Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Iggy.P
#16040
Tuo sinun kertomasi on oikeastaan juuri se perinteinen käsitys asiasta, joka osaltaan on syyllinen yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Itse en keskustassa asuvana lapsiperheellisenä tunnusta tuota oppia.
Kerrostalon voi kyllä kokea ihan miten haluaa, mutta minulle se ei edusta luotaantyöntävyyttä vaan avaria maisemia, valoisia asuntoja ja käytännöllisyyttä. Se ettei kerrostaloissa olla aina niin läheisiä naapureiden kanssa voi olla myös etu ja eihän mikään estä tutustumasta.

Todellisuudessa se mikä tekee kaupungista turvattoman lapsille ovat autot. Kaikissa Suomen kaupungeissa on aivan keskustoissakin sellaisia kaupunginosia, jotka voisi muuttaa kokonaan kevyeen liikenteeseen perustuviksi. Muista osista keskustoja autoilta voisi sulkea vaikkapa joka toisen kadun, kaupungin elämä ei siitä juurikaan kärsisi. Todellinen kaupunkien väestörakenteellinen muutos tapahtuisi pikkuhiljaa kun yhä useammat lapsiperheet muuttaisivat nykyistä keskeisimmille paikoille. Nykyisin keskustoissa asuu lähes pelkästään nuoria aikuisia ja vanhuksia. Ikärakenteesta on muodostunut hyvin erikoinen. Joukkoliikenteestä muodostuisi ensisijainen liikkumismuoto ja kaupunkimaisesti rakennetut alueet kasvaisivat. Jo tällähetkellä suomalaisten kaupunkien keskusta-alueilla on hyvin tarjolla leikkikenttiä ja muita toimintoja lapsiperheille, joten tuskin mikään muu estää enää lapsiperheitä muuttamasta suuremmissa määrin keskeisemmille paikoille kuin kävelykatujen puute.

Tässä meidän korttelissamme on vain vähän varsinaisia piha-alueita (parkkipaikkoja senkin edestä), joten kuvittelen että vaikeinta lapsiperheenä asuminen on tässä silloin kun lapset ovat siinä 5-10 vuotiaita. Sitä nuoremmat eivät tarvitse suurta aluetta ja toisaalta 10 vuotta ja sitä vanhemmat ovat jo siinä iässä jossa he kulkevat itsenäisesti, jolloin keskeinen sijainti on vain etu. Ei tarvitse kuljettaa lapsia autolla joka paikkaan, kuten omakotimatoissa asuvat tekevät. Aivan ydinkeskustoja ei tietenkään edes tarvitse suunnitella lapsiperheitä ajatellen, mutta muita kaupunkimaisia alueita kylläkin. Toivoisin myös että vanhemmissa keskustakortteleissa alettaisiin panostaa juuri tuon 5-10 vuotiaiden lasten tarpeisiin ja osa parkkipaikoista muutettaisiin puistomaisiksi alueiksi. Parkkiongelmiin löytyisi kyllä vaihtoehtoja sähköisistä carparkeista lähtien.
tekijänä bitterfly
#16041
Yhdyn täysin Iggy.P:n mielipiteeseen.

Itse asiassa on vielä niin, että Suomalainen haja-asuminen on yksi suurimpia syitä miksi Turunkin keskusta ei ole lapsi- ja vanhusystävällinen. Koska haja-asuminen lisää autoilua ja keskustassa käyvät haja-asujat pitävät keskustaa pelkkänä liikenneverkkona, eivätkä arvosta ajatusta yhteisestä olohuoneesta.

On ikävää, että Turussa asuu keskustassa nykyään paljon vähemmän ihmisiä kuin lähiöissä ja pientaloalueilla. Keskustan asukkaiden sanan painoarvo alkaa yhteisissä kädenväännöissä olemaan niin heikko, että emme saa tahtoamme läpi, kun kotikulmiamme uudistetaan.

Jos Turussa asuisi vaikka 50% kaupungin asukkaista, kävelykeskustaa rakennettaisiin jo, eikä toriparkista nykymoudossaan edes keskusteltaisi, vaan tilalle olisi ehkä jo löydetty älykkäämpi ratkaisu.

Keskusta olisi näin paljon houkuttelevampi, myös lapsiperheille ja voisi olla että Turun väkiluku kasvaisi aivan eri tahtiin kuin nyt. Uskon keskusta-asumisen mieluisuuteen, mutta Suomessa syrjät painaa vaakakupissa ikävän haja-asutuskaavoituksen takia. Jos kaupungin keskustaan suhtaudutaan kuin kauppakeskukseen, onko ihme ettei ihminen halua siellä enää asua?
Avatar
tekijänä Kantti
#16052
Kaupunki on ollut lapsi ja vanhusystävällinen vielä kaupunkien ollessa puutalovaltaisia. Puutalokortteleissa oli lähes kaikissa kookas piha-alue ja rakennusten mataluudesta johtuen pihat olivat valoisia ja avaran tuntuisia. Toki kaupungeissa on aina ollut myös kivitaloja etenkin aivan ydinkeskustoissa, suurin osa asukkaista asui kuitenkin puutaloissa lähinnä siksi että kivitalot olivat kalliita. Siellä asui lähinnä varakkaampi koulutettu väki.

Sodan jälkeen uudisrakentamisen edettyä kaupungeissa - väestön siirtyessä yhä kiihtyvällä vauhdilla kaupunkeihin - kivitalojen pystytyksen ja elementtirakentamisen tullessa kuvioihi mukaan, jäivät puutalot uuden rakentamisen jalkoihin. Puutalojen lämmitys perustui puulämmitykseen ja mukavuudet puutaloissa olivat kerrostaloihin verrattuna aivan eri tasoilla. Tästä syystä puutaloille ei kyyneliä juurikaan vuodatettu, edustihan kivitalo-asuminen hyppäystä aivan eri tasolle entiseen verrattuna ja oli elintason tietynlaisena mittana.

Tonttipulassa puutalot saivat siis väistyä maaltapaon puskiessa kaupunkeihin lisää väestöä (mukana rytinässä meni kuten kaikki hyvin tietävät hienoja vanhoja kivirakennuksia jotka tänä päivänä olisivat kaupunkiensa ehdottomia helmiä) ja tehokkaan maankäytön vaatimuksesta (ja rakennusliikkeiden rahanhimosta, välillä poikkeamisluvallakin) taloista rakennettiin kaavoituksen sallimissa rajoissa mahdollisimman korkeita. Pihat olivat pienempiä, eivätkä tietenkään enää tämän korkean rakentamisen jälkeen niin valoisia. Vanhalla puutalo-tontilla olleet sireenimajat ja vanhat puut kaadettiin surutta ja tilalle tehtiin nurmikkoalueita joilla kävely oli kielletty, keskellä pihaa oli pieni alue joka oli varattu hiekkalaatikolle ja keinulle.

Esimerkki Turusta ennen vuotta 1935 otettu kuva jossa mitä selkeimmin näkyy puutalo-asumiseen liittyvä suuri ja valoisa piha.
http://i133.photobucket.com/albums/q51/ ... 5pikku.jpg

Vanhan kaupunkikuvan murjoutuessa muutamassa vuosikymmenessä lähes tunnistamattomaksi ja tylsän yksioikoiseksi - etenkin vanhoissa kaupungeissa joissa oli omailmeinen asukkaiden omaksi tuntema luonne - vastustus vanhan repimiselle ja uudisrakennusten selvästi nähtävissä olevalle halvalle mitäänsanomattomalle ilmeelle kasvoi sellaisiin mittoihin, etteivät kaupungin kaavoittajat rakennusliikkeiden kanssa enää voineet tehdä mitä itse halusivat ottamatta huomioon kaupunkilaisten ajatuksia. Tämän päivän keskusta rakentaminen alkaakin olla sellaista jonka voi hyvillä mielin hyväksyä osana uutta kaupunkikuvaa!

Puutalot alkoivat vähitellen edustaa persoonallista ja vaihtoehtoista asumista kaupungissa vastakohtana elementti-kerrostaloihin jotka selvästi olivat verrattavissa kenkälaatikkoihin arkkitehtuurinsa osalta (arkkitehtuuri on aika vaativa termi puhuttaessa 60 - 80 -luvulla rakennetuista elementtirakennuksista). Puutaloista tulikin osalle asukkaista elämäntapa asumisen osalta ja etenkin lapsiperheet ovat himoinneet puutaloasumista niiden suojatun ja avaran pihan vuoksi, sekä siksi että asunto on rakennettavissa oman näköisekseen, toisin kuin kerrostalo-asunto. Puutaloissa oleva avara vintti-tila ja alusta muokattiin varastotilasta asumiskäyttöön, keittiöt modernisoitii, rakennettiin sauna ja peseytymistilat jne. Puutalot ovat vain kasvaneen arvonsa vuoksi kaikonneet monen lapsiperheen ulottumattomiin ja lähiöt ovat täten muodostuneet lapsiperheiden pääasialliseksi asuinpaikaksi.

Keskustan muodostuessa monelle mahdottomaksi paikaksi hankkia itselle sopiva asunto, väestöä muutti lähiöihin ja tästä syystä liikennetarpeet moninkertaistuivat kaupungissakin. Turusta puhuttaessa (väärä paikka ehkä puhua Turusta ;) mutta asia koskee varmasti Oulua ja kaikkia vanhoja kaupunkeja suomessa) liikenne kaupungissa hoitui käsittääkseni pääosin hyvin joukkoliikenteen voimin, Turussa 3 eri raitiotielinjan välityksellä ja loput linja-autoilla. Itse olen käyttänyt runsaasti raitiovaunuja liikkumisessani aikanaan ja sielua kirvelee verisesti vieläkin niiden jouduttua hätäisesti puretuksi AAAAaarrgggghhh.... :pottytrain2: ...

Mutta keskustan kalleuden ja ahtauden vuoksi asuminen on siirtynyt edullisemmille alueille lähiöihin ja tästä, sekä kaupunki-väestön lisääntymisestä johtuu liikenteen voimakas lisääntyminen ja asumisviihtyisyyden taantuminen keskustoissa. Tämä on myös tehnyt mahdolliseksi kaupungin laidoille nousseet ostosparatiisin jonne on helppo pöräyttää autolla.

Oma syntymäkotini on puutalossa jossa ei ollut niitäkään mukavuuksia jotka useimmissa puutaloissa olivat, joissa vähintään vesi tuli sisään. Asuin tällaisessa ympäristössä todella pitkään eikä syntymäkotiini edelleenkään tule muuta kuin sähkö - eikä mukavuuksia tule tähän rakennukseen koskaan tulemaankaan, sen verran kova suojelu kerroin makaa päällä :D
Avatar
tekijänä Iggy.P
#16054
Kantti kirjoitti:Mutta keskustan kalleuden ja ahtauden vuoksi asuminen on siirtynyt edullisemmille alueille lähiöihin ja tästä, sekä kaupunki-väestön lisääntymisestä johtuu liikenteen voimakas lisääntyminen ja asumisviihtyisyyden taantuminen keskustoissa.
Olisin halukas kuulemaan mitä pitkään kehitystä seuranneena esittäisit ratkaisuksi näihin ongelmiin? Et kommentoinut ehdottamiani asioita.
tekijänä bitterfly
#16055
Kantti kirjoitti: Mutta keskustan kalleuden ja ahtauden vuoksi asuminen on siirtynyt edullisemmille alueille lähiöihin ja tästä, sekä kaupunki-väestön lisääntymisestä johtuu liikenteen voimakas lisääntyminen ja asumisviihtyisyyden taantuminen keskustoissa. Tämä on myös tehnyt mahdolliseksi kaupungin laidoille nousseet ostosparatiisin jonne on helppo pöräyttää autolla.
Tämäkin on ihan vain kaavoituksen syytä. Lähiöiden rakentaminen on yksi suurimpia liikenteen lisääjiä, ja nimen omaan keskustassa. Kallista se on, koska sitä on niin vähän suhteessa muuhun tarjontaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että kaupunkeja tulisi yksin omaan kaavoittaa keskustamaisesti. Vieläpä niin, että keskustan levitessä kehityskäytäviksi säteittäin eri suuntiin alettaisiin vasta niiden muodostuttua väliin rakentamaan pientaloalueita ja lähiöitä.

Puhun Turusta, koska tunnen sen parhaiten. Tällä hetkellä tilanne on se, että "pienen" keskustan ympärille on n. 5 - 7km säteellä rakennettu lähiö- ja pientalovyöhykettä. Se blockkii Turun keskustan niin, että keskusta ei voi laajeta juuri muuten kuin täydentäen rakentamalla ja vanhaa alta murskaamalla.

Seudullisista kehityskäytävistä tulee hitaasti muodostuvia ja rikkonaisia, vanhan kaupunkirakenteen haitatessa sen kehittymistä. Toisaalta siinä on myös puolensa, kuten Kupittaan teollisuus alueen tarjoama valmis kunnalistekniikka ja infra, näin uusia "tornitaloja" on helppo pystytellä lähes valmiiksi rakennettuihin kortteleihin.[/quote]
Viimeksi muokannut bitterfly, 27.12.07 00:15. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä Kantti
#16060
Iggy.P kirjoitti:Olisin halukas kuulemaan mitä pitkään kehitystä seuranneena esittäisit ratkaisuksi näihin ongelmiin? Et kommentoinut ehdottamiani asioita.
Ei minulla ole ratkaisua asiaan, tuskin kenelläkään on, patenttiratkaisua ei ole olemassa koska niin monet seikat riippuvat toinen toisistaan. Tuossa aikaisemmin toin karheasti esiin sen kehityskaaren jonka seurauksena asetelma on tämä kuin on.
bitterfly kirjoitti:Tämäkin on ihan vain kaavoituksen syytä. Lähiöiden rakentaminen on yksi suurimpia liikenteen lisääjiä, ja nimen omaan keskustassa. Kallista se on, koska sitä on niin vähän suhteessa muuhun tarjontaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että kaupunkeja tulisi yksin omaan kaavoittaa keskustamaisesti. Vieläpä niin, että keskustan levitessä kehityskäytäviksi säteittäin eri suuntiin alettaisiin vasta niiden muodostuttua väliin rakentamaan pientaloalueita ja lähiöitä.
Niin kauan kuin kiinteistöt ja maapohja ovat osa elinkeino- ja liiketoimintaa valikoituu osa kaupungin asukkaista keskusta-asujiksi ja osan on katsottava kotinsa kauempaa. Näin se on mennyt enkä näe muutosta olevan tulossa vaan päinvastoin, useat lapsiperheet haluavat muuttaa omakotitaloihin suhteellisen kauaskin kaupungista, helposti n. 30 km:n säteellä. Nämä lähiöissä, ja kauempana asuvat suurin osin kansoittavat automarketteja käyden ehkä kaupungissa vain töissä ja hakemassa palveluja joita ei automarketeissa saa. Mutta käyttävät automarkettien palveluja keskustassakin asuvat.

Kaavoituksella tietysti pyritään ohjaamaan rakentamista mutta vain diktaattori voisi tehdä ratkaisuja muista täysin piittaamatta ja olla huomioimatta kiinteistöjen ja kaupungin maapohjan omistajien vaatimuksia omaan omaisuuteensa, eli taloudellisen arvon leikkauksista joista tässä olisi kyse, jotta lapsiperheille olisi edes taloudellisesti mahdollista asua keskustassa! Äkkinäisiä ratkaisuja ei ole, keskusta on kallista aluetta ja kauppatavara muiden joukossa. Ainakin vielä.

Mutta jotakin pitäsi tehdä ja tullaan tekemäänkin koska alkaa olla pakko.
Avatar
tekijänä eskimo
#16105
Iggy.P olettaa Kuusiluodon olevan museokorttelin, johon on siirretty vanhoja taloja. Todellisuudessa alue on aitoa Engelin vuoden 1822 kaavan mukaan rakennettua puukaupunkia. 1820-luvulta on jäljellä 2 - 3 taloa mm. ensimmäisen kuvan keltainen talo (Palovakuutettu 1824. Oikeastaan talo nykyisellään muodostuu kolmesta vanhasta rakennuksesta, jotka on yhdistetty ja korotettu 1850-luvulla ja peruskorjattu 1975). Alue on suojeltu asemakaavalla. Sen mukaan Kuusiluotoa on täydennetty muutamalla vanhan mallisella uudisrakennuksilla.
Kuusiluodon asukasyhdistyksen sivuilla on aineistoa alueesta:
http://www.kuusiluoto.net/kuusiluoto.htm

Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#16106
Muistelin että jossakin Hilkka Inkalan piirroksia sisältävässä Oulu-kirjassa olisi kutsuttu kyseistä korttelia siirretyistä taloista koostuvaksi museokortteliksi. Jos näin ei ole niin Pikisaari jää sitten ilmeisesti ainoaksi paikaksi mihin noita taloja on siirretty? En ymmärrä kuinka olen voinut erehtyä asiassa noin pahasti, mutta ilmeisesti näin on kuitenkin päässyt käymään. Juuri Ouluun muutettuani luin useita kirjoja kaupungista, jota en vielä käytännön tasolla tuntenut, joten olen hahmottanut tuon alueen historian väärin. Asiasta on yksinkertaisesti jäänyt elämään väärä mielikuva. Pahoittelen, tekevälle sattuu...
Avatar
tekijänä Iggy.P
#16888
Kalevan pääkirjoitus 28.1.2008 kirjoitti:Oululaisbisnes vihertää lupaavasti

Ympäristöystävällisestä tekniikasta ja energiantuotannosta on tulossa jättimäinen liiketoiminta-alue.
Siinä missä Suomi oli edelläkävijä kännykkäteknologiassa, ympäristöä säästävän teknologian kehityksessä mahtimaat ovat aivan muita: Yhdysvallat, Japani ja jopa Kiina.

Suomesta ei ehkä pystytä tekemään vihreään bisnekseen uutta Nokiaa, mutta erikoistumisen avulla markkinoilta löytyy varmasti tilaa. Pitkälle on erikoistunut myös oululainen ympäristöystävällisiä biojalostusteknologioita kehittävä yritys Chempolis. Yhtiö on tehnyt tutkimus- ja kehitystyötä sitkeästi vuosia ja on viime aikoina alkanut lunastaa siihen asetettuja odotuksia.

Chempoliksen kehittämät prosessit ovat saaneet ympäristöystävällisyydestään tunnustusta Maailmanpankilta ja Yhdysvaltain energiaministeriöltä. Metsäyhtiö UPM kertoi puolestaan tammikuussa tehneensä lisenssisopimuksen Chempoliksen kanssa. UPM aikoo rakentaa Kiinaan biojalostamon tuottaakseen sellua ja biokemikaaleja uudella menetelmällä. Raaka-aineena olisivat ruokokasvit ja oljet.

Bisnes voi paisua hyvinkin mittavaksi. Olkeen perustuvan sellutehtaan ihannekooksi on laskettu 100 000-200 000 tonnia vuodessa, ja yksistään Kiinaan näitä laitoksia voisi syntyä 50-100. Chempoliksen omaa uskoa kehitystyönsä tuloksiin osoittaa Oulun Sanginsuuhun tuleva 10 miljoonan euron tutkimus- ja esittelylaitos.

Ilahduttavaa on se, ettei Chempolis ole ainoa vihertävään bisnekseen tosissaan kurottava Oulun seudun yritys. Toimialan kasvumahdollisuudet havaitsi tarkkavainuinen Veikko Lesonen jo vuosia sitten. Hän omistaa yhtiönsä kautta enemmistön Proventia Groupista, joka toimittaa ratkaisuja moottoreiden ja voimaloiden päästöjen puhdistamiseen sekä tuotantoteknologiaa valmistusprosessien tehostamiseksi. Vastikään yhtiö sai Oulunsaloon valmiiksi moottori- ja emissiolaboratorion.

Näkyvästi vihreään liiketoimintaan jalkansa ulottanut oulunseutulainen yritys on myös tuulivoimayritys Winwind. Se on pystynyt työntymään markkinoille, joiden potentiaali on valtava ja näyttää vain kasvavan keskiviikkona julkistetun EU:n energia- ja päästöpaketin seurauksena. Vedenpuhdistuksen parissa Oulussa puolestaan tehdään tutkimus- ja kehitystyötä sekä Kemirassa että uudessa tutkimus- ja innovaatiokeskus Cewicissa.

Parhaassa tapauksessa Oulun seutu voi saada ympäristöteknologiasta viestintätekniikan oheen toisen modernin tukijalan. Tietämystä, rohkeutta ja pääomia se toki vaatii, mahdollisesti onneakin.

paakirjoitus@kaleva.fi
Avatar
tekijänä sam
#17070
Pistetäänpä pitkästä aikaa hieman fiilistelyä kehiin:

Kuva
Kuva
Kuva

Tilkkutäkki
Kuva
Kuva
Kuva
tekijänä Valdéz
#17659
Ei tämä ihan noihin talohin liity, mutta edellisiin kuviin kylläkin. Eli pakko kysyä; mikä tuo Paska Kaupunni -juttu oikein on? :roll:
Avatar
tekijänä Kantti
#17662
Iggy.P kirjoitti:Paasikortteli

Vuosina 1990-1994 Ouluun rakennettiin neljässä eri vaiheessa kaupunkikortteli joka nimettiin Paasikortteliksi. Kyseessä on Oulun ruutukaava-alueelle Heinäpäähän noussut perinteistä umpikorttelia muistuttava rakennelma, josta saisi pienellä vaivalla todella edustavan. Kortteli on alkuperäiseltä suunnittelultaan onnistunut kokonaisuus, jossa ainoastaan pintamateriaalit luovat halvan näköisen lopputuloksen. Klinkkerilaatan vaihtaminen rappaukseen ja maalipintaan saisi ihmeitä aikaan.
Asiallisen näköisiä rakennuksia. Rapattuina olisivat tyylikkäämpiä! Maalaus on siitä huono että luullakseni se ei kestä samalla tavalla kuin rappaus!? Rakennuksen käyttömenoissa suuret maalausprojektit näyttelisivät jonkinlaista osaa. Paras olisi muurattu seinä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#17665
Valdéz kirjoitti:Ei tämä ihan noihin talohin liity, mutta edellisiin kuviin kylläkin. Eli pakko kysyä; mikä tuo Paska Kaupunni -juttu oikein on? :roll:
Joo, siis tuo paska kaupunni merkitsee Oulussa nykyään kolmea asiaa: kulttuuriyhdistystä (paska kaupunni ry), rock-henkistä baaria (paska kaupunni bar&cafe) ja graffittia yhden Oulun keskustassa sijaitsevan talon seinässä.

Alkunsa tuo teksti on saanut Oululaissyntyisen rokkari/kirjailija Kauko Röyhkän ´80-luvulla levyttämästä kappaleesta "paska kaupunki", jossa Röyhkä kelaa tuntojaan Oulusta sekä hyvässä että pahassa. Sittemmin tuo teksti ilmestyi joskus ´90-luvun alussa oululaisen rakennuksen seinään muodossa paska kaupunni, josta sitä on turhaan yritetty poistaa aina näihin päiviin asti huonolla menestyksellä - teksti ilmestyy siihen ylimaalauksen jälkeen aina uudestaan milloin missäkin muodossa. Lopulta tuon spreijauksen ja Röyhkän kuuluisan kappaleen mukaan päätettiin nimetä kulttuuriyhdistys, joka järjestää kaupunkiin erilaista kulttuuritoimintaa. Baari on nimen uusin sovellus. Se avattiin vasta viime vuonna.

Kyseessä on siis oululainen "kulttuuribrändi". Joidenkin mielestä sana "kaupunni" on Oulun murretta, toisten mielestä ei. Yksiselitteistä tulkintaa ei ole. Selitys tuolle kaupunki sanan muuntumiselle kaupunniksi on se, että alkuperäisessä seinäkirjoituksessa k oli maalattu epäselvästi, jolloin se näytti n-kirjaimelta, mene ja tiedä.

Valokuvia Oulusta:
http://paskakaupunni.com/

Paska Kaupunni Ry: sivut
http://www.paskakaupunni.org/
tekijänä Valdéz
#17694
Erikoinen tarina. Pienestä inhimillisestä virheestä paisunut tuollaiseksi jutuksi. Täytyy sanoa, että Oululla on kyllä itstunto kunnossa, kun tuollaista touhuaa! :)

Hyviä kuvia Oulusta noilla sivuilla. Vielä suhteellisen vieras kaupunni mulle.
Avatar
tekijänä sam
#17906
Fiilistelyä #2

Kuva
Kerrankin heräsin lauantaina aikaisin. Suhteellisen kiireetön meininki Tuirassa.

Kuva
Kaveri jaksaa, kulta on lähellä...

Kuva
Hupisaaret. Kesä meni, mutta nurkanvaltaus jatkuu. Tykkään tuon paikan tunnelmasta.

Kuva
Franzeninkuja ja Iggy.P:n Oulu city -ketjussa esittelemää onnistunutta kaupunkisuunnittelua.

Kuva
Turvevoimaa ja Toppilan steissi

Kuva
Vähemmän karkkinen puoli Toivoniemestä. Tässäkin turvepiippu poseeraa.

Kuva
Heikko piiloutumisyritys? Urkkija DDR:ssä.

Kuva
Alistaa ja alistua

Kuva
Vihreä näkemys tulevasta kävelykadusta
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 13