Taloforum.fi

[Aboa]

Testailen hieman tätä äänestys/kyselytoimintoa... saas nähdä tuleeko tästä yhtään mitään. Saa toki vastata ja kommentoida jos hutsittaa.

Turussa on kolme puutalokohdetta jotka ovat tällä hetkellä purku-uhan alla. Kahden purkamista on vastustettu paikallisissa piireissä sanoin ja miekoin mutta kolmannen kohteen purkamista ei ole juurikaan julkisuudessa vastustettu. Mikähän näistä seuraavasta kolmesta kohteesta on se jonka purkamista vastaan ei ole juurikaan kynttilöitä polteltu ja taloja vallattu?

Vaihtoehto 1 (keskimmäinen rakennus):


Vaihtoehto 2:


Vaihtoehto 3:

[Aboa]

Muutama lisäsananen noista purku-uhan alla olevista puutaloista lienee paikallaan vaikka nyt täällä hiekkalaatikko-osiolla leikitäänkin.


Ratapihankadun puutalojen puolesta on järjestetty talonvaltauksia ja kaiken maailman kynttilämielenosoituksia. Fakta kuitenkin on, että noilla röttelöillä ei ole mielestäni pienintäkään kulttuurihistoriallista arvoa esteettisistä arvoista nyt puhumattakaan. Nurin vaan!


Lähes samat sanat pätevät Koulukadun kahteen puutaloon. Tämä rakennuskompleksi kilpailee kyllä aika tasavahvasti Wiklundin talon kanssa kaupungin rumimman rakennuksen tittelistä.
Näistä kolmesta kohteesta Koulukadun puutaloilla näyttäisi olevan parhaimmat mahdollisuudet selviytyä purku-uhasta, ikävä kyllä: http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... 0:0:0:0:0:


Linnankadulta ollaan sen sijaan vähin äänin purkamassa todellista helmeä, ns. Wikeström & Krogiuksen sinistä puutaloa. Kyseessä on yksi Turun hienoimmista puutaloista ja toisin kuin ed.mainituilla Ratapihankadun ja Koulukadun puutaloilla, Wikeström & Krogiuksen puutalon häviäminen kaupunkikuvasta olisi todella suuri isku Turulle.
Huonolta näyttää: http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... 0:0:0:0:0:

[Quu]

Arvasin oikein!

[Aboa]

Nou hätä, ihan tarkoituksella postasin tuon kyselyn tähän osioon toiveikkaana siitä, että se myös jossain vaiheessa täältä automaattisesti häviää. Olisihan noista puutaloista periaatteessa voinut tehdä ihan virallisenkin threadin... aihe taitaa tosin kuulua kategoriaan ”kiviäkin kiinnostaa”.

Arvasin oikein!

Ääniä annettu yhteensä 8 ja jo kolmas tietäjä!

[prepo]

Ihan mielenkiintoinen kysymys mielestäni tämä "pitääkö vanhat puutalot säilyttää vai purkaa". Yritin etsiä netistä parempaa kuvaa tuosta sinisestä talosta, mutta en löytänyt. Sen sijaan satuin Turun kaupungin sivuille, jossa tästä purkuasian vaiheista kerrotaan ihan hyviä pointteja, tässä katkelma:

Koska tontin 8 nykyisillä rakennuksilla kuitenkin on kiistaton kulttuurihistoriallinen arvo, paras ratkaisu olisi, että rakennukset siirrettäisiin muualle täydentämään jotakin aukkokohtaa kaupunkirakenteessa.

Koulukatu on niin meluisa, ettei rakennuksia voi käyttää asumiseen, mikä osaltaan heikentää suojeluarvoa sekä vaikeuttaa uuden käyttäjän löytymistä rakennuksiin. Suojeluarvojen säilyttäminen on vaikeaa myös sen vuoksi, että laajamittaisen korjaustyön yhteydessä rakennuksen ulkovaipan ääneneristys tulee parantaa vaatimukset täyttäväksi, vaikka rakennuksessa olisi toimistotilaa. Tämä vaikuttaa todennäköisesti myös ulkoseinien ja erityisesti ikkunoiden ulkonäköön.

Hirsirakennuksiahan on perinteisesti siirretty. Mm. Turun linnan läheisyydessä Fleminginkadulla on vajaasti rakennettuja puutalopihapiirejä. Tällöin menetetään niiden paikkaan sidotut kulttuurihistorialliset arvot, mutta säilytetään rakennustaiteelliset arvot jopa paremmin kuin alkuperäisellä paikalla, koska uudessa paikassa käyttötarkoitus voisi olla alkuperäinen.

Miksihän vanhoja taloja ei enemmän siirretä uuteen paikkaan, tai kaavassa suorastaan vaadita siirtämään ehtona uuden rakentamiselle?

[Quu]

Nou hätä, ihan tarkoituksella postasin tuon kyselyn tähän osioon toiveikkaana siitä, että se myös jossain vaiheessa täältä automaattisesti häviää. Olisihan noista puutaloista periaatteessa voinut tehdä ihan virallisenkin threadin... aihe taitaa tosin kuulua kategoriaan ”kiviäkin kiinnostaa”.

Arvasin oikein!

Ääniä annettu yhteensä 8 ja jo kolmas tietäjä!

Itse asiassa olin eka, koska äänestin ensimmäisenä . En oikein tunne Turun kaupunkirakennetta, mutta tuo kolmas ainakin näyttää siltä että se olisi syytä säästää, ja rakentaa se 6-kerroksinen vaikka sen lähistölle. Ensimmäisestä en uskalla kuvan perusteella sanoa mitään, toinen taas olisi vaikuttavampi kunnostettuna. Nyt ränsistyneenä sen sietäisikin joko purkaa tai kunnostaa - kumpi nyt on kannattavampi vaihtoehto.

[Aboa]

Olisikohan tästä sittenkin pitänyt tehdä pysyvä threadi...
Hoituu! -Toni

Yritin etsiä netistä parempaa kuvaa tuosta sinisestä talosta, mutta en löytänyt.

Löysin pari sumpuraista kuvaa kovalevyltä:

Miksihän vanhoja taloja ei enemmän siirretä uuteen paikkaan, tai kaavassa suorastaan vaadita siirtämään ehtona uuden rakentamiselle?

Siinä on vähän turhan monta ruutua joihin pitää ilmestyä ruksi ennen kuin moinen on mahdollista. Kuka toimii siirron maksumiehenä? Minne rakennukset siirretään? Pystyykö niitä nyt ylipäätään siedettävin vaurioin siirtämään? Mikä taho kunnostaa rakennukset (toimenpide joka tulee maksamaan tuhansia euroja neliömetriltä)? Ketä kunnostettuihin rakennuksiin on loppujen lopuksi valmis muuttamaan ja millä summalla? Ratapihankadun ja Koulukadun rakennuksien siirrossa ei olisi järjen hiventäkään, Linnankadun taasen on jos se olisi aivan vihoviimeinen keino pelastaa tuo upea puurakennus. Aika järjenvastaiselta tuntuu toki sekin ajatus.

En oikein tunne Turun kaupunkirakennetta, mutta tuo kolmas ainakin näyttää siltä että se olisi syytä säästää, ja rakentaa se 6-kerroksinen vaikka sen lähistölle.

Probleemana on se, että rakennuksen omistaa yhä sen alkuperäinen rakentaja Wikeström & Krogius joilla on ilmeisesti lainvoimainen kaava sen purkamiseen ja kova halu pistää tontti lihoiksi. Toivottavasti talo kuitenkin jollain ilveellä pystytään pelastamaan.

[Aboa]

Olisikohan tästä sittenkin pitänyt tehdä pysyvä threadi...
Hoituu! -Toni

Kas kehveli!

Torbjörn Wikeström sanoo (Åbo Underrättelser-lehdessä) toivovansa paikalle samanlaista kerrostaloa kuin Elegant-talo on Linnankadun ja Kristiinankadun kulmassa.

Elegant:

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Turkuun rakennetaan lisää Elegantin tasoisia rakennuksia, päinvastoin, mutta paikka nyt sattuu vain olemaan tällä kertaa hitusen väärä...

[Kantti]

Muistan jonkun Turussa sanoneen ettei täältä pitäisi purkaa enää ainoatakaan puutaloa. En ole aivan samaa mieltä mutta läheltä liippaa!

Näistä kyseisistä kolmesta talosta vain yksi on saanut osakseen hoitoa ja huolenpitoa. Kyse on juuri Wikeström & Krogiuksen talosta jossa harjoitetaan liiketoimintaa ja jonka tästä syystä on ollut oltava suht koht kunnossa toisin kuin kaksi asuinkäyttöön rakennettua puutaloa joista asukkaat on ulkoistettu kai toistakymmentä vuotta sitten. Taustalla luonnollisesti ajatus ruutukaavalla olevan tontin arvonnoususta ja rakennusten saattamisesta sellaiseen kuntoon jossa voidaan perustella purkamista niiden huonokuntoisuuteen perustuen - vanha hyvä keino - riittävän pitkään hoidotta ollut rakennus kyllä rappeutuu huonoksi. Tonttien tehokkuusluku antaa mahdollisuuden rakentaa suuria rakennuksia joista saa kunnon korvauksen sijoitukselle - Turussa näitä rakennuslinjausten yhdenmukaistamisista surullisia esimerkkejä vaikka miten paljon.

Nämä tässä ketjussa esimerkkeinä olevat puutalot ovat kaikki perustuksiltaan kohtalaisen hyvässä ryhdissä esimerkiksi joihinkin Portsan nyt arvossaan oleviin taloihin verrattuna joita on nostettu uudelleen kohtuulliseen ryhtiin niiden oltua jo pahasti painuneita! Puutalojen korjausrakentamisesta hyvän ja laadukkaan esimerkin antaa Mikaelin seurakunnan Puutarhakadulla omistamien kadunvarsi rakennusten peruskorjaus jossa alkuperäiset rakennukset uudistettiin ja nostettiin vatupassiin ja joita nyt on ilo katsella. Varsinkin jos kuvittelee kadunvarteen korjattujen puurakennusten sijalle tyypillisiä monikerroksisia elementtirakennuksia jotka tekevät kaduista varjoisia ja kuilumaisia. On myönnettävä että aivan viime vuosina on jo Turussakin ymmärretty millaisella pieteetillä ja laadulla keskikaupunkia tulisi uudisrakentaa, mutta aina vanhoja rakennuksia uusilla korvattaessa on kylmä rinki peräpäässä ja mieleen nousevat vanhat kauhukuvat 60 - 70- luvulla tehdyistä elementtikerrostaloista.

Kun vanhoja rakennuksia puretaan uusien tieltä tulisi aina huomioida millaiseen ympäristöön ollaan rakentamassa. Monessa tapauksessa voitaisi kadunvarsi pitää matalana ja ihmisen kokoisena ja rakentaa sisätontille vähän korkeampaa - tontista ja sen koosta toki riippuen.

Jos tarkastellaan Koulukadun ja Eerikinkadun kulmassa olevaa risteystä, on vasemmalla Koulukadun toisella puolella vanha punatiilinen Turun pääpaloasema (jota ei tulla purkamaan). Kuvan ottamis-suunnassa vastapäätä Eerikinkadulla vanha 2-kerroksinen marjapuuron punainen ympäristönsuojelutoimiston käytössä oleva kivirakennus (jota ei myöskään tulla purkamaan). Kulmittain kiistanalaisiin puutaloihin on 6-7 kerroksinen ruskeatiilinen asuinkerrostalo, vähä samankaltainen kuin kuvassa puutalojen takana oleva kerrostalo. Jos kysytään mikä näistä neljästä rakennuksesta ei kuulu joukkoon, on se auttamatta 70-luvulla rakennettu vailla arkkitehtoonista kunnianhimoa rakennettu standardi elementtikerrostalo.

Ratapihankadun Puutalot jotka jo kerran vallattiinkin ovat – vaikkakaan eivät tietenkään huolletun ja hyvässä maalissa olevan näköisiä – nekin perustuksiltaan painumattomia ja tältä osin aivan säilyttämiskelpoisen näköisiä, se miten vuosien laiminlyönti on vaikuttanut talojen asuttavuuteen on seikka josta ei oikopäätä voi sanoa mitään. Tässäkin tapauksessa kortteli jonne uudet rakennukset on ajateltu ja minne ne tullaan myös rakentamaan, on matalahkoa vanhempaa rakennuskantaa ja erityisesti Ratapihankatua rautatieasemalle mennessä sijaitsee puutalojen jälkeen kaunis 2-kerroksinen ja hyvässä ulkonaisessa kunnossa oleva sympaattinen kivirakennus josta omistajan muistelen Turun Sanomissa joskus sanoneen ettei hän halua rakennustaan minkäänlaiseen suojeluun ja rakennus on hänelle vain sijoitus. Tässä on odotettavissa dominoteoriamainen jatko jossa koko nyt Ratapihankadulla oleva puutalokanta tulee väistymään uusien rakennusten tieltä. Näin voisi ajatella!

Itselläni ei juuri tällä hetkellä ole näistä kohteista kuvamateriaalia, pitänee avata jostakin laatikko johon kuvia linkittää ja saada sivulle katsottavaksi.

Taisi olla vähän pitkä saarna mutta mielestäni asian arvoinen

[Aboa]

Nämä edellä mainitut kohteet eivät suinkaan ole ainoita puutaloja jotka ovat Turun kaupunkikuvasta häviämässä. Myös Itäiseltä Pitkältäkadulta ollaan purkamassa puutaloa kerrostalon tieltä:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... 0:0:0:0:0:

TS

Rauhankadulta puretaan (kerrostalon ja jugendpuutalon väliin jäävä) puutalo uudisrakentamisen tieltä:


Mielestäni näissä puutalojen purkamisissa pitäisi ottaa käyttöön terve maalaisjärki ja jättää silmitön kiihkoilu väliin. Joidenkin vanhojen perusmallisten puutalojen purkaminen ja niiden tilalle rakentaminen on mielestäni aivan luonnollista kaupunkikehitystä. Tässä threadissa mainituista kohteista säilyttämisen arvoisia puutaloja ovat mielestäni (ehdottomasti) Wikeström & Krogiuksen puutalo Linnankadulla ja pienellä varauksella tuo Itäisen Pitkänkadun puutalo.

Tuore esimerkki onnistuneesta täydennysrakentamisesta Turussa:


Tässäkin kohteessa kaksi vanhaa ja ränsistynyttä perusmallista puutaloa sai antaa tilaa uudisrakennukselle. Lopputulos on mielestäni erittäin onnistunut. Uudisrakennusten vaikutus kaupunkikuvan parantumiseen on myös huomattava.

[RV]

Muuten, tuon Itäisen Pitkäkadun puutalon tilalle kuulemma on mahdollisuus rakentaa siro asuintorni. Tuollaiset "kuilut" (esim. 1-kerroksinen puutalo kahden 8-kerroksisen kerrostalon välissä) on poistettava, sillä ne rumentavat kaupunkikuvaa.

[Kantti]

Kävin paikanpäällä tsekkaamassa paremmin millaisessa kondiksessa kyseiset rakennukset päällisinpuolin ovat. Tässä aluksi Ratapihankadun ja Brahenkadun kulmarakennus. Talo sinänsä on nätti aikansa puutalo koristeineen ja leikkauksineen, hoidon puutteessa nyt jo maalaamattomana rapsahtaneen näköinen.


Pihakuvassa vuodenajan ankeaksi tekemä pihanäkymä joka ei muistuta kesän rehevää sireenejä kasvavaa pihaa paljoakaan.


Näkymä pienen kivirakennuksen suunnasta puutalojen suuntaan.


Samasta kohdasta toiseen suuntaan. Ratapihankatu on paikoin vähän sekava mutta tältä osin se on edelleen matala ja valoisan avoin.


Tässä vielä kaunis hoidettu puutalo vähän edempänä.


Siirtykäämme Läntisen kadun puolelle Brahenkadun kulmaan. Tästä suunnasta näkymä on paljon edellisiä kuvia ankeampi ja suorastaan pyytää jotakin tehtäväksi. Onko koko kadunvarsi korttelin osuudelta laitettava matalaksi vai riittäisikö tontin keskelle tehtävä rakennus? Rakentaja tottakai haluaa mahdollisimman hyvän tuoton panostukselleen ja rakentaa tontin täyteen jos se on mahdollista, onko se kaupunkikuvan kannalta paras ratkaisu on toinen juttu, harvoin uudet kerrostalot parantavat kaupunkinäkymää ja tuovat siihen kiinnostavuuutta.


Koulukadun ja Eerikinkadun kulma näyttää tänään tältä Eerikinkatua torin suunnasta satamaan päin katsottuna. Vasemmalla vanha hieno rakennus jossa toimii tällä hetkellä ympäristönsuojelutoimisto - olen joskus lukenut jostakin tämän kyseisen rakennuksen taustoista mutta en nyt muista sen vertaa että viitsisin mitään sanoa, Turun kaupungin käytössä rakennus on ollut kymmeniä vuosia joka tapauksessa - uskaltaisin varmuudella sanoa että rakennusta ei tulla purkamaan. Kuvan oikeassa reunassa on näkyvissä kiistanalaisten puutalojen Eerikinkadun varressa olevan rakennuksen päätyä ja takana uudempi elementtikerrostalo jossa ei mitään valittamista, ei se huonoimmasta päästä ole, ei kuitenkaan istu yhteen muiden rakennusten kanssa. Tilanne on vaiheessa edelleen ja purkaminen on saanut senverran vastustusta että asia on keskeneräinen, jää nähtäväksi mitä rakennuksille tapahtuu.



Kuva Koulukadun varressa olevasta talosta. Kuten voi huomata talo on leikkauksineen suorastaan nätti ja näyttää näin hyvältäkin vain siitä syystä että julkisivulautakunta määräsi talot maalattaviksi niiden ollessa täysin vailla hoitoa vuosikaudet ja olivat tietysti siksi jo julmetun ruman näköisiä ... tontin omistaa valtion Senaatti-kiinteistöt. Pikanttina yksityiskohtana voidaaan mainita Kakolanmäen uuden kaavan yhteydessä Senaatti-kiinteistöjen ehdotus uudeksi Kakolanmäkeen rakennettavat talomassan osalta että määrää jonka Senaatti-kiinteistöt halusivat mäelle kaavoittaa ei tietääkseni mikään taho Turussa hyväksynyt! Aika raakaa rahastamista tämä valtion elin harrastaa. Nyt se taitaa olla järkevissä raameissa.


Tässä kulmarakennuksen kuvassa on todettavissa miten tiilisen sisäänkäynnin katto on joskus vuotanut pitkiä aikoja ja vesi on päässyt murtamaan seinää pahasti. Myöhemmin on jouduttu tekemään sisäänkäynnin katto uudelleen.


Tässä Turun pääpaloasema Eerikinkadulla.


Tässä vielä kuva jossa puurakennukset ja pääpaloasema Koulukadun suuntaan katsottuna


Tuossa ylhäällä olevissa kuvissa nyt paremmin nähtävissä yleiskuva näistä kahdesta tapauksesta. Olen sitä mieltä että kyllä kaunis puutalo puoltaa paikkaansa etenkin jos se on paremmin ympäristönsä kanssa sopusoinnussa kuin tyypillinen asuinkerrostalo - on tosin poikkeuksiakin - nämä puurakennukset kyllä istuvat hyvin ympäristöönsä kunhan ovat kunnossa ja hoidettuja.

Vielä pari kuvaa Wikesrtöm & Krogiuksen talosta.

[RV]

Noi kuvat eivät muuten jostain syystä näy.

Edit: No nyt näkyy

[Kantti]

Juu, ei näkynyt, sähläsin niiden kanssa .. mutta nyt pitäisi näkyä

[Aboa]

Härregud! Olihan masentavaa settiä... ja huikea kulttuuriteko lähteä räntäsateeseen noita taloja kuvaamaan. Noiden rakennuksien päästäminen tuohon kuntoon on kyllä jo lähestulkoon ympäristörikos.

Aloitetaanpas Ratapihankadulta. Koko tuo ns. partiokeskuksen kortteli on sellainen sillisalaatti josta on lähestulkoon mahdotonta sanoa mitään positiivista. Yksikään rakennus ei ole harmonisessa suhteessa naapurirakennukseen eikä noiden talojen tasokaan mitenkään päätä huimaa, poikkeuksena nuo muutamat (ei siis nuo uhanalaiset) puutalot Ratapihankadulla sekä tuo kaksikerroksinen kivitalo purku-uhan alla olevan puutalon vieressä. Tehdään tälle korttelille tulevaisuudessa mitä tahansa, niin yhteneväiseksi ja harmoniseksi sitä ei saada enää millään. Vaikkakin korttelin julkisivu voidaankin saada kuntoon linja-autoaseman puolelta tulee se auttamatta jäämään torsoksi Ratapihankadun puolelta.

”riittäisikö tontin keskelle tehtävä rakennus”
Vain kuolleen ruumiini yli... kyseinen rakennustapakulttuuri pitäisi kyllä kieltää hetimmiten lailla. Tästä on hyvänä/huonona esimerkkinä Engelinpuisto jossa kadunvarren puutalot säilytettiin ja sisäpihalle niiden taakse rakennettiin kerrostalo. Lopputulos on jokseenkin karsean näköinen. Joko säilytetään vanha tai rakennetaan uusi, kompromissi on tässä asiassa todellinen karhunpalvelus kaupunkikuvalle.

”Partiokeskuksen” kortteli tällä hetkellä:

Piirsin rakennukset ns.fiilispohjalta eli ne eivät ole juurikaan suhteessa todellisuuden kanssa.

Jos päädytään sellaiseen vaihtoehtoon, että puretaan vain nuo kaksi uhanalaisinta puutaloa, niin mielestäni tämänkaltainen ratkaisu voisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto:

Uudisrakennukset olisivat samalla harjakorkeudella Läntisen Pitkänkadun viimeisimmän rakennuksen kanssa jolloin kortteli saataisiin julkisivultaan yhteneväiseksi kahdesta suunnasta. Ratapihankadun puoleinen puoli jäisi tässä tapauksessa sijaiskärsijäksi.

Siirrytäänpäs Koulukadulle:

”tontin omistaa valtion Senaatti-kiinteistöt”
Eikös tuon kiinteistön omista Kapiteeli (joka taasen viime kuussa siirtyi Spondan omistukseen)? No, aika kytköksissähän Kapiteeli Oyj ja Senaatti-kiinteistöt ovat tähänkin asti olleet ja omistaahan valtio Spondastakin runsaan kolmanneksen. Se miten omistuspohjan muutos lopulta vaikuttaa tähän hankkeeseen jää nähtäväksi.

Ulkonäöllisesti nuo Koulukadun puutalot ovat asteen verran Ratapihankadun puutaloja hienompia. Mistään poikkeuksellisen merkittävistä rakennuksista ei voida kuitenkaan puhua. Päädytäänpä ne sitten purkamaan tai ei, niin tärkeintä on saada tuo kortteli vihdoinkin arvoiseensa kuntoon. Toisin kuin partiokeskuksen kortteli, tämä ei ole laisinkaan yhtä toivoton tapaus.

Tuosta Wikeströmin talosta olen jo aiemmin sanottavani sanonut. Sen purkaminen olisi jo sulaa hulluutta. Piste.