- 15.08.08 13:23
#20419
Heinäkuussa käväistiin Roomassa.
Tässä hieman huomioita ja kuvia kyseiseltä reissulta. En mennyt valokuvaamisen ehdoilla, joten kuvasaalis saattaa ehkä antaa vääristyneen kuvan kaupungista. Mielenkiintoinen paikka tuo ”ikuinen kaupunki” - en vieläkään tiedä mitä oikein siitä ajatella. Kylmäksi se ei suinkaan jättänyt, en vain tiedä että tykkäänkö vai enkö tykkää. Käymisen arvoinen paikka silti.
Italialainen latte on täyteläisempää kuin suomalainen ketjukahviloista saatava. Pohjalla oleva tilkka espressoa on vahvempaa ja lämmitetty maito rasvaisempaa. Hintahaarukka keskustassa oli 0,8 - 2 euron tietämissä, laadusta tinkimättä.
Kahviloilla, lukuisilla jäätelöbaareilla ja pienillä ravintoloilla on vahva sosiaalinen merkitys italialaisille. Ne tuovat myös paljon tarvittavaa viileyttä helteen keskellä.
Tunsimme itsemme jatkuvasti idiooteiksi, kun yritimme päästä jyvälle siitä kuinka italialainen kahvilajärjestelmä toimii.
Joissain paikoissa tarjoiltiin pöytään tai sitten tilaus tehtiin tiskiltä käsin – joskus lasku maksettiin tarjoilijalle, joskus tiskille ja silloin tällöin erillisille tiskille. Pienissäkin kahviloissa oli töissä vähintään 5 henkilöä, vaikka kahdellakin olisi pärjätty. Kahden kahvikupin tilaus kiersi keskimäärin kolmen-neljän työntekijän kautta: Yhdelle tehtiin tilaus, toinen valmisti sen, kolmas tarjoili, neljännelle maksettiin.
Systeemi ainakin piti työllisyysluvut korkealla, vaikka logiikka ei kertonut miten paikat pysyivät pystyssä tuollaisilla henkilöstökuluilla.
Latet olivat pääasiallinen energianlähteemme kävelyillä. Sana ”latte” tarkoittaa italiaksi maitoa. Näinpä ollen tilatessa kannattaa sanoa ”cafe latte”. Kerran emme näin tehneet ja saimmekin eteemme kaksi lämmitettyä maitolasia. Siinä sitten joimme niitä kuin pienet lapset. Ihmettelimme, että ovatko kahvilan työntekijät vähän tyhmiä, kun ne kyselivät, että haluaisimmeko juomamme kylmänä / kuumana ja suklaalla / ilman suklaata.
TRASTEVERE
Trastevere on keskiaikainen kaupunginosa Tiber-joen toisella puolella, lounaaseen keskustasta. Se on säilyttänyt vanhan luonteensa paremmin kuin monet muut osat keskeisestä kaupungista. Lukuisat sivukujat ovat kapeita ja kiemurtelevia. Erilaiset pikku puodit, ravintolat ja kaupat kansoittavat niitä. Illalla kadut täyttyvät kaupunkialaisista sekä satunnaisista turisteista, jotka ovat uskaltautuneet turistihelvettiä pidemmälle. Trasteveren ilme on ränsistynyt ja likaisempi kuin muualla Roomassa, mutta paljon viehättävämpi.
Pussikaljalla kirkon edessä. Kun asetuimme tämän varjoisan oven eteen siinä oli myös paikallisia. Koska puistoja on harvassa keskustassa ja suhtautuminen yleisen kaupunkitilan käyttöön vapaamielisempää (kadut ja rappuset eivät ole italialaisille vain liikkumista, vaan myös oleskelua varten) ei se ollut mitenkään erikoista tai paheksuttavaa. Kävellessään sisälle ja ulos kirkon työntekijät vain hymyilivät ja tervehtivät ystävällisesti.
Koimme upean Ilmestyskirja nyt -sävytteisen hetken eräänä iltana.
Olimme menossa kohti metroasemaa myöhään illalla. Edessämme häämötti pimeä ja aavemainen Circus Maximus, antiikin Rooman kilpa-ajorata, joka nykyisellään on laaja autio ruohokenttä. Sitä reunustavat roomalaisen foorumin rauniot, jotka olivat pimeällä aavemaisesti valaistut.
http://en.wikipedia.org/wiki/Circus_Maximus
Keskellä rataa oli satunnaisia ihmisryhmiä, jotka istuivat tulien ympärillä. Heidän katseensa kääntyivät hiljaisuudessa meidän kävellessämme ohi. Kaukaa edestä alkoi kantautua varsin outoa ja kakofonista rummutusta, jonka voimakkuus kasvoi kasvamistaan kun etenemimme sitä kohti.
Musiikki:
http://www.youtube.com/watch?v=IpGp-22t0lU
EUR
EUR on vuoden 1942 maailman näyttelyä varten rakennettu lähiökaupunginosa. Mussolini halusi siitä fasistisen Italian näyteikkunan. Pistäydyimme siellä varsin lyhyesti. Kiitokset Q:lle vihjeestä (sekä muustakin avusta matkaa valmistellessa).
Vuonna 1943 valmistunut Palazzo della Civiltà Italiana on EURin tunnetuin rakennus. Tämä varsin vaikuttava ilmestys ja mielestäni hienoimpia sekä mielenkiintoisimpia aikakauden rakennuksia mitä olen nähnyt.
EURissa sijaitsi myös muutamia mid-rise tornitaloja, jotka ovat muualla Roomassa varsin harvinaisia.
Rooman liikenne on juurikin niin kaoottista kuin stereotyyppisesti voisi olettaa. Liikennesääntöjä ei noudateta, punainen valo on yhtä kuin vihreä – eikä armoa anneta edes nunnille. Jos edessä oleva auto ei reagoi tilanteeseen tarpeeksi nopeasti, tulee takana olevan painaa torvea vähintäänkin kaksi kertaa ja ehkä huutaa jotain loukkaavaa.
Katuihin on saatettu ehkä piirtää kaistalinjat, mutta mikään rako ei ole liian kapea italialaiselle autoilijalle tai motoristille etteikö siihen saisi omaa ajokkia tungettua.
Skootterit ja moottoripyörät ovat kaikista pahimpia.
VATIKAANI
Maailman pienin valtio on näkemisen arvoimen paikka. Paikalle kannattaa saapua hyvin aikaisin, jos haluaa välttää suuriksi paisuvat jonot. Sikstuksen kappeli oli kyseisenä aamupäivänä suljettu jonkun tapahtuman johdosta, joten se jäi näkemättä, mutta vilkaisimme sisälle Pietarinkirkkoon. Tunnelma sisällä oli hyvin harras, ympärillä parveilevista turisteista huolimatta.
Jonkun turistin poseeratessa kameralle otin oman kuvani hänestä.
KESKUSTA
Heinäkuisen Rooman päivälämpötilat olivat reissun aikana +33 – +38 tietämissä, pudoten yöllä aivan yhtä hikiseen ja hiostavaan +26 – +30 asteeseen. Kantakaupungissa on hyvin vähän puistoja, jotka tarjoaisivat suojaa paahtavalta auringolta. Ne ovat joko suureellisen massiivisia ja sijaitsevat keskusta-alueen reunamilla, tai sitten ne ovat yksityisiä ja porttien suojissa. Sattuman kautta päädyimme keskushautausmaalle, joka paljastuikin varsin upeaksi (ja varjoisaksi) paikaksi.
Kulkukissat Roomassa ovat yleisiä, mutta hyvin ystävällisiä. Jokainen niistä vastasi maukumiseen ja olisi halunnut tehdä läheisempää tuttavuutta.
Vatikaanin ohella Espanjalaiset portaat olivat ehkä kivoimpia ”turistikohteita” kaupungissa. Näkymä öisen Rooman kattojen yli oli upea.
Autokorjaamoja.
Keskusrautatieasema ”Termini” on 1950-luvun arkkitehtoninen luomus.
Presidentin palatsi
Roomassa on vain kaksi metrolinjaa.
Todellinen mittakaava vääristyy helposti. Patsaat ovat usean ihmisen korkuisia.
Antiikin Rooman aikainen ympäristö oli ehkäpä suurin pettymys koko reissulta. Odotin ehkä liikoja raunioilta. Kaupunki ei nimittäin kohtele niitä ansaitsemallaan tavalla, vaan ne on valjastettu mauttomasti turismin palvelukseen. Historia on eräs harrastukseni - olllut jo lapsesta pitäen. Yhdessä keskiajan kanssa, on Roomalla erityinen sija sydämessäni, oli kyse sitten kuningaskunnasta, tasavallasta, imperiumista tai jopa Bysantista.
Lokakuussa 2007 tein kävelyretken Katajanokalla mukavan pilvisenä päivänä - kuvat valottuivat tasaisesti, mutta eivät tylsästi, jolloin kaupunginosan Jugendrakennukset tulivat hienosti esille.
Aleksanterinkadulta vielä yksi lokakuinen otos
Satunnaisia kaveri ja ystäväkuvia kuluneelta kesältä, vaikkeivat ne ehkä oikein kuulukaan urbaaninkuvaketjuun.
Tässä hieman huomioita ja kuvia kyseiseltä reissulta. En mennyt valokuvaamisen ehdoilla, joten kuvasaalis saattaa ehkä antaa vääristyneen kuvan kaupungista. Mielenkiintoinen paikka tuo ”ikuinen kaupunki” - en vieläkään tiedä mitä oikein siitä ajatella. Kylmäksi se ei suinkaan jättänyt, en vain tiedä että tykkäänkö vai enkö tykkää. Käymisen arvoinen paikka silti.
Italialainen latte on täyteläisempää kuin suomalainen ketjukahviloista saatava. Pohjalla oleva tilkka espressoa on vahvempaa ja lämmitetty maito rasvaisempaa. Hintahaarukka keskustassa oli 0,8 - 2 euron tietämissä, laadusta tinkimättä.
Kahviloilla, lukuisilla jäätelöbaareilla ja pienillä ravintoloilla on vahva sosiaalinen merkitys italialaisille. Ne tuovat myös paljon tarvittavaa viileyttä helteen keskellä.
Tunsimme itsemme jatkuvasti idiooteiksi, kun yritimme päästä jyvälle siitä kuinka italialainen kahvilajärjestelmä toimii.
Joissain paikoissa tarjoiltiin pöytään tai sitten tilaus tehtiin tiskiltä käsin – joskus lasku maksettiin tarjoilijalle, joskus tiskille ja silloin tällöin erillisille tiskille. Pienissäkin kahviloissa oli töissä vähintään 5 henkilöä, vaikka kahdellakin olisi pärjätty. Kahden kahvikupin tilaus kiersi keskimäärin kolmen-neljän työntekijän kautta: Yhdelle tehtiin tilaus, toinen valmisti sen, kolmas tarjoili, neljännelle maksettiin.
Systeemi ainakin piti työllisyysluvut korkealla, vaikka logiikka ei kertonut miten paikat pysyivät pystyssä tuollaisilla henkilöstökuluilla.
Latet olivat pääasiallinen energianlähteemme kävelyillä. Sana ”latte” tarkoittaa italiaksi maitoa. Näinpä ollen tilatessa kannattaa sanoa ”cafe latte”. Kerran emme näin tehneet ja saimmekin eteemme kaksi lämmitettyä maitolasia. Siinä sitten joimme niitä kuin pienet lapset. Ihmettelimme, että ovatko kahvilan työntekijät vähän tyhmiä, kun ne kyselivät, että haluaisimmeko juomamme kylmänä / kuumana ja suklaalla / ilman suklaata.
TRASTEVERE
Trastevere on keskiaikainen kaupunginosa Tiber-joen toisella puolella, lounaaseen keskustasta. Se on säilyttänyt vanhan luonteensa paremmin kuin monet muut osat keskeisestä kaupungista. Lukuisat sivukujat ovat kapeita ja kiemurtelevia. Erilaiset pikku puodit, ravintolat ja kaupat kansoittavat niitä. Illalla kadut täyttyvät kaupunkialaisista sekä satunnaisista turisteista, jotka ovat uskaltautuneet turistihelvettiä pidemmälle. Trasteveren ilme on ränsistynyt ja likaisempi kuin muualla Roomassa, mutta paljon viehättävämpi.
Pussikaljalla kirkon edessä. Kun asetuimme tämän varjoisan oven eteen siinä oli myös paikallisia. Koska puistoja on harvassa keskustassa ja suhtautuminen yleisen kaupunkitilan käyttöön vapaamielisempää (kadut ja rappuset eivät ole italialaisille vain liikkumista, vaan myös oleskelua varten) ei se ollut mitenkään erikoista tai paheksuttavaa. Kävellessään sisälle ja ulos kirkon työntekijät vain hymyilivät ja tervehtivät ystävällisesti.
Koimme upean Ilmestyskirja nyt -sävytteisen hetken eräänä iltana.
Olimme menossa kohti metroasemaa myöhään illalla. Edessämme häämötti pimeä ja aavemainen Circus Maximus, antiikin Rooman kilpa-ajorata, joka nykyisellään on laaja autio ruohokenttä. Sitä reunustavat roomalaisen foorumin rauniot, jotka olivat pimeällä aavemaisesti valaistut.
http://en.wikipedia.org/wiki/Circus_Maximus
Keskellä rataa oli satunnaisia ihmisryhmiä, jotka istuivat tulien ympärillä. Heidän katseensa kääntyivät hiljaisuudessa meidän kävellessämme ohi. Kaukaa edestä alkoi kantautua varsin outoa ja kakofonista rummutusta, jonka voimakkuus kasvoi kasvamistaan kun etenemimme sitä kohti.
Musiikki:
http://www.youtube.com/watch?v=IpGp-22t0lU
EUR
EUR on vuoden 1942 maailman näyttelyä varten rakennettu lähiökaupunginosa. Mussolini halusi siitä fasistisen Italian näyteikkunan. Pistäydyimme siellä varsin lyhyesti. Kiitokset Q:lle vihjeestä (sekä muustakin avusta matkaa valmistellessa).
Vuonna 1943 valmistunut Palazzo della Civiltà Italiana on EURin tunnetuin rakennus. Tämä varsin vaikuttava ilmestys ja mielestäni hienoimpia sekä mielenkiintoisimpia aikakauden rakennuksia mitä olen nähnyt.
EURissa sijaitsi myös muutamia mid-rise tornitaloja, jotka ovat muualla Roomassa varsin harvinaisia.
Rooman liikenne on juurikin niin kaoottista kuin stereotyyppisesti voisi olettaa. Liikennesääntöjä ei noudateta, punainen valo on yhtä kuin vihreä – eikä armoa anneta edes nunnille. Jos edessä oleva auto ei reagoi tilanteeseen tarpeeksi nopeasti, tulee takana olevan painaa torvea vähintäänkin kaksi kertaa ja ehkä huutaa jotain loukkaavaa.
Katuihin on saatettu ehkä piirtää kaistalinjat, mutta mikään rako ei ole liian kapea italialaiselle autoilijalle tai motoristille etteikö siihen saisi omaa ajokkia tungettua.
Skootterit ja moottoripyörät ovat kaikista pahimpia.
VATIKAANI
Maailman pienin valtio on näkemisen arvoimen paikka. Paikalle kannattaa saapua hyvin aikaisin, jos haluaa välttää suuriksi paisuvat jonot. Sikstuksen kappeli oli kyseisenä aamupäivänä suljettu jonkun tapahtuman johdosta, joten se jäi näkemättä, mutta vilkaisimme sisälle Pietarinkirkkoon. Tunnelma sisällä oli hyvin harras, ympärillä parveilevista turisteista huolimatta.
Jonkun turistin poseeratessa kameralle otin oman kuvani hänestä.
KESKUSTA
Heinäkuisen Rooman päivälämpötilat olivat reissun aikana +33 – +38 tietämissä, pudoten yöllä aivan yhtä hikiseen ja hiostavaan +26 – +30 asteeseen. Kantakaupungissa on hyvin vähän puistoja, jotka tarjoaisivat suojaa paahtavalta auringolta. Ne ovat joko suureellisen massiivisia ja sijaitsevat keskusta-alueen reunamilla, tai sitten ne ovat yksityisiä ja porttien suojissa. Sattuman kautta päädyimme keskushautausmaalle, joka paljastuikin varsin upeaksi (ja varjoisaksi) paikaksi.
Kulkukissat Roomassa ovat yleisiä, mutta hyvin ystävällisiä. Jokainen niistä vastasi maukumiseen ja olisi halunnut tehdä läheisempää tuttavuutta.
Vatikaanin ohella Espanjalaiset portaat olivat ehkä kivoimpia ”turistikohteita” kaupungissa. Näkymä öisen Rooman kattojen yli oli upea.
Autokorjaamoja.
Keskusrautatieasema ”Termini” on 1950-luvun arkkitehtoninen luomus.
Presidentin palatsi
Roomassa on vain kaksi metrolinjaa.
Todellinen mittakaava vääristyy helposti. Patsaat ovat usean ihmisen korkuisia.
Antiikin Rooman aikainen ympäristö oli ehkäpä suurin pettymys koko reissulta. Odotin ehkä liikoja raunioilta. Kaupunki ei nimittäin kohtele niitä ansaitsemallaan tavalla, vaan ne on valjastettu mauttomasti turismin palvelukseen. Historia on eräs harrastukseni - olllut jo lapsesta pitäen. Yhdessä keskiajan kanssa, on Roomalla erityinen sija sydämessäni, oli kyse sitten kuningaskunnasta, tasavallasta, imperiumista tai jopa Bysantista.
Lokakuussa 2007 tein kävelyretken Katajanokalla mukavan pilvisenä päivänä - kuvat valottuivat tasaisesti, mutta eivät tylsästi, jolloin kaupunginosan Jugendrakennukset tulivat hienosti esille.
Aleksanterinkadulta vielä yksi lokakuinen otos
Satunnaisia kaveri ja ystäväkuvia kuluneelta kesältä, vaikkeivat ne ehkä oikein kuulukaan urbaaninkuvaketjuun.
We shape our cities, then they shape us. -Winston Churchill
Suosittelen perus-caffèa eli hyvää ja halpaa espressoa (euro on jo kiskontaa). Lungo espresso on samaa lievästi vedellä lantrattuna, ja suodatinkahvia emuloi käsittääkseni hyvin Americano, vaikkakaan itse en ole siihen koskaan sortunut 
). Mieluummin kannattaa ottaa juna samassa suunnassa sijaitsevaan Ostian rauniokaupunkiin, joka toimi antiikin Rooman satamana. Tuo kuvaamasi Työväen palatsi on muuten kuin ilmetty 
