Clepe kirjoitti:Palveluiden näkökulmasta nämä kyseiset alueet ovat aluekeskuksia, mutta asumisen näkökulmasta alueet ovat lähiöitä. Eihän Leppävaaran asunnot palvele ketään muita kuin asuntojen asukkaita kun taas palvelut ovat se mikä tekee Leppävaarasta aluekeskuksen. Toisin sanoen Leppävaara on lähiö mutta samaan aikaan aluekeskus ja työpaikkakeskittymä.
Ei tunnu toimivalta tuommoinen kategorinen määrittelytapa. Samalla määrittelytyylillä voidaan sanoa: "Asumisen näkökulmasta esim. Eira on lähiö."
Osaisiko joku henkilö, joka pitää Leppävaara lähiönä, antaa oman näkemyksensä siitä, mikä on lähiö?
Wikipedian määritelmä on mielestäni kuvaava ja valtaosa ihmisistä varmasti on määritelmän kanssa yhtä mieltä.
-Lähiö on suomen kielessä määritelty taajaman osaksi, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen.
Lähiö on asukasluvultaan pienehkö ja muodostaa palveluiden ja viheralueiden osalta melko itsenäisen kokonaisuuden.
Lähiö on siis käytännössä esikaupunkialueella normaalia tiivimpi selkeä yhteinäinen alue, joka koostuu valtaosin asunnoista ja pienistä palveluista.
Lähiöstä lähdetään isompiin keskuksiin, kun palveluiden tarve on suurempi kuin kauppareissu lähimarkettiin. Lähiöstä myös valtaosa menee muualle töihin. Lähiöihin ei tulla töihin muualta.
Oletan kaikkien olevan yhtä mieltä näistä määritelmistä.
Leppävaara rikkoo kaikkia noita määritelmiä. Leppävaara on nyt yksi pk-seudun ja myös siis koko Suomen vetovoimaisin ja voimakkaimmin kasvava työpaikka-alue. Tarkkaa lukua työpaikkojen määristä ei ole, mutta puhutaan varmasti kymmenistä tuhansista työpaikoista ja kasvu jatkuu kokoajan. Työpaikkojen määrä on kongretisoitunut itselleni koulumatkoilla Leppävaarassa sijaitsevaan ammattikorkeaan. Junat ovat aivan täynnä työmatkalaisia ja puolet jäävät pois Leppävaaran asemalla. Sama toistuu iltapäivällä, jolloin asemalla on tungosta jatkuvasti, vaikka junat tyhjentävät laitureita 10 minuutin välein.
Palveluita Leppävaarassa on runsaasti enemmän kuin monessa suomalaisessa kaupungissa. Leppävaaralaisen ei todellakaan tarvitse lähteä muualle palveluiden perään.
Suomen toiseksi suurin kauppakeskus 170 liikkeellä, uimahalli, kävijämäärältään Suomen suosituin kirjasto, kävijämäärältään Suomen suosituin Alko, kivijalkakauppoja, hotelleja, leffateatteri, keilahalli, jäähalli, yleisurheiluareena, musiikkisali, musiikkiopisto, kaksi korkeakoulua, oppilaitokset esikoulusta lukioon, julkiset ja yksityiset terveyspalvelut ym..
Lepuskissa on myös helppo olla autoton. Alueella on loistavat liikenneyhteydet joka suuntaan julksilla. Juna-asema ja bussiterminaali on suunniteltu järkevästi yhtenäiseksi osaksi.
Sellokin on monta palkintoa saanut parhaiten julkisilla saavutettavana kauppakeskuksena.