Taloforum.fi

[Purkki^]

Kauniainen on kaupunki vaikka on kaikinpuolin Leppävaaraa pienempi. Tulikin mieleen, että jos Kauniainen yhdistetään Espooseen niin ilmeisesti se muuttuu tavalliseksi lähiöksi. Ei ihme, että on vastustusta.

[Lepuskilainen]

Jos Leppävaara on lähiö, silloin myös Berliinin Alexanderplatz on lähiö. Ja mitkä ovat Leppävaaran kaupunginosan vaikutuspiiriin kuuluvia alueita: Lintuvaara, Kilo, Karakallio, Viherlaakso, Lähderanta, Lippajärvi.
Espoon keskuksessa lähiö on Suvela, Espoon keskus ei itsessään ole myöskään lähiö. Leppävaarassa aikoinaan lähiö oli Perkkaa, nykyään se on osa Leppävaaraa.

[Klazu]

Jos Leppävaara on lähiö, silloin myös Berliinin Alexanderplatz on lähiö.

Aika omituinen rinnastus, sillä Alexanderplatz on (kuten nimi jo kertoo) yksi ainoa aukio Berliinissä. Ei siis kaupunginosa, eikä varsinkaan lähiö. Vilkas liikenteen solmukohta Alexanderplatz toki on, mutta siltikin kyseessä on yhdestä ainokaisesta aukiosta, jonka äärellä on toki laajat kaupalliset palvelut sekä turistinähtävyyksiä.

[bitterfly]

Kauniainen on kaupunki vaikka on kaikinpuolin Leppävaaraa pienempi. Tulikin mieleen, että jos Kauniainen yhdistetään Espooseen niin ilmeisesti se muuttuu tavalliseksi lähiöksi. Ei ihme, että on vastustusta.

Suomalaisella kaupunki-statuksella ja kaupunkiudella on hyvin vähän tekemistä keskenään.

[ÄmJii]

Mäkään en oikein ymmärtäny tota Lepuskilaisen Aleksanderplatz-vertausta. Eikö Aleksanderplatz ole kuitenkin Berliinin keskustaa, joka on aivan hemmetin laaja alue (ei tarkasti rajattu suppea alue, jota suomalaisten on joskus vaikea käsittää)? Leppävaara tulee tarkastella suhteessa Helsingin keskustaan, johon se ei kuulu. Ei ole edes kantakaupunkia. Tässä keskustelussa nyt taitaa mennä muutenkin puurot ja vellit sekaisin... Mielenkiintoista sinänsä nähdä, miten kauan samasta asiasta voikaan jauhaa. Sitten taas puolen vuoden tai vuoden kuluttua uusi kierros!

[JP]

Hah! Tätä debattia on huvittava seurata. Kun toiset pyrkii tieteellisin argumentein ja aukottomasti perustelemaan, että miksi Leppävaara ei ole lähiö, niin vastapuolen argumentit on lähinnä tasoa: "lällällää, Leppävaara on lähiö! Lällällää! Taidat asua Leppävaarassa, kun oot toista mieltä".

Jos minulta kysytään, niin Leppävaara ei ole lähiö. Leppävaarassa ja sen läheisyydessä on kyllä lähiöitä, kuten esim. Karakallio, Viherlaakso ja Perkkaa, mutta itsessään Lepuski ei ole lähiö. Se on jonkinlainen kaupunkikeskittymä, jollaisia Espoossa on useita (Espoon keskus, Tapiola jne..), ja kaikkien niiden läheisyydessä on lähiöitä (Olarit, Suvelat jne.). Ei kai kukaan väitä Tikkurilankaan olevan lähiö, vaikka muuten koko Vantaa onkin yhtä masentavaa lähiömattoa.

Ja ei. En asu Leppävaarassa, enkä ole koskaan asunutkaan.

[Clepe]

Hah! Tätä debattia on huvittava seurata. Kun toiset pyrkii tieteellisin argumentein ja aukottomasti perustelemaan, että miksi Leppävaara ei ole lähiö, niin vastapuolen argumentit on lähinnä tasoa: "lällällää, Leppävaara on lähiö! Lällällää! Taidat asua Leppävaarassa, kun oot toista mieltä".

Ensin kritisoit vastapuolen argumenttien puutetta ja tämän jälkeen perustat omat mielipiteesi mihin?

Jos minulta kysytään, niin Leppävaara ei ole lähiö. Leppävaarassa ja sen läheisyydessä on kyllä lähiöitä, kuten esim. Karakallio, Viherlaakso ja Perkkaa, mutta itsessään Lepuski ei ole lähiö. Se on jonkinlainen kaupunkikeskittymä, jollaisia Espoossa on useita (Espoon keskus, Tapiola jne..), ja kaikkien niiden läheisyydessä on lähiöitä (Olarit, Suvelat jne.). Ei kai kukaan väitä Tikkurilankaan olevan lähiö, vaikka muuten koko Vantaa onkin yhtä masentavaa lähiömattoa.

Eikö lähiökin käytännössä ole kaupunkikeskittymä? Lähiö ei välttämättä näytä kaupungilta mutta se on silti juuri sitä. Toisaalta lähiö, mukaanlukien lähiöaikaa vanhemmat esikaupungit, voi myös olla kaupunkimaisia mutta kuitenkin toiminallisesti lähiöitä.

Leppävaaran sekä muiden aluekeskusten kehitys johtuu pitkälti siitä että lähiöaatteen kehittäjät eivät osanneet varautua siihen miten esimerkiksi autoistuminen vaikuttaisi palvelurakenteeseen, eli käytännössa lähipalveluiden keskittymiseen ja kauppayksiköiden kasvuun. Automarketit tappoivat pienten lähiöiden ostarit, koska ostareiden asukaspohjat olivat aivan liian pieniä. Käytännössä tämä on johtanut siihen että on syntynyt aluekeskuksia kuten juuri Leppävaara, Tapiola, Kannelmäki, Malmi, Itäkeskus jne. Nämä on helppo tunnistaa esimerkiksi maakuntakaavasta. Palveluiden näkökulmasta nämä kyseiset alueet ovat aluekeskuksia, mutta asumisen näkökulmasta alueet ovat lähiöitä. Eihän Leppävaaran asunnot palvele ketään muita kuin asuntojen asukkaita kun taas palvelut ovat se mikä tekee Leppävaarasta aluekeskuksen. Toisin sanoen Leppävaara on lähiö mutta samaan aikaan aluekeskus ja työpaikkakeskittymä.

Aluekeskus termin lisäksi on Ruotsissa 50-luvulla kehitetty ABC-stad termi, joka aika hyvin kuvaa Leppävaaran nykytilaa, vaikkei se olekkaan suunniteltu sellaiseksi. Pääkaupunkiseudulla tätä termiä parhaiten edustaa Tapiola (työpaikkoja lukuunottamatta), joka alunperin koostui neljästä lähiöstä joilla oli omat ostarit mutta myös yhteinen keskusta.

[Janne_H]

Palveluiden näkökulmasta nämä kyseiset alueet ovat aluekeskuksia, mutta asumisen näkökulmasta alueet ovat lähiöitä. Eihän Leppävaaran asunnot palvele ketään muita kuin asuntojen asukkaita kun taas palvelut ovat se mikä tekee Leppävaarasta aluekeskuksen. Toisin sanoen Leppävaara on lähiö mutta samaan aikaan aluekeskus ja työpaikkakeskittymä.

Ei tunnu toimivalta tuommoinen kategorinen määrittelytapa. Samalla määrittelytyylillä voidaan sanoa: "Asumisen näkökulmasta esim. Eira on lähiö."

Osaisiko joku henkilö, joka pitää Leppävaara lähiönä, antaa oman näkemyksensä siitä, mikä on lähiö?

Wikipedian määritelmä on mielestäni kuvaava ja valtaosa ihmisistä varmasti on määritelmän kanssa yhtä mieltä.

-Lähiö on suomen kielessä määritelty taajaman osaksi, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen.
Lähiö on asukasluvultaan pienehkö ja muodostaa palveluiden ja viheralueiden osalta melko itsenäisen kokonaisuuden.

Lähiö on siis käytännössä esikaupunkialueella normaalia tiivimpi selkeä yhteinäinen alue, joka koostuu valtaosin asunnoista ja pienistä palveluista.
Lähiöstä lähdetään isompiin keskuksiin, kun palveluiden tarve on suurempi kuin kauppareissu lähimarkettiin. Lähiöstä myös valtaosa menee muualle töihin. Lähiöihin ei tulla töihin muualta.
Oletan kaikkien olevan yhtä mieltä näistä määritelmistä.

Leppävaara rikkoo kaikkia noita määritelmiä. Leppävaara on nyt yksi pk-seudun ja myös siis koko Suomen vetovoimaisin ja voimakkaimmin kasvava työpaikka-alue. Tarkkaa lukua työpaikkojen määristä ei ole, mutta puhutaan varmasti kymmenistä tuhansista työpaikoista ja kasvu jatkuu kokoajan. Työpaikkojen määrä on kongretisoitunut itselleni koulumatkoilla Leppävaarassa sijaitsevaan ammattikorkeaan. Junat ovat aivan täynnä työmatkalaisia ja puolet jäävät pois Leppävaaran asemalla. Sama toistuu iltapäivällä, jolloin asemalla on tungosta jatkuvasti, vaikka junat tyhjentävät laitureita 10 minuutin välein.

Palveluita Leppävaarassa on runsaasti enemmän kuin monessa suomalaisessa kaupungissa. Leppävaaralaisen ei todellakaan tarvitse lähteä muualle palveluiden perään.
Suomen toiseksi suurin kauppakeskus 170 liikkeellä, uimahalli, kävijämäärältään Suomen suosituin kirjasto, kävijämäärältään Suomen suosituin Alko, kivijalkakauppoja, hotelleja, leffateatteri, keilahalli, jäähalli, yleisurheiluareena, musiikkisali, musiikkiopisto, kaksi korkeakoulua, oppilaitokset esikoulusta lukioon, julkiset ja yksityiset terveyspalvelut ym..

Lepuskissa on myös helppo olla autoton. Alueella on loistavat liikenneyhteydet joka suuntaan julksilla. Juna-asema ja bussiterminaali on suunniteltu järkevästi yhtenäiseksi osaksi.
Sellokin on monta palkintoa saanut parhaiten julkisilla saavutettavana kauppakeskuksena.

[zeizei]

Tähän päälle on vielä tulossa parin vuoden kuluessa:
-3 000 työpaikan toimistotalot kehän varteen
-Ikea
-Uimahallin täysremontti sekä maauimala
-2 000 asukkaan eko-Vermon alue
-Kehä I:n tunnelin päälle tuleva neljäs tornitalo sekä läjäpäin muita kerrostaloja

[Clepe]

Mielestäni tyypillistä nyky-lähiölle on...

-kaupalliset palvelut keskitetty
-muu kaupunkitoimintojen erottelu, "businessparkit"
-vahva väylähierarkia (läpiajoliikenne keskitetty pääväylille, muilla teillä läpiajo estetty pussinperillä)

Toisaalta lähiöt muuttuvat kantakaupunkimaisemmaksi täydennysrakentamisen ja tiheämmän korttelirakenteen myötä. Samaan aikaa kantakaupunki muuttuu lähiömäiseksi ostoshelveteineen, konttorialueineen sekä yleisellä uudisrakentamisen lähiömäisyydellä. Eli ero hälventyy.

Ilmeisesti rakentamisteollisuus, arkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat ovat niin indoktrinoituja omaan erinomaisuuteen että nykyään tarjotaan täysin samoja ratkaisuja kantakaupunkiin kuin lähiöönkin. Kaikessa modernistisessa kaupunkisuunnittelussa lähtökohtana on ollut asunto, se onkin jättänyt kaupunkitilan toimimattomaksi.

Leppävaaran suunnittelussa on kyllä onnistuttu mutta toiminnallisesti se on silti lähiö. Itse asiassa toivon että joskus voitaisiin sanoa että Leppävaara on osa kantakaupunkia. Toistaiseksi välissä on vielä 4km lähiötä ja golfrataa.

[grendy]

Pakko nyt oma lusikkakin änkeä tähän loppumattomaan soppaan... Mutta Clepe heitti äsken että businessparkit kuuluvat lähiöön, osaltaan totta, mutta Tampereen keskustaan on poikkeuksellisesti(?) noussut ja nousemassa businessparkeja Tullin alueelle, joten aivan näin laajasti ei voi yleistää ... Toki yleensä businessparkit kyllä omasta mielestänikin tuovat mieleen juuri moottoritien varsi -fiiliksen, eli ei keskustan.

Vahva väylähierarkia tosin kuulostaa juuri siltä mitä lähiö onkin. Mutta se nyt pitää muistaa että omasta mielestäni Leppävaara on Helsingille lähiö, mutta Espoossa se on vain yksi kaupunkikeskittymistä mitä siellä on. Juuri tuon väylähierarkian perusteellahan se on selvä että jokaisesta Espoon "lähiöstä" raiteet/tiet johtavat lopulta keskustaan eli Helsinkiin. Ehkä Leppävaara ansaitsisi jonkinlaisen uuden määrityksen, megalolähiö tms?

[Janne_H]

Ehkä Leppävaara ansaitsisi jonkinlaisen uuden määrityksen, megalolähiö tms?

Miksi lähteä keksimään uusia termejä, kun käytössä on jo virallinen nimitys: kaupunkikeskus. Termi kuvaa hyvin Leppävaara. Ei kaupunki muttei myöskään lähiö.

[tae]

Ehkä Leppävaara ansaitsisi jonkinlaisen uuden määrityksen, megalolähiö tms?

Miksi lähteä keksimään uusia termejä, kun käytössä on jo virallinen nimitys: kaupunkikeskus. Termi kuvaa hyvin Leppävaara. Ei kaupunki muttei myöskään lähiö.

Tuo on kapulakieltä, eikä kukaan tiedä sen tarkkaa merkitystä. Katso nyt vaikka Googlesta, aika sekalaista käyttöä sanalle ja vähemmän yllättävää siinä on se, että se pompahtaa esille tarkoittamassasi merkityksessä lähinnä Espoon kunnallispoliittisen jargonin mukana. Espoolaiset poliitikot siis käyttävät kapulakieltä, mutta miltä sinusta kuullostaa Lieksan tai Tornion kaupunkikeskukset?

Edelleen, lähiö on kaunis ja vakiintunut suomen sana, minkä johdosta Leppävaaran nimittäminen miksikään muuksi on väistämättä tarkoitushakuista alueen glorifiointia.

[Lepuskilainen]

Leppävaara ei ole lähiö eikä ole koskaan ollutkaan lähiö (edes silloin kun täällä oli muutama tuhatta asukasta). Senpuoleen Leppävaaraan on kyllä kuulunut ainakin Perkkaan lähiö. Ts. Leppävaara on kokonaisuudessaan niin suuri alue, ettei sitä voi kutsua lähiöksi tai jos kutsuu niin sitten kutsuja luultavasti voisi kutsua Leppävaaraa myös vaikka kuutioksi.
Leppävaara on Pk seudun aluekeskus ja täällä on työpaikkaomavaraisuus todella korkea. Raiteet vievät sekä kohti Helsinkiä, että Turkua ja molemmista suunnista tulee ihmisiä Leppävaaraan sekä töihin, että kouluun.
Leppävaarassa on myös paljon "kivijalka" myymälöitä, eikä Sello ole ainoa ostospaikka.

[Janne_H]

mutta miltä sinusta kuullostaa Lieksan tai Tornion kaupunkikeskukset?

Hölmöltä kuullostaa, sillä Torniolla ja Lieksalla on vain yksi keskusta. Niitä siis kutsutaan yksinkertaisesti Tornion keskustaksi ja Lieksan keskustaksi. Sen sijaan "Leppävaaran kaupunkikeskus" on järkevä ja aluetta oikein kuvaava nimitys.

Edelleen, lähiö on kaunis ja vakiintunut suomen sana, minkä johdosta Leppävaaran nimittäminen miksikään muuksi on väistämättä tarkoitushakuista alueen glorifiointia.

Lähiö on tosiaan vakiintunut sanana ja merkitykseltään. Tuossa ylempänä pohdin sanan kansantajuista merkitystä ja perustelin miksi Leppävaara on "kasvanut ulos" siitä. Jos jollekkin henkilölle, joka ei tiedä Leppävaarasta mitään, sanoisi että Leppävaara on lähiö, olisi henkilön mielikuva Leppävaarasta hyvin paljon todellisuudesta poikkeava. Jos taas samalle henkilölle sanoisi että Leppävaara on kaupunkikeskus, olisi mielikuvat paljon lähempänä todellisuutta.
Johtopäätös -> kaupunkikeskus on paljon kuvaavampi termi kuin lähiö Leppävaarasta puhuttaessa.