Runsaasti ajoittain puhuttanut uuden kevyen liikenteen siltahanke on taas ajankohtainen. Sillasta on julistettu suunnittelukilpailu. Suhtaudun ristiriitaisin tuntein uuden sillan rakentamiseen, johtue siitä että kaupunginvaluuston päätös sillan sijainnista on harkitsematon, ja liikenteellisesti, sekä Aurasillalta avautuvan historiallisen kaupunkinäkymän kannalta huono! Valitusssa paikassa sillalta on kyllä mainio yhteys länsirannalla keskustaan, mutta vastakkaisella itärannalla silta ei suoranaisesti johda mihinkään. Vastassa on vilkkaahkosti autoliikennöity Hämeenkatu ja Vartiovuoren puistoon Vartiokujalta johtava portaikko.
Kävelijöitä ja pyöräilijöitä Hämeenkadulla ei ole ruuhkaksi asti. Itäisellä Rantakadulla on kevyttä liikennettä huomattavasti enemmän, mutta yliopiston ja TYKS:in suunnasta tulevan kevyen liikenteen joen ylitys tapahtuu käytännöllisistä syistä Tuomiokirkkosillalta, vaikka se on hyvin kuormitettu autoliikenteellä ja siten meluisa ja pakokaasunkäryinen.
Alkuperäisen v.1414 rakennetun, ja Turun palossa 1827 tuhoutuneen sillan paikka olisi sekä liikenteellisesti että kaupunkikuvallisesti ylivoimainen, sitoen samalla tällä kohdalla Aurajoen kummallakin puolella olevat vanhat kaupunkikeskustan osat yhteen. Osaksi vanhaa Turun tuomiokirkon ympäriltä Aurajoen toiselle puolelle ulottuvaa historiallisten rakennusten kaupunkikokonaisuutta. Monen yliopistossa opiskelevan tie johtaa Turun pääkirjastoon ja ydinkeskustaan. Koska monet opiskelijoista asuvat ylioppilaskylässä, kulkee kevyen liikenteen virta tuomiokirkon edestä Uudenmaankadun ylittäen Tuomiokirkkosillalle. Koska muita järkeviä vaihtoehtoja joen ylittämisen ei ole. Kirjastoon tai ydinkeskustaan mennessään kukaan ei tietenkään kierrä Aurasillan kautta. Jos nyt valitulla paikalla olisi (tai rakennettaisiiin) kevyen liikenteen silta, olisi tälle sillalle merkittävästi lyhyempi matka kuin Aurasillalle, se merkitsisi silti selvää matkan pidennystä ja kiertoa verrattuna Vanhan Suurtorin ja pääkirjaston välillä olevaan yhteyteen, tai nyt käytettävään Tuomiokirkkosiltaan. Tilanne on sama kaiken Hämeenkadun ja Uudenmaankadun suunnasta tulevan kevyen liikenteen osalla, jota on runsaasti.
Vanha Suurtori sinänsä hyvästä ja keskeisestä asemastan huolimatta on jäänyt hiljaiseksi, koska kaikki liikenne on johdettu ohittamaan vanha hieno miljöö. Tämän hiljaisuuden rikkoo vain Joulurauhan julistus ja jouluun liittyvät joulumarkkinat, sekä keskiaikatapahtuma. Muuten Vanha Suurtori on läheisyydestään huolimatta vähän sivussa arkielämästä. Vanhan Suurtorin alueelle on monesti toivottu kaupunginkin suunnasta jotakin joka vilkastuttaisi aluetta ja toisi sinne elämää. Uuden kevyen sillan rakentaminen ensimmäisen Aurajoen ylittävän sillan - ns. penninsillan - kohdalle olisi toimi, joka tuottaisi suoraan juuri oikeanlaista vilkkautta Vanhan Suurtorin alueelle.
Kaskenkadulta Aurajoen toiselle puolelle tapahtuva kevyt liikenne ei myöskään voita mitään kiertäessään Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen väliin rakennettavalle sillalle. Ydinkeskustaan kävellään ja pyöräillään suoraan Aurasillan ylitse Aurakadulle ja päinvastoin, tuskin kierretään Rettiginrinteen kohdalle. Kesällä nuorten kansalaisten täyttäessä joen rannat pussikaljoineen
sillalla kyllä riittää käyttöä ehkä runsaastikin, mutta kevyttä liikennettä se ei varsinaisesti palvele. Liljan patsaan kohdalla Itäisellä Rantakadulla kesäisin toimiva taverna luultavasti hyötyisi jonkinverran ollessaan Aurasillan ja uuden sillan puolessa välissä. Myös Aboa Vetus & Ars Nova saattaa hyötyä Rettigin palatsin kulmaan tulevasta sillasta, muuten sillan sijainnin ollessa Kauppiaskatu/Rettiginrinne, polkaistaan pikkasen tyhjään.
Itselleni ei edelleenkään ole avautunut peruste jossa valituksi tullut uuden sillan sijainti on nähty parhaaksi. En ole suinkaan yksin näkemykseni kanssa, mutta ei se erityisemmin lohduta! Ehkä se sitten pitäisi jättää rakentamatta sekin, kuten Ruissaloon suunniteltu lentokenttä.
Täällä TS:n uutisvideo suunnittelusta. Video on neljäs ylhäältä ja alkaa sanoilla" Uutta kevyen liikentee..."
