Taloforum.fi

[pyry]

Hei kaikille, olen uusi täällä ja tämä on ensimmäinen postini! Olen kyllä toisinaan lueskellut mielenkiintoisia keskusteluja tältä forumilta, mutta nyt on tullut aika avata oma sanainen arkkuni ja kokeilla kepillä jäätä ja muita kielikuvia.

Suunnittelen jonkinlaista opinnäytetyötä modernisaation/purkuinnon juuriin ja sotienväliseen lisäkerrosrakentamiseen liittyen. Helsingissähän keskustan kertaustyylirakennuksia korotettiin yhdellä tai kahdella kerroksella lähes systemaattisesti 1920-luvun kuluessa. Lisäkerrokset huomaa usein ihan paljaalla silmäällä, kun kääntää katseensa katonrajaan. 1930-luvulla tuli sitten yleisemmäksi vanhan purkaminen ja kokonaan uuden rakentaminen. (Nämä siis oikeastaan enemmän omia oletuksiani kuin varsinaista tietoa.)

Olen ollut ymmärtävinäni, että tällä forumilla on porukkaa aika pitkälti ympäri Suomea. Oma Suomi-tuntemukseni on parhaasta tahdostani huolimatta turhan heikko, etenkin kun lähdetään Etelä-Suomen ulkopuolelle. Miten on, tiedättekö korotettiinko muissa kaupungeissa paljon rakennuksia tuohon aikaan? Tässä yhtedessä olen kiinnostunut juuri 1920- ja 1930-luvun muutostöistä.

[Iggy.P]

Miten on, tiedättekö korotettiinko muissa kaupungeissa paljon rakennuksia tuohon aikaan? Tässä yhtedessä olen kiinnostunut juuri 1920- ja 1930-luvun muutostöistä.

Oulussa uusrenessanssityylinen kaupungintalo korotettiin 1920-luvulla Oiva Kallion suunnitelmien mukaan, mutta en tiedä kuinka yleistä tällainen muissa kaupungeissa oli. Korotettavia rakennuksiakaan ei mitenkään ylenpalttisesti vielä tuolloin ollut monessakaan paikassa, ellei puutaloja lasketa. Turussa, Tampereella ja Viipurissa korotuksia lienee tapahtunut jonkinverran, mutta täällä Oulussa ei käsitykseni mukaan ole muita kuin tuo kaupungintalo. Pari muuta rakennusta kylläkin muutettiin jugendista funkistyylisiksi ja korotettiin samalla mutta se on hieman eri asia.

Oulun kaupungintalo:http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_kaupungintalo

[OlliMolli]

Tuo lisäkerrosrakentaminen ainakin minun käsitykseni mukaan on liittynyt juurikin noihin mainitsemiisi kertaustyylejä edustaviin rakennuksiin, joita ei ole suuremmassa määrin [jäljellä] muualla kuin Helsingissä. Täällä Jyväskylässä vanhimmat kivitalot ovat juurikin 1920-luvun klassismia, ja minusta vähän mutu-pohjalta tuntuu, että moniin niistä ei edes kovin helpolla pystyisi lisäämään kerroksia erinäisistä syistä, vaikka haluttaisiinkin. Helsingissä olen kyllä itsekin kiinnittänyt huomiota noihin lisäkerroksiin, ja minusta ne ovat useimmiten ihan hyvin saatu sulautumaan rakennuksien arkkitehtuuriin.

Tervetuloa foorumille.

[OlliMolli]

Sen verran pitää vetää takaisinpäin edellistä postia, että ilmeisesti myös Jyväskylässä ainakin yhteen rakennukseen on lisätty rakentamisen jälkeen kerros. Satuin lukemaan tänään kirjastossa, että Säästöpankin talo Kauppkadulla, joka valmistui 1930, sai ilmeisesti vielä yhden kerroksen joskus jälkeenpäin, muistaakseni 1940-luvulla.

[prepo]

Porin vanhimmassa osassa, ns. kivi-Porissa on muutama kortteli vanhoja kivitaloja. Talot ovat 1-3 kerroksisia ja enimmäkseen melko pieniä. Minulla ei ole tarkkaa kuvaa mahdollisista korotuksista, mutta ainakin yksi rakennus tulee mieleen, johon sellainen näyttäisi olevan tehty (taitaa olla kahdesta kerroksesta kolmeen). En kylläkään tiedä rakennus- tai korotusvuotta.

.. ja nyt kun muistelen niin ainakin Hotelli Otavaa Porissa on korotettu, mutta se on rakennettu jo 1857 ja korotettu 1891.





Olen asunut aiemmin Lahdessa, ja sieltä muistan ainakin korotetun Kansanopiston rakennuksen (jugend-tyyliä, jos oikein muistan, korotettu kahdesti kerroksella) sekä toisen korotetun jugend-talon (Harju- ja Rautatienkadun kulmassa), ehkä satama osaa paremmin vastata, jos lukee tätä ketjua..


Kansanopisto.

[pks]

Tampereella korotettu ainakin nk. Ruuskasen talo osoitteessa Hämeenkatu 14.


http://www.igglo.fi/location.php?card_id=165558

En tiedä mistä Igglo on repinyt talon rakennusvuodeksi 1920. Tampereen Safa ilmoittaa vanhoilla kotisivuillaan rakennusvuodeksi haarukan 1893-1900 ja korotusvuodeksi 1943. Safan tiedot osoitteessa http://www.saunalahti.fi/tamsafa/kartta/117.html.

[Aboa]

Pari esimerkkiä myös täältä Turusta:


Kaskenkadulla sijaitseva matala kivitalo sai pari lisäkerrosta 1920-luvulla:


Vanhasta talosta ei ole julkisivullisesti muistona kuin kivijalka ja ulkonevat erkkerit:


Aninkaistenkadulla sijaitsevaa ns.vähäväkisten taloa korotettiin 30-luvun lopulla:


Kuva 1920-luvulta:


Vuonna 1984 vähäväkisten talo saneerattiin perusteellisesti ja siihen palautettiin sen alkuperäiset jugend-piirteet:

[pyry]

Kiitoksia vastauksista! Joo, korotukset Suomessa ovat varmasti pitkälti keskittyneet isoihin kaupunkeihin. Muualla oli matalia puutalojakin ihan ydinkeskustoissa pitkään purettavaksi asti, eikä maanarvo muutenkaan kohonnut kovin korkeaksi.

Ehkä pitäisikin verrata Helsingin korotuksia vastaaviin lähialueilla? Vertailukelpoisia kaupunkeja voisivat olla Tukholma ja Riika, tai ainakin niissä on paljon samanikäistä rakennuskantaa ja kaikki kasvoivat voimakkaasti vuosisadan alkupuolella. En ole ollenkaan varma tästä, mutta minusta tuntuu, että Tallinna ei aivan valtavan nopeasti tuohon aikaan kasvanut. Ainakaan vuosisadan alun rakennuskerros ei tunnu olevan kaupungissa kovin näkyvä? No, ehkä sitä ei vain noteeraa siksi, että vanha kaupunki varastaa kaiken huomion. Onko joku pannut merkille korotuksia Suomen ulkopuolella?

Tuo Turun Kaskenkadun korotus on muuten ihan ilmeinen, kun kuvasta katsoo. Tuttu paikka, mutta en ollut aiemmin asiaa ajatellut. Näyttää itse asiassa vähän samalta kuin Helsingissä Ison-Roobertinkadun ja Yrjönkadun kulman jugendtalon torniosuus, sekin on varmaan korotus 1920-luvulta.

[Iggy.P]

korotukset Suomessa ovat varmasti pitkälti keskittyneet isoihin kaupunkeihin

Poikkeus vahvistanee säännön, niinkuin tavataan sanoa: Lieksasta löytyy yksi hieman vastaava korotustapaus, joka toteutettiin luultavasti neljäkymmentäluvulla, silloin reilut kymmenen vuotta vanhalle Kulman funkistalolle.

Kulman talo 30-luvulla, kuvassa keskellä.



Tässä korotettuna.