Taloforum.fi

[16valve]

13-​kerroksinen torni ratikan päätepysäkin viereen? – 1970-luvun liikerakennus häviämässä Tampereen katukuvasta



Asemakaavan muutosehdotus tuo Tampereen Lentävänniemeen raitiotien päätepysäkin tuntumaan uuden lähikeskuksen, jossa on asuntoja 350 asukkaalle. Ehdotus on nähtävillä 23. tammikuuta saakka. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy lopullisen kaavaehdotuksen.

Asemakaavalla mahdollistetaan kerrostalojen ja päivittäistavarakaupan rakentaminen Lentävänniemen kaupunginosan keskustaan. Suunniteltu rakentaminen täydentää yhdyskuntarakennetta raitiotielinjan vieressä osoitteissa Männistönkuja 2 ja 4.

Nykyinen liikerakennus 1970-luvulta on tarkoitus purkaa. Uudet rakennukset sovitetaan nykyiseen rakennuskantaan ja Lentävänniemen alueen rakenteeseen.

Valmisteluvaiheen ja luonnosten nähtävillä olon jälkeen suunnitelmia on hieman päivitetty palautteen, selvitysten ja hakijan uuden viitesuunnitelman pohjalta. Korkein rakennus on 13-kerroksinen ja muut asuinrakennukset 8-kerroksisia.

Liiketilat tulevat uuden Lentävänniemenaukion ja Lielahdenkadun varteen, johon istutetaan puurivistö. Uusi päivittäistavarakauppa on yksikerroksinen. Raitiotieliikenne Lentävänniemeen alkaa tammikuussa 2025.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8172313

[Tipi]

Sorry, irish coffee pikkutunneilla nautittuna. Tuo havainnekuva on 0% arkkitehtuuria, 100% halpuutta. Toivottavasti 2025 jatkuu korkeatasoisemmin...

[16valve]

Tampereen ruotsinkielinen yhteiskoulu on saamassa mielenkiintoisen oloisen laajennuksen.

Historiallisen koulun kylkeen suunnitellaan uutta laajennusta Tampereelta – Tältä uusi rakennus voi näyttää


Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi koululaajennuksen asemakaavan äänestyksen jälkeen.

Svenska samskolan i Tammerfors eli Tampereen ruotsinkielinen yhteiskoulu tarvitsee lisää tilaa. Svenska samskolanin oppilasmäärä on kasvussa. Satamakadulla sijaitseva koulurakennus valmistui 1900-luvun alussa ja rakennuksen laajennusosat 1960- ja 1970-luvuilla. Suunnittelualue on osa Koulukadun Pirkanmaan maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.



Koulun laajentamiseksi on tehty asemakaava, joka hyväksyttiin tiistaina yhdyskuntalautakunnassa. Lautakunta äänesti asiasta, sillä lautakunnalle tehtiin esitys kaavan palauttamisesta valmisteluun. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin kuitenkin äänin 10–3.



Asemakaavan muutoksen tavoitteena on korvata koulurakennuksen 1970-luvun laajennusosa uudella, suuremmalla laajennuksella. Samalla kehitetään koulun piha-aluetta. Nykyiset tilat eivät täytä kaikilta osin nykyaikaisten oppimisympäristöjen vaatimuksia, ja muun muassa esteettömyyttä on tarpeen parantaa. Koulun vanhimmat, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat osat säilytetään ja on kaavassa huomioitu suojelumerkinnöin. Uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 2500 kerrosneliömetriä. Lisäksi kaava mahdollistaa pihakannen ja kannen alle sijoittuvan pysäköinnin. Pihakannen päälle sijoittuu koulun piha, jolle vapautuu näin lisää tilaa.



Kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta tarkistettiin uudisrakentamista ohjaavia sekä puustoon ja tontin korkoasemiin liittyviä kaavamerkintöjä. Uudisrakentaminen on sopeutettava erityisen huolellisesti kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Havainnekuvat on laadittu vuonna 2023 ja ne ovat yhtenä mahdollisena pidetty toteutusvaihtoehto. Yksityiskohtaisesti hankkeen toteutusta ohjaavia ja havainnollistavia suunnitelmia laaditaan asemakaavaa seuraavan jatkosuunnittelun aikana.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8263769

[RT]

1970-luvun ddr-tyylisen talon vertaaminen Versaillesin palatsiin tai Helsingin rautatieasemaan ampuu täysin yli. Usein näiden 1960-70-luvun talojen tieltä on purettu vanhaa rakennuskantaa surutta, kuten esim. Tampereen Sokoksen tieltä komea jugend-talo.

Itse en jää tätä Itsenäisyydenkadun taloa kaipaamaan.

Se että haukkuu Itsenäisyydenkadun rakennuksen miksi tahansa 70-luvun ddr palikaksi ei myöskään edusta mitään kovin korkeatasoista argumentointia. Kuten jo tässä ketjussa aiemmin totesin, Suomen kaupungit ovat täynnä oikeasti mitään sanomattomia elementtikuutioita, joilla ei ole mitään arvoa, mutta tämä rakennus on tehty isolla rahalla ja on tyylipuhdas aikansa esimerkki, joka tulisi edes osittain säästää.

Ihan jos vain ajatellaan kestävää kehitystä, ei ole mitään järkeä purkaa näin nuoria rakennuksia. En ole kannattamassa mitään koko kaupungin museointia, päin vastoin kaupunki on mielestäni jatkuvasti muuttuva asia. En tunne tonttia hyvin, mutta uskon että mikäli vain tahtoa löytyisi tontin omistajalta ja kaupungilta, niin paikalle olisi mahdollista sijoittaa tehokkaampi uudisrakennus niin että vanhan pankin tyylikäs julkisivu säilyy.

Silloin edellisen purkuvimman aikaan, purettiin taloja kovin tutun kuuloisin syin: ei sovi nykyaikaan, kallis korjata, huono tehokkuus, rumia jne. Siitä huolimatta ne rakennuket jotka säilyivät ja saivat ansaitsemansa remontin, toimivat nykyään hyvin asuintaloina ja liiketiloina. Uskon että tämän Itsenäisyydenkadun rakennuksen ja muiden jo purettujen modernismin merkkirakennusten kanssa käy samoin kuin nyt kaipailtujen jugend (ym) helmien kanssa. Täytyy muistaa että 1960-80 -lukujen rakennukset ovat nyt suunnilleen saman ikäisiä, kuin niihin aikoihin ja osin niiden tieltä puretut rakennukset.

Ja se että jonkin rakennuksen tieltä on purettu jotain mikä nykyään nähtäisiin arvokkaana; tekeekö se nykyisestä rakennuksesta jotenkin vähemmän arvokkaan arkkitehtonisesti? Omasta mielestäni ei.

Nyt näyttää siltä että Itsenäisyydenkadulle saadaan uutta. Tampereen yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt osaltaan kaavamuutoksen Itsenäisyydenkatu 7-9:een. Asia vaatii vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksynnän. Ohessa linkki josta löytyy tarkempaa tietoa:

https://www.tampere.fi/ajankohtaista/20 ... a-asuntoja

[16valve]

Keskustorin laidalle, vanhan 5 kerroksisen rakennuksen tilalle ehdotetaan uutta 8krs. rakennusta. Tältä siinä näyttää tällä hetkellä: https://www.google.com/maps/@61.4971924 ... FQAw%3D%3D

Kerrostalo arvopaikalla purkuun? – Tampereen ydinkeskustaan tulossa 8-​kerroksinen asuin- ja liikerakennus



Tampereen ytimeen Keskustorin eteläosan laidalle haetaan mahdollisuutta täydennysrakentamiseen. Aleksis Kiven katu 26:n asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia tontin nykyistä tehokkaampi käyttö. Tontti rajautuu pohjoisessa Commercen talon tonttiin, idässä Aleksis Kiven katuun, etelässä liikerakennukseen ja lännessä Kauppahallin tonttiin.

Noin tuhannen neliön tontilla sijaitsee Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema, 1960-luvulla valmistunut entinen Työväen säästöpankin talo, joka on nykyisellään liike- ja toimistokäytössä. Nykyisen rakennuksen läpi on kulku Aleksis Kiven kadulta kohti Kauppahallia. Tontin omistaa Kiinteistö Oy Kauppa-Aleksi. Talon kivijalassa sijaitsee Ravintola Astor.

Asemakaavamuutoksen hakijan laatimassa viitesuunnitelman luonnoksessa tontille on esitetty 8-kerroksinen uudisrakennus. Ylin kerros olisi osittain vehreää kattopihaa. Maantasakerros olisi edelleen liiketiloja ja siellä säilyisi kulku kauppahalliin. Ylempiin kerroksiin tulisi asumista, ja kahteen kellarikerrokseen tulisi varasto- ja pysäköintitilaa.

Nykyisessä asemakaavassa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusalalle on osoitettu 2-, 5- ja 6-kerrosta korkeat rakennusmassat.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja asumisen lisääminen keskusta-alueella sekä keskustan elinvoimaisuuden tukeminen.

Alue kuuluu kävelykeskustana kehitettävälle hitaan liikkumisen alueelle, ja Aleksis Kiven kadulle on osoitettu urbaani jalankulkuakseli. Alue sijoittuu lisäksi kaupunkivihreän kehittämisalueelle, jolla muun muassa kansipihoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän ja laadukkaan kasvualustan muodostumiseen.

Kaavatyöstä kertova osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hakijan viitesuunnitelmaluonnos ja rakennushistoriaselvitys ovat nähtävillä 2. lokakuuta asti, minä aikana aineistosta voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon.

Asemakaavoitus etenee seuraavaksi siten, että tontille laaditaan asemakaavaluonnos, joka tulee taas nähtäville. Asemakaavaehdotus menee aikanaan yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.