Taloforum.fi

[16valve]

13-​kerroksinen torni ratikan päätepysäkin viereen? – 1970-luvun liikerakennus häviämässä Tampereen katukuvasta



Asemakaavan muutosehdotus tuo Tampereen Lentävänniemeen raitiotien päätepysäkin tuntumaan uuden lähikeskuksen, jossa on asuntoja 350 asukkaalle. Ehdotus on nähtävillä 23. tammikuuta saakka. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy lopullisen kaavaehdotuksen.

Asemakaavalla mahdollistetaan kerrostalojen ja päivittäistavarakaupan rakentaminen Lentävänniemen kaupunginosan keskustaan. Suunniteltu rakentaminen täydentää yhdyskuntarakennetta raitiotielinjan vieressä osoitteissa Männistönkuja 2 ja 4.

Nykyinen liikerakennus 1970-luvulta on tarkoitus purkaa. Uudet rakennukset sovitetaan nykyiseen rakennuskantaan ja Lentävänniemen alueen rakenteeseen.

Valmisteluvaiheen ja luonnosten nähtävillä olon jälkeen suunnitelmia on hieman päivitetty palautteen, selvitysten ja hakijan uuden viitesuunnitelman pohjalta. Korkein rakennus on 13-kerroksinen ja muut asuinrakennukset 8-kerroksisia.

Liiketilat tulevat uuden Lentävänniemenaukion ja Lielahdenkadun varteen, johon istutetaan puurivistö. Uusi päivittäistavarakauppa on yksikerroksinen. Raitiotieliikenne Lentävänniemeen alkaa tammikuussa 2025.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8172313

[Tipi]

Sorry, irish coffee pikkutunneilla nautittuna. Tuo havainnekuva on 0% arkkitehtuuria, 100% halpuutta. Toivottavasti 2025 jatkuu korkeatasoisemmin...

[16valve]

Tampereen ruotsinkielinen yhteiskoulu on saamassa mielenkiintoisen oloisen laajennuksen.

Historiallisen koulun kylkeen suunnitellaan uutta laajennusta Tampereelta – Tältä uusi rakennus voi näyttää


Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi koululaajennuksen asemakaavan äänestyksen jälkeen.

Svenska samskolan i Tammerfors eli Tampereen ruotsinkielinen yhteiskoulu tarvitsee lisää tilaa. Svenska samskolanin oppilasmäärä on kasvussa. Satamakadulla sijaitseva koulurakennus valmistui 1900-luvun alussa ja rakennuksen laajennusosat 1960- ja 1970-luvuilla. Suunnittelualue on osa Koulukadun Pirkanmaan maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.



Koulun laajentamiseksi on tehty asemakaava, joka hyväksyttiin tiistaina yhdyskuntalautakunnassa. Lautakunta äänesti asiasta, sillä lautakunnalle tehtiin esitys kaavan palauttamisesta valmisteluun. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin kuitenkin äänin 10–3.



Asemakaavan muutoksen tavoitteena on korvata koulurakennuksen 1970-luvun laajennusosa uudella, suuremmalla laajennuksella. Samalla kehitetään koulun piha-aluetta. Nykyiset tilat eivät täytä kaikilta osin nykyaikaisten oppimisympäristöjen vaatimuksia, ja muun muassa esteettömyyttä on tarpeen parantaa. Koulun vanhimmat, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat osat säilytetään ja on kaavassa huomioitu suojelumerkinnöin. Uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 2500 kerrosneliömetriä. Lisäksi kaava mahdollistaa pihakannen ja kannen alle sijoittuvan pysäköinnin. Pihakannen päälle sijoittuu koulun piha, jolle vapautuu näin lisää tilaa.



Kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta tarkistettiin uudisrakentamista ohjaavia sekä puustoon ja tontin korkoasemiin liittyviä kaavamerkintöjä. Uudisrakentaminen on sopeutettava erityisen huolellisesti kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Havainnekuvat on laadittu vuonna 2023 ja ne ovat yhtenä mahdollisena pidetty toteutusvaihtoehto. Yksityiskohtaisesti hankkeen toteutusta ohjaavia ja havainnollistavia suunnitelmia laaditaan asemakaavaa seuraavan jatkosuunnittelun aikana.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8263769

[RT]

1970-luvun ddr-tyylisen talon vertaaminen Versaillesin palatsiin tai Helsingin rautatieasemaan ampuu täysin yli. Usein näiden 1960-70-luvun talojen tieltä on purettu vanhaa rakennuskantaa surutta, kuten esim. Tampereen Sokoksen tieltä komea jugend-talo.

Itse en jää tätä Itsenäisyydenkadun taloa kaipaamaan.

Se että haukkuu Itsenäisyydenkadun rakennuksen miksi tahansa 70-luvun ddr palikaksi ei myöskään edusta mitään kovin korkeatasoista argumentointia. Kuten jo tässä ketjussa aiemmin totesin, Suomen kaupungit ovat täynnä oikeasti mitään sanomattomia elementtikuutioita, joilla ei ole mitään arvoa, mutta tämä rakennus on tehty isolla rahalla ja on tyylipuhdas aikansa esimerkki, joka tulisi edes osittain säästää.

Ihan jos vain ajatellaan kestävää kehitystä, ei ole mitään järkeä purkaa näin nuoria rakennuksia. En ole kannattamassa mitään koko kaupungin museointia, päin vastoin kaupunki on mielestäni jatkuvasti muuttuva asia. En tunne tonttia hyvin, mutta uskon että mikäli vain tahtoa löytyisi tontin omistajalta ja kaupungilta, niin paikalle olisi mahdollista sijoittaa tehokkaampi uudisrakennus niin että vanhan pankin tyylikäs julkisivu säilyy.

Silloin edellisen purkuvimman aikaan, purettiin taloja kovin tutun kuuloisin syin: ei sovi nykyaikaan, kallis korjata, huono tehokkuus, rumia jne. Siitä huolimatta ne rakennuket jotka säilyivät ja saivat ansaitsemansa remontin, toimivat nykyään hyvin asuintaloina ja liiketiloina. Uskon että tämän Itsenäisyydenkadun rakennuksen ja muiden jo purettujen modernismin merkkirakennusten kanssa käy samoin kuin nyt kaipailtujen jugend (ym) helmien kanssa. Täytyy muistaa että 1960-80 -lukujen rakennukset ovat nyt suunnilleen saman ikäisiä, kuin niihin aikoihin ja osin niiden tieltä puretut rakennukset.

Ja se että jonkin rakennuksen tieltä on purettu jotain mikä nykyään nähtäisiin arvokkaana; tekeekö se nykyisestä rakennuksesta jotenkin vähemmän arvokkaan arkkitehtonisesti? Omasta mielestäni ei.

Nyt näyttää siltä että Itsenäisyydenkadulle saadaan uutta. Tampereen yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt osaltaan kaavamuutoksen Itsenäisyydenkatu 7-9:een. Asia vaatii vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksynnän. Ohessa linkki josta löytyy tarkempaa tietoa:

https://www.tampere.fi/ajankohtaista/20 ... a-asuntoja

[16valve]

Keskustorin laidalle, vanhan 5 kerroksisen rakennuksen tilalle ehdotetaan uutta 8krs. rakennusta. Tältä siinä näyttää tällä hetkellä: https://www.google.com/maps/@61.4971924 ... FQAw%3D%3D

Kerrostalo arvopaikalla purkuun? – Tampereen ydinkeskustaan tulossa 8-​kerroksinen asuin- ja liikerakennus



Tampereen ytimeen Keskustorin eteläosan laidalle haetaan mahdollisuutta täydennysrakentamiseen. Aleksis Kiven katu 26:n asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia tontin nykyistä tehokkaampi käyttö. Tontti rajautuu pohjoisessa Commercen talon tonttiin, idässä Aleksis Kiven katuun, etelässä liikerakennukseen ja lännessä Kauppahallin tonttiin.

Noin tuhannen neliön tontilla sijaitsee Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema, 1960-luvulla valmistunut entinen Työväen säästöpankin talo, joka on nykyisellään liike- ja toimistokäytössä. Nykyisen rakennuksen läpi on kulku Aleksis Kiven kadulta kohti Kauppahallia. Tontin omistaa Kiinteistö Oy Kauppa-Aleksi. Talon kivijalassa sijaitsee Ravintola Astor.

Asemakaavamuutoksen hakijan laatimassa viitesuunnitelman luonnoksessa tontille on esitetty 8-kerroksinen uudisrakennus. Ylin kerros olisi osittain vehreää kattopihaa. Maantasakerros olisi edelleen liiketiloja ja siellä säilyisi kulku kauppahalliin. Ylempiin kerroksiin tulisi asumista, ja kahteen kellarikerrokseen tulisi varasto- ja pysäköintitilaa.

Nykyisessä asemakaavassa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusalalle on osoitettu 2-, 5- ja 6-kerrosta korkeat rakennusmassat.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja asumisen lisääminen keskusta-alueella sekä keskustan elinvoimaisuuden tukeminen.

Alue kuuluu kävelykeskustana kehitettävälle hitaan liikkumisen alueelle, ja Aleksis Kiven kadulle on osoitettu urbaani jalankulkuakseli. Alue sijoittuu lisäksi kaupunkivihreän kehittämisalueelle, jolla muun muassa kansipihoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän ja laadukkaan kasvualustan muodostumiseen.

Kaavatyöstä kertova osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hakijan viitesuunnitelmaluonnos ja rakennushistoriaselvitys ovat nähtävillä 2. lokakuuta asti, minä aikana aineistosta voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon.

Asemakaavoitus etenee seuraavaksi siten, että tontille laaditaan asemakaavaluonnos, joka tulee taas nähtäville. Asemakaavaehdotus menee aikanaan yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.

[16valve]

Tämä rakennusprojekti pisti ihan sattumalta silmään. https://thegrip.fi/ On nimittäin yllättävän rohkeaa arkkitehtuuria Tampereen Nekalan teollisuusalueelle. Grip liikunnan ja hyvinvoinnin keskukseen tulossa ainakin Grip Skate Park, Tampereen kiipeilykeskus, liikuntakeskus Fun, Fysioterapiakeskus ja aasialainen ravintola, sekä kattokerroksen sauna/ kokoustilat.

Arkkitehdit Kontukoski Oy vastaa hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.
https://kontukoski.fi/portfolio/v55-sport-station/

Kuvat linkattu täältä: https://thegrip.fi/

[RT]

Keskustorin laidalle, vanhan 5 kerroksisen rakennuksen tilalle ehdotetaan uutta 8krs. rakennusta. Tältä siinä näyttää tällä hetkellä: https://www.google.com/maps/@61.4971924 ... FQAw%3D%3D

Kerrostalo arvopaikalla purkuun? – Tampereen ydinkeskustaan tulossa 8-​kerroksinen asuin- ja liikerakennus



Tampereen ytimeen Keskustorin eteläosan laidalle haetaan mahdollisuutta täydennysrakentamiseen. Aleksis Kiven katu 26:n asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia tontin nykyistä tehokkaampi käyttö. Tontti rajautuu pohjoisessa Commercen talon tonttiin, idässä Aleksis Kiven katuun, etelässä liikerakennukseen ja lännessä Kauppahallin tonttiin.

Noin tuhannen neliön tontilla sijaitsee Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema, 1960-luvulla valmistunut entinen Työväen säästöpankin talo, joka on nykyisellään liike- ja toimistokäytössä. Nykyisen rakennuksen läpi on kulku Aleksis Kiven kadulta kohti Kauppahallia. Tontin omistaa Kiinteistö Oy Kauppa-Aleksi. Talon kivijalassa sijaitsee Ravintola Astor.

Asemakaavamuutoksen hakijan laatimassa viitesuunnitelman luonnoksessa tontille on esitetty 8-kerroksinen uudisrakennus. Ylin kerros olisi osittain vehreää kattopihaa. Maantasakerros olisi edelleen liiketiloja ja siellä säilyisi kulku kauppahalliin. Ylempiin kerroksiin tulisi asumista, ja kahteen kellarikerrokseen tulisi varasto- ja pysäköintitilaa.

Nykyisessä asemakaavassa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusalalle on osoitettu 2-, 5- ja 6-kerrosta korkeat rakennusmassat.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja asumisen lisääminen keskusta-alueella sekä keskustan elinvoimaisuuden tukeminen.

Alue kuuluu kävelykeskustana kehitettävälle hitaan liikkumisen alueelle, ja Aleksis Kiven kadulle on osoitettu urbaani jalankulkuakseli. Alue sijoittuu lisäksi kaupunkivihreän kehittämisalueelle, jolla muun muassa kansipihoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän ja laadukkaan kasvualustan muodostumiseen.

Kaavatyöstä kertova osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hakijan viitesuunnitelmaluonnos ja rakennushistoriaselvitys ovat nähtävillä 2. lokakuuta asti, minä aikana aineistosta voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon.

Asemakaavoitus etenee seuraavaksi siten, että tontille laaditaan asemakaavaluonnos, joka tulee taas nähtäville. Asemakaavaehdotus menee aikanaan yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.

Hieno hanke. Toivottavasti toteutuu mahdollismman pian. Parantaa kaupunkikuvaa.

Toinen hanke josta uutisoitiin tänään tarkoittaisi myös kaupunkikuvan huomattavaa parantumista Hämeenkatu 11:ssa josta aioitaan purkaa liiketalo. Tilalle tulisi paljon paremmin miljööseen sopiva rakennus. Tästä linkistä näkee artikkelin aiheesta:

https://yle.fi/a/74-20198106

[16valve]

Grip Action Sports Hub -liikuntakeskus avasi ovensa Tampereen Nekalassa 27. joulukuuta. Ohessa kattava määrä kuvia, ja tamperelaisten mielipiteitä asiasta. Omasta mielestäni erittäin positiivinen tulokas Nekalan alueelle!

Onko tämä julkisivu kauhea vai mahtava? – Katso Moron kuvat ja päätä itse, pidätkö vai inhoatko

”Herra mun vereni! Jo on kammotus!” vai ”Hieno tuohon paikkaan.” Moro tutustui Tampereen puhutuimpaan julkisivuun.


Onko se avaruusalus, nykytaiteeseen keskittyvä museo, kaunis vai ruma? Tampereen puhutuin ja mielenkiintoisin julkisivu on Nekalassa Viinikankadun ja Vihiojantien kulmauksessa. Vastapäätä rakentuu parasta aikaa Tampereen uusi poliisiasema. Grip Action Sports Hub -liikuntakeskuksen alumiinikomposiittinen kulmikas julkisivu on herättänyt kovaa keskustelua Tampereella ja muun muassa sosiaalisen median arkkitehtiryhmässä. Siellä julkisivu jakaa porukan mielipiteitä jyrkästi:
”Herra mun vereni! Jo on kammotus!”



”Onhan toi kamala, mutta se on vielä kamalamman ikiaikaisen teollisuusalueen ja moottoritien ja ratapihan keskellä, että sanoisin, että tuo on kaunistus sille kulmakunnalle.”

”Miten kenenkään mielikuvitus pystyy tuottamaan näin rumaa jälkeä?”

”Hieno tuohon paikkaan.”

”On se sentään kaunistus tuolle tontille. Naapureissa ei ole kehumista, tuo on teollisuusaluetta.”

”Mielestäni moderniksi urheiluhalliksi parhaimmistoa. Mikä tahansa perus peltikattoinen halli olisi tässä pahempi. Tässä sentään on yritetty!”

Tuollaista julkisivua on mentävä katsomaan. Samalla Moro tapasi keskuksen toimitusjohtajan Janne Sieväsen ja haastatteli arkkitehti Juho Koistista.



Tavoitteena poikkeuksellisuus
Keskuksen toimitusjohtaja Janne Sievänen ja arkkitehti Juho Koistinen tamperelaisesta Arkkitehdit Kontukoski Oy:stä kertovat, että julkisivusta oli tavoitteenakin tehdä poikkeuksellinen ja tunteita herättävä.
”Julkisivuaihe vinoine pintoineen kuvastaa keskuksen lajeista kiipeilyä ja skeittausta. Ajatus on myös, että pystyhalkeamat avaavat ohikulkijoille näyteikkunan keskukseen”, Koistinen kertoo.

Sievänen toteaa, että käyttäjien näkökulmasta oli tärkeää, että sisältä näkee myös ulos. Siksi julkisivuelementtien pinta-alasta puolet on perforoitu eli rei’itetty suurten ikkunoiden kohdalla.
”Näkymät eivät peity ja levyt siivilöivät valon kauniisti. Ei tunnu yhtään siltä, että oltaisiin kuoren sisässä.”





Paksua alumiinikomposiittia
Huomiota herättävät julkisivuelementit ovat kuusi millimetriä paksua alumiinikomposiittia, joka on erittäin jäykkää ja pitää poikkeuksellisen muotonsa. Himmeän kiiltävä harmaa pinta elää valoisuuden mukaan. Tulossa on vielä julkisivuvalaistus.

”Tumman taustaseinän päälle tarkoin kiinnitetyt elementit näyttävät ikään kuin leijuvan”, kuvailee arkkitehti Koistinen.

Julkisivu on jo herättänyt kiinnostusta arkkitehtipiireissä ja vierailuja on tulossa. Myös esimerkiksi skeittauksen maailmantähtiä tullaan näkemään keskuksessa. Tampere voi saada siitä yhden kaupungin tunnetuimmista rakennuksista, vaikka se on monien mielestä ruma.

https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000011743774.html

[16valve]

Tampereen Hämpin parkkia laajennetaan, ja ajoreittiä järkevöitetään niin, että parkkiluolaan pääsee ajamaan jo Viinikan liikenneympytän jälkeen, eli käytännössä motarin päättymisen jälkeen. Loistava asia. Ehkä auttaa jopa ruuhkien syntymiseen keskusta-alueella.

Tampereelle tulee valtava työmaa – lautakunta hyväksyi suunnitelman

Uusi ajoväylä maanalaiseen tunneliin tulee Viinikankadun risteyksen tuntumaan.

Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi tiistaina suunnitelman, jonka myötä kaupungin maanalainen suurhanke nytkähtää askeleen eteenpäin. Kyseessä ovat Viinikankadun pohjoisosan ja Yliopistontunnelin Kalevanharjun ja Tullin alueelle sijoittuvat katualueiden suunnitelmat. Rakennustöitä on tarkoitus tehdä lähivuosina, kaupunki tiedottaa.

Yliopistontunneli tuo uuden reitin Viinikan liittymästä suunniteltuun P-Hämpin laajennukseen ja keskusta-alueelle mahdollisesti myöhemmin toteutettaviin maanalaisiin hankkeisiin. Tunnelissa ei sallita jalankulkua, pyöräilyä eikä yli 12 metriä pitkiä ajoneuvoja. Nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Tunnelin alkupää tulee Viinikankadulle Saarioisten ja Tampereen yliopiston Atalpan rakennusten väliin.



Viinikankadun keskelle on suunniteltu uusi ajoyhteys maanalaiseen pysäköintiin. Kulkuyhteydet kiinteistöihin on tarkoitus sovittaa uusien ajoreittien kanssa. Maan päällä Viinikankadulla jalankulkijat ja pyöräilijät saavat omat väylänsä. Pyörätien leveys on kolme metriä ja jalkakäytävän kaksi metriä. Ratapihankadun liittymässä Viinikankatu levenee nelikaistaiseksi. Keskimmäiset kaistat johtavat Yliopistontunneliin. Muuten katu säilyy kaksikaistaisena. Tampereen rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen kertoi Aamulehdelle viime vuoden lopulla, että Viinikankadulle tulee ”valtava työmaa”, mutta liikennettä ei aiota katkaista kokonaan.

Kartta näyttää, mihin tunnelin sisäänajoväylä rakennetaan.

Reitti maan alle
Yliopistontunneli sijoittuu Viinikankadun keskelle Ratapihankadun ja Kalevan risteyssillan väliin. Se laskee jyrkästi maan alle noin 40 metrin syvyyteen. Tunneliin on suunniteltu kahta maanalaista liikenneympyrää Åkerlundinkadun ja Pinninkadun liittymän alapuolelle sekä Rautatienkadun ja Suvantokadun liittymän alapuolelle.

Rakentaminen alueella pyritään aloittamaan tänä vuonna. Viinikankadun uusimisen kustannusarvio on noin 3,5 miljoonaa euroa. Maanalaisen ajoyhteyden rakentamisen jälkeen myös Kalevan risteyssilta uusitaan kokonaisuudessaan. Viinikankadun ja maanalaisen Yliopistontunnelin rakentaminen on Tampereen kaupungin osuus Hämpin parkin laajennuksesta. Finnpark vastaa P-Hämpin laajentamisesta. Viinikankadun ja Yliopistontunnelin kustannusarvio on yhteensä 53 miljoonaa euroa, josta Yliopistontunnelin kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011778230.html