- 25.12.07 17:48
#16040
Tuo sinun kertomasi on oikeastaan juuri se perinteinen käsitys asiasta, joka osaltaan on syyllinen yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Itse en keskustassa asuvana lapsiperheellisenä tunnusta tuota oppia.
Kerrostalon voi kyllä kokea ihan miten haluaa, mutta minulle se ei edusta luotaantyöntävyyttä vaan avaria maisemia, valoisia asuntoja ja käytännöllisyyttä. Se ettei kerrostaloissa olla aina niin läheisiä naapureiden kanssa voi olla myös etu ja eihän mikään estä tutustumasta.
Todellisuudessa se mikä tekee kaupungista turvattoman lapsille ovat autot. Kaikissa Suomen kaupungeissa on aivan keskustoissakin sellaisia kaupunginosia, jotka voisi muuttaa kokonaan kevyeen liikenteeseen perustuviksi. Muista osista keskustoja autoilta voisi sulkea vaikkapa joka toisen kadun, kaupungin elämä ei siitä juurikaan kärsisi. Todellinen kaupunkien väestörakenteellinen muutos tapahtuisi pikkuhiljaa kun yhä useammat lapsiperheet muuttaisivat nykyistä keskeisimmille paikoille. Nykyisin keskustoissa asuu lähes pelkästään nuoria aikuisia ja vanhuksia. Ikärakenteesta on muodostunut hyvin erikoinen. Joukkoliikenteestä muodostuisi ensisijainen liikkumismuoto ja kaupunkimaisesti rakennetut alueet kasvaisivat. Jo tällähetkellä suomalaisten kaupunkien keskusta-alueilla on hyvin tarjolla leikkikenttiä ja muita toimintoja lapsiperheille, joten tuskin mikään muu estää enää lapsiperheitä muuttamasta suuremmissa määrin keskeisemmille paikoille kuin kävelykatujen puute.
Tässä meidän korttelissamme on vain vähän varsinaisia piha-alueita (parkkipaikkoja senkin edestä), joten kuvittelen että vaikeinta lapsiperheenä asuminen on tässä silloin kun lapset ovat siinä 5-10 vuotiaita. Sitä nuoremmat eivät tarvitse suurta aluetta ja toisaalta 10 vuotta ja sitä vanhemmat ovat jo siinä iässä jossa he kulkevat itsenäisesti, jolloin keskeinen sijainti on vain etu. Ei tarvitse kuljettaa lapsia autolla joka paikkaan, kuten omakotimatoissa asuvat tekevät. Aivan ydinkeskustoja ei tietenkään edes tarvitse suunnitella lapsiperheitä ajatellen, mutta muita kaupunkimaisia alueita kylläkin. Toivoisin myös että vanhemmissa keskustakortteleissa alettaisiin panostaa juuri tuon 5-10 vuotiaiden lasten tarpeisiin ja osa parkkipaikoista muutettaisiin puistomaisiksi alueiksi. Parkkiongelmiin löytyisi kyllä vaihtoehtoja sähköisistä carparkeista lähtien.
Kerrostalon voi kyllä kokea ihan miten haluaa, mutta minulle se ei edusta luotaantyöntävyyttä vaan avaria maisemia, valoisia asuntoja ja käytännöllisyyttä. Se ettei kerrostaloissa olla aina niin läheisiä naapureiden kanssa voi olla myös etu ja eihän mikään estä tutustumasta.
Todellisuudessa se mikä tekee kaupungista turvattoman lapsille ovat autot. Kaikissa Suomen kaupungeissa on aivan keskustoissakin sellaisia kaupunginosia, jotka voisi muuttaa kokonaan kevyeen liikenteeseen perustuviksi. Muista osista keskustoja autoilta voisi sulkea vaikkapa joka toisen kadun, kaupungin elämä ei siitä juurikaan kärsisi. Todellinen kaupunkien väestörakenteellinen muutos tapahtuisi pikkuhiljaa kun yhä useammat lapsiperheet muuttaisivat nykyistä keskeisimmille paikoille. Nykyisin keskustoissa asuu lähes pelkästään nuoria aikuisia ja vanhuksia. Ikärakenteesta on muodostunut hyvin erikoinen. Joukkoliikenteestä muodostuisi ensisijainen liikkumismuoto ja kaupunkimaisesti rakennetut alueet kasvaisivat. Jo tällähetkellä suomalaisten kaupunkien keskusta-alueilla on hyvin tarjolla leikkikenttiä ja muita toimintoja lapsiperheille, joten tuskin mikään muu estää enää lapsiperheitä muuttamasta suuremmissa määrin keskeisemmille paikoille kuin kävelykatujen puute.
Tässä meidän korttelissamme on vain vähän varsinaisia piha-alueita (parkkipaikkoja senkin edestä), joten kuvittelen että vaikeinta lapsiperheenä asuminen on tässä silloin kun lapset ovat siinä 5-10 vuotiaita. Sitä nuoremmat eivät tarvitse suurta aluetta ja toisaalta 10 vuotta ja sitä vanhemmat ovat jo siinä iässä jossa he kulkevat itsenäisesti, jolloin keskeinen sijainti on vain etu. Ei tarvitse kuljettaa lapsia autolla joka paikkaan, kuten omakotimatoissa asuvat tekevät. Aivan ydinkeskustoja ei tietenkään edes tarvitse suunnitella lapsiperheitä ajatellen, mutta muita kaupunkimaisia alueita kylläkin. Toivoisin myös että vanhemmissa keskustakortteleissa alettaisiin panostaa juuri tuon 5-10 vuotiaiden lasten tarpeisiin ja osa parkkipaikoista muutettaisiin puistomaisiksi alueiksi. Parkkiongelmiin löytyisi kyllä vaihtoehtoja sähköisistä carparkeista lähtien.
mutta asia koskee varmasti Oulua ja kaikkia vanhoja kaupunkeja suomessa) liikenne kaupungissa hoitui käsittääkseni pääosin hyvin joukkoliikenteen voimin, Turussa 3 eri raitiotielinjan välityksellä ja loput linja-autoilla. Itse olen käyttänyt runsaasti raitiovaunuja liikkumisessani aikanaan ja sielua kirvelee verisesti vieläkin niiden jouduttua hätäisesti puretuksi AAAAaarrgggghhh.... 
...
