaa tulla Suomeen sydämenohitusleikkaukseen. Hänelle tulee halvemmaksi ostaa lennot ja leikkaus täältä kuin kotimaastaan, hän vertaa.

Yksityisen lääkäriaseman Pulssin lääketieteellinen johtaja, johtava lääkäri Markku Suokas myöntää, että Pulssissa on jo mietitty palveluiden myyntiä ulkomaille.
–Kuten Beckhaminkin tulo Suomeen osoittaa, meillä on Suomessa terveydenhuollossa korkealaatuista osaamista. Kun puhutaan palveluiden viennistä, kyllä me Pulssissakin haluamme olla siinä mukana. Suokas sanoo, että tilannetta arvioidaan parhaillaan, esimerkiksi markkinointia ulkomaille ei ole vielä käynnistetty.
–Meillä on kuitenkin vahvaa kirurgian ja ortopedian osaamista, hän vihjaa.

EU valmistelee uutta direktiiviä
Lääkäriliitolla ei ole tilastoja, joista selviäisi, kuinka paljon ulkomailta tullaan jo Suomeen leikkauksiin tai hoitoihin. Pälve arvioi, että terveysturismia ei vielä Suomessa juuri ole:
– Julkisessa sairaalassa voidaan leikata venäläinen oligarkki, mutta se tulee tehdä illalla tai viikonloppuna eikä jonottavan suomalaisen paikalla. Kyseessä olisi siis ainakin tällä haavaa erikseen sovittava lisätyö. Siis mahdollinen, mutta järjestelyjä vaativa systeemi.

Sen sijaan Pälve näkee hyvinkin mahdollisena, että yksityisellä puolella otetaan vastaan enemmän ulkomaisia asiakkaita. Tulevaisuudessa se on myös helpompaa, sillä Euroopan Unionissa valmistellaan terveyspalveluiden direktiiviä, jonka mukaan potilaalla on oikeus liikkua maanrajojen yli.
– Eurooppalaiset potilaat voivat liikkua kerkeämmin rajojen yli. Mutta suhteessa moneen muuhun eurooppalaiseen keskukseen, ei voida sanoa, että Suomessa oltaisiin kovasti erinomaisempia. Laadussa olemme kilpailukykyisiä, mutta kysymys kuuluu: ollaanko sitä myös hinnoissa ja muissa palveluissa, kuten kielitaidossa ja potilashuoneissa.
juttu Turkulaisessa
tekijänä bitterfly
#29080
Kuva

Kovin ovat matkan varrella T-sairaalan renderöinnit muuttuneet. Ainoastaan ensimmäinen vaihe valmistui alkuperäisen kaltaisena.
Vanha - alkuperäinen
Kuva
tekijänä jhaa
#29086
bitterfly kirjoitti: Kovin ovat matkan varrella T-sairaalan renderöinnit muuttuneet. Ainoastaan ensimmäinen vaihe valmistui alkuperäisen kaltaisena.
Sanoisin että parempaan suuntaan... enemmän yksityiskohtia ja syvyyttä. :smt023
Avatar
tekijänä Kantti
#29119
Tys-Ikituuri nousemassa

Kuva

Kuva

Kuva
Seinäelementin malli. Pinta on vihreäksi käsiteltyä kuparia. Toisin kuin itsestään tummuvat ja läikikkäästi vihertäväksi muuttuvat paljaat kuparipinnat, tämän voi olettaa pysyvän muuttumattomana ja aikaa kestävänä pintana. Hirvittää ajatella nyt remontissa olevaa läänin virastotaloa jos sen kupariverhoilu korvataan aivan samanlaisella jollainen se oli. Aluksi kupariseinät kiilsivät punaisina, jonka jälkeen ne vähitellen himmenivät ja tummuivat kolkon ja synkeän näköisiksi. Toivottavasti asiaa on ajateltu nyt julkisuvupellitysten uusinnassa.

Kuva
Seinäelementti kaartuu ulkosivultaan
tekijänä Urbane
#29121
Loistavaa! ;) Ei kyllä vielä kauhean mielenkiintoiselta näytä mutta heti kun lähtee nuo kerrokset ylöspäin kerääntymään niin näkee parempaa kuvaa tulevasta.
tekijänä bitterfly
#29122
Ainakaan siitä ei tule mikään peruskaura-talo. Jo pelkkä pyöreys takaa sen, mutta kupari päällysteenä ei ole mikään joka seinän laatta.
tekijänä zeizei
#29123
Tästä voi tulla makee talo, toivotaan parasta. :)

Ja mukava nähdä kuvia projektin edistymisestä.
Avatar
tekijänä _NeN_
#29124
Eiköhän se kestä suhteellisen samannäköisenä johtuen jo valmiiksi hapetetusta kuparista. On kyllä nätin näköistä pintaa, ei jaksa odottaa nähdä Ikituuria koko komeudessaan.
tekijänä hamppari
#29126
Näyttääpä muuten todella hyvältä jo tässä vaiheessa. Onko tuosta muuten julkaistu muita renderöintejä, kuin se yökuva. En pikaisella etsinnällä ainakaan löytänyt.
Avatar
tekijänä Kantti
#29129
En ainakaan tiedä että rakennuksesta olisi renderöintejä jotka eivät jo ole olleet näytillä. En itsekään ole löytänyt.
Viimeksi muokannut Kantti, 21.03.10 18:35. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
  • 1
  • 44
  • 45
  • 46
  • 47
  • 48
  • 291