Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä Aboensis
#34181
Jokin aika sitten mieleeni juolahti muutama idea Vanhan Suurtorin "ennallistamisesta", mutta koska en edes itse ollut varma näiden ideoiden järkevyydestä, en niistä täälläkään maininnut. Mutta nyt on täällä melkeinpä samat ideat nostettu esille, joten kaipa tähänkin keskusteluun on osallistuttava.

Vanhasta Suurtorista on mahdollista melko vähäisin toimenpitein saada aikaan jälleen kaikilta sivuiltaan suljettu tori, jollainen se 200 vuotta sitten olikin. Eri asia taas on tälläisen muutoksen kannattavuus... C. L. Engelin suunnittelema empiretalojen muuri ja niiden keskelle myöhemmin lisätyt puistot ovat yksi kauneimpia ja arvokkaimpia rakennettuja ympäristöjä Suomessa. Porthaninpuisto taitaa olla jopa ensimmäinen puisto (sellaisena kuin me puiston ymmärrämme) Turussa ja siten koko Suomessa, puiston keskellä oleva Porthanin patsas on ainakin ensimmäinen näköispatsas maassamme. Onko sitä mahdollista parantaa, vai ovatko kaikki lisäykset maisemaa huonontavia? Parhaimmallakaan tyylitajulla totetutetut? Katoaako puiston idea, jollei sen taustalla näy Katedralskolania?

Vanhan suurtorin voi ympäröidä taloilla keskiaikasta asemakaavaa noudatellen yllättävän helposti. Porthaninpuistosta tarvitsee kaataa vain kokonaista kolme (3) vanhaa puuta. Suurtorin alkupäässä sijaitsi muinoin Raatihuoneenkatu, joka siis kulki Turun vanhan raatihuoneen ohitse. Nykyään tuo kadunpätkä on jotain viisinkertaisesti alkuperäisen levyinen, joten tilaa Hjeltin taloa vastapäätä rakennettavalle uudisrakennukselle olisi (nämä muutokset siis tehtäisiin paloa edeltäneen katuverkon mukaan, ei mielivaltaisesti) ja kadusta olisikin rekonstruktoitavissa satakunta metriä. Toria reunustavat uudisrakennukset muodostaisivat Pinellan kanssa Porthaninpuistoa kolmesta suunnasta rajaavan muurin - olisiko tämä nykyistä huonompi vai parempi tilanne, en tiedä. Muualla Euroopassa tuollaisia suoraan taloihin rajoittuvia puistoja on valtavasti enemmän kuin meillä Suomessa. Tuollainen muuri saattaisi pilata Porthaninpuiston maisemat, mutta toisaalta ehkä parantaa niitä, en tiedä. Torin puolella ei maisemaongelmia olisi.

Suurin ongelma olisi näkymä vanhalta Akatemiantalolta päin. Sieltä tuo talomuuri näyttäisi aina jotenkin väärässä paikassa olevalta, ellei Uudenmaankadun kulmaan rakennettavan rakennuksen pääty onnistu sitten täysin hämäämään katsojan silmää. Ehkä Raatihuoneenkadun yli sen alkupäähän rakennettava suuri porttiholvi ja kulkusilta Hjeltin taloon rajaisi empirealueen Suurtorista luontevasti?

Ja sitten on tuo Pennisilta. Sen kohdalla haluaisin, että rekonstruktiossa noudatettaisiin hyvin tarkasti alkuperäistä mallia, elikkä siis rakennettaisiin keskelle jokea "keinotekoinen saari", jolle voisi sijoittaa toiselle puolelle (vanhan pääkirjaston tyyliä aika pitkälti muistuttavan) kioskin ja toiselle puolelle näköalatasanteen. Vähätorin apparelli, siis se luiska joenrantaan, tuottaisi jonkinlaisia ongelmia, mutta luullakseni sillan rakenteet olisi mahdollista sovittaa lomittain apparellin päälle (olen nähnyt omituisempiakin historiallisia rakennelmia Euroopassa omin silminkin).

Mitä tulee rakennusten tyyliin, niin kummaksun kovasti sitä, että joidenkin mielestä on mahdollista rakentaa vain joko räikeän modernia tai sitten tiili tiileltä vanhaa kopioiden. On kyllä olemassa välimuotojakin. Nämä uudisrakennukset olisi ehkä parasta rakentaa perinteisin rakennusmenetelmin, mutta mikäli hinta on kynnyskysymys, eivät modernein tekniikoin rakennetut talotkaan kai mahdottomia olisi, mikäli ne ulospäin näyttäisivät vanhoilta. Olisi epärehellistä rakentaa talot juuri sellaisiksi kuin ne olivat ennen Turun paloa. Yksikään niistä ei 100% varmuudella olisi selvinnyt tähän päivään saakka sellaisenaan, vaikka paloa ei koskaan olisi ollutkaan. Niitä olisi vähintäänkin korotettu ja laajennettu, mutta todennäköisimmin ne olisi purettu ja tilalle rakennettu empire- kertaustyyli- tai jugendlinnoja kuten vaikkapa Riikan vanhassakaupungissa. Uudisrakennukset olisikin rehellisintä suunnitella tämän vaihtoehtoisen historiankehityksen mukaan.

Niin ja mitä niihin alkuperäisin raunioihin tulee: se, että puistojen läpi kulkee kuusikaistainen tie, on myös etu! Tie olisi helppoa laittaa kulkemaan paalutetun betonikannen päälle, ja tien alle saisi moninkertaisesti Aboa Vetuksen kokoisen museon, joka esittelisi siivun kaikkein vanhimman Turun ydinkeskustan raunioita. Tällainen museo ei sitäpaitsi näkyisi katukuvassa lainkaan, sisäänkäynti voisi olla vaikka Pinellasta tai Hjeltin talosta tms.

Lopuksi vielä selkeyttävä kuva: sinisellä Brinkkalan korttelin täydennysrakennusmahdollisuudet, joiden rakentamisessa ei mielestäni ole ongelmia ja jotka yksiselitteisesti parantaisivat korttelia sen nykytilasta. Violetilla nuo kyseenalaisemmat lisäykset.

Kuva
tekijänä Samuelli
#34255
Kirkon ja Suurtorin välinen tasainen aluehan olisi mitä loistavin paikka kaupallista toimintaa ja muita urbaaneja "keskustatoimintoja" ajatellen, kulkuyhteydet ovat joka suunnalta erinomaiset. Siksihän siinä Turun alkuperäinen keskusta sijaitsikin! Ihmisiä on paljon jo nyt, mutta aina matkalla jonnekin muualle. Tässä virikkeeksi osa piirustuksesta, jossa vanha ja uusi asemakaava ovat päällekkäin (Piirtänyt Eila Kinnunen 1960-luvulla Turun asemakaavaosastolla):

Kuva
Avatar
tekijänä julexi
#34314
Kiitos Aboensis todella tarkoista suunnitelmista Vanhan Suurtorin kehittämiseksi :) Olit vienyt ajatukset vielä astetta pidemmälle ja koonnut ne mielestäni melko järkeväksi paketiksi.
Hauska huomata, että en ole ollut yksin ajatusteni kanssa!

Voisin laittaa tänne vielä muutaman kuvan Turun melkoisen tiiviistä paloa edeltäneestä asemakaavasta.

Vanha Suurtori kokosi kaikki taloudelliset kulkureitit yhteen (piirtänyt Bo Lindberg):
Kuva

Muutamia tiedettyjä rakennuksia sovitettuna vanhaan asemakaavaan, nuolella osoitettuna Rosendahlin talo Vähä-Luostarinkadulla, jossa aikoinaan Turun Säästöpankki aloitti toimintansa (piirtänyt Bo Lindberg):
Kuva

Engelin maalaus näköalasta Suurtorilta tuomiokirkolle vuodelta 1814:
Kuva
tekijänä Arkkitehti-55
#34687
Penninsilta on täydellisen epäonnistunut. Ystäväni, joka on pitkän linjan arkkitehti, sanoi nyt esitetyn sillan olevan
rakenteeltaan raskas ja se ei sovellu nyt vieressään olevien Tuomikirkko- ja Auransillan kanssa lainkaan yhteen. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, sillä ei nyt voittanut ehdotus ainakaan kevyen liikenteen siltaa ulkoisesti tuo heti mieleen. Eivät tosin oleet viistoköysituetut kilpailuehdotuksetkaan lainkaan ympäristöönsä soveltuvia. Ei kevyen liikenteen siltaa voi rakentaa samalla tyylillä kuin Myllysilta.

Koko sillan tarkoitusperäkin on täydellisesti hakusessaan, sillä ellei suurtorilla ole jatkuvasti tapahtumia sekä paikkoja, jotka kiinnostaisivat ihmisiä, niin ei se silta Suurtoria elävöitä mitenkään. Siltahanke tulisi kuopata ja käyttää rahat kevyen liikenteen turvallisuuden kohentamiseen siten, etteivät pyöräilijät polkisi huippuvauhtiaan kävelijöiden seassa, kuten nyt tapahtuu. Jälki on surullista katseltavaa. Sen olen itse valitettavasti joutunut todistamaan.
tekijänä Arkkitehti-55
#34690
zeizei kirjoitti:
kaitsu85 kirjoitti:Nykyisenkaltaisella toiminnalla hukataan Turun vähäiset asuinkelpoiset alueet kaavoittamalla ne liian tehottomasti.
Pahaa pelkään, että Hirvensalo-Kakskerta-Satava-akselille ei tulla rakentamaan väestöodotusten mukaisesti, vaan pientaloja tullaan vastedeskin ampumaan kuin haulikolla pitkin metsiä ja peltoja.

Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta päätöksentekoon, arvoisat päättäjät.
Hyvin sanottu. Raivostuttaa kun kaupungit aina vain levittäytyvät, aivan suunnittelemattomasti ja erittäin tehottomasti. Tai vielä kun päättäjät ajavat tätä! Ongelmia synnytetään tulevaisuuteen yhä enemmän ja enemmän, jotka sitten näkyvät pitkällä tähtäimellä. Turulla olisi ollut hyvät mahdollisuudet olla tiivis ja viihtyisä kaupunki, mutta se tuhotaan tällaisella suunnittelulla. Katsotaan vain miten joukkoliikenne toimii 20-30v kuluttua. Tai siis miten se ei toimi.

Euroopan matkalla alkoi ottamaan päähän jokainen rakenteilla oleva uusi marketti, halli tai alle 8-kerroksinen talo. Vanhat keskustat ovat upeita tiiviydessään, mutta nykyisenlainen kaupunkien leviäminen saisi joskus pysähtyä. Ei sitä tilaa oikeasti ole loputtomasti. Hyvin suunniteltua korkeutta tosin saa tulla keskusta-alueelle. ;)
Hallittu on hyvä sana. Harkintakyky ja suhteellisuuden taju ovat myöskin tärkeitä, varsinkin rakennusten korkeussuhteiden osalta. Kokonaisuuden tulisi olla harmoninen, eivätkä uudet rakenteet saisi "alistaa" massiivisuudellaan olemassa olevaa vanhempaa rakennuskantaa, joka ei pysty tarjoamaan kokosuhteiltaan oikeanlaista kontrastia, vaan niiden vaatimaton koko helposti häivyttää jopa koko klassisen muotokielen suurten rakennelmien varjoon.
Kirjoittaja on aivan oikeassa siinä, että vanhat keskustat ovat usein upeita, mutta päinvastaisiakin esimerkkejä on. Esimerkiksi Brysselin vanhaa keskustaa on raiskattu monin tavoin ja tunnelma on uudisrakennusten osalta levoton. Virheet on siellä tehty jo kauan sitten, mutta niistä o n myös opittu. Nykyisin ei olen enää sallittua rakentaa uudisrakennuksia vanhaan keskustaan ja jos on pakko uudistaa, niin julkisivu on säilytettävä kokonaisuudessaan ennallaan - kallista kyllä, mutta ei tuhoa ympäristöä kuten muuten tapahtuisi. Uusille ja korkeille rakennuksille on siellä varattu ihan oma ympäristönsä ja rakennusalueensa, jolloin syntyy sopusoinnussa olevia kaupunkialueita.
Turun rakennuskanta ei salli korkeita rakennuksia keskustaan ja tämänkaltaiset, vain yksityisistä taloudellisista intresseistä alkunsa saavat ideat pitäisi kyllä päättäjien taholta torpata alkuunsa. Viimeisin esimerkki tällaisesta "älytalotekosyyllä" esitetystä talohirviöstä on Liikemies Wihannon esittämä, vain oman voiton tavoitteluun tähtäävä talohirviö.
tekijänä bitterfly
#34747
"Työryhmä: Tyksin U-sairaala purettava" -YLE
http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/tyor ... 04066.html

:(

Todella suuri ja merkittävä rakennus poistuisi Turun katukuvasta ja mitään yhtä vaikuttavaa tuskin tulisi tilalle. Tietysti, jos on pakko, niin on pakko, mutta U-sairaalan poistuminen olisi todellinen pettymys. Toki myös monien sellaisten mieleen, joiden mielestä U-sairaala on vain ruma, eikä mitään muuta. No joka tapauksessa 13-kerroksinen maamerkki purettaisiin vuosikymmenen loppupuolella samoihin aikoihin kun raiteita pistetään maahan.
tekijänä Åbobo
#34748
bitterfly kirjoitti:"Työryhmä: Tyksin U-sairaala purettava" -YLE
http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/tyor ... 04066.html
Todella suuri ja merkittävä rakennus poistuisi Turun katukuvasta ja mitään yhtä vaikuttavaa tuskin tulisi tilalle.
Rakennus on valmistunut vuonna 1968, ihmettelen onko se todellakin niin paljon korjauskelvottomampi kuin kolme
vuotta aikaisemmin valmistunut Meilahden sairaala, jota kai on juuri remontoitu, on ehkä edelleenkin remontissa?

Ilmeisesti työryhmä on kelannut kaikkia muita seikkoja paitsi maisema- ja imagokysymyksiä. Mutta kyllä TYKS aika
reppana rykelmä toinen toistaan mitäänsanomattomampia rakennuksia olisi ilman tuota U-sairaalaa. Toivoisin että
remontoidaan JA säilytetään sairaalakäytössä.

Kuva
Avatar
tekijänä Kantti
#34749
Ei tämä aivan yllättäen tule, Tyksin U-sairaalan ylläpidon mahdottomuudesta on keskusteltu jo pitkään. Rakennushan on suojeltu, ja siinä mielessä turvassa, se näyttää vain olevan mahdoton kunnossapidettävä. Rakennus on komea, aikanaan niinsanottuna "työllisyystyönä" tehty. 1960 -luvulla olleen lama aikana valtio järjesti työttömille "työttömyystyötä", koska termi oli alentavanmakuinen ja leimaava, korvattiin se "työllisyystyö" -sanalla.
Tyksin U-sairaala on leimallinen rakennus Hämeenkadun varrella, toisihan sen purkaminen melkoisen aukon! Mitä tilalle?

Tuosta rumuudesta aina kiistellään, ei U-sairaala ruma ole mutta katupöly on värjännyt talon vuosien kuluessa tympeän harmaaksi, siksi sitä ehkä pidetään rumana. Kuten kaikkia rakennuksia jotka Turussakin jätetään hoitamatta purkamistavoitteet mielessä. Erityisesti ruutukaava-alueella olevat puutalot, jotka näyttävät rumilta hoitamattomina mutta ovat tarkemmin katsoessa hienoja ja yksityiskohtaisia. Pelkästään seinien painepesu riittäisi saattamaan U-sairaalan aivan toisen näköiseksi. Samaa voisi sanoa monesta muustakin kivitalosta!

Åbobon kanssa olisin eri mieltä alueella olevista muista Tyksiin liittyvistä rakennuksista. Mäellä on hienoa vanhaa pieteetillä kunnostettua rakennuskantaa, eivät ne reppanoita ole vaikka ovat A- ja U-sairaalaan verrattuan pieniä.
Avatar
tekijänä UPnotOUT!
#34750
Meilahden torni menee remonttiin pikapuoliin tai meni juuri. Olisi varmaan ollut edullsiempi purkaa myös sekin, mutta museovirasto vahvasti suositti säilyttämistä. Kuulin siellä töissä olevalta kaveriltani, että jopa tornin sininen ulkoasu on tarkkaan suojeltu ja sitä ei saa muuttaa.

Mikäli tuo Turun lasaretti puretaan, tilalle tulee 4-kerroksinen pastellin värinen talo, kuten Meilahden Kolmiosairaala tai melkein kaikki uudet toimistorakennukset Helsingissä. Matalan mitään sanomattoman talon rakentaminen kun ei herätä kiihkoilijoiden vastustusrintamaa- saati tuskinpa matalaa laatikkoa kukaan oikeuteenkaan viitsii vie, kuten rohkeammat rakennukset yleensä viedään.

Nyt seuraa vuodatus:
Hyvä esimerkki tuo torin viereen suunniteltu lasitalo. Kiihkoilijoita alkoi heti esiintymään palstalla ihan Tukholmasta asti. Sadatellaan "tornitaloa" joka näyttää olevan 10-15 metriä naapuriaan korkeampi. Kiihkoilijoille on tyypillistä ehdoton mielipide, jota alleviivataan tyhjillä lauseilla, kuten "näköyhteys katkeaa" tai "pilaa kaupungin", "hirviö" ym. Mitään ei kuitenkaan ehdoteta tilalle?
Jos tämä ei riitä, niin sitten otetaan liikemiesten salaliittoteoriat käyttöön jne. Ihan kuin tienaaminen olisi jotenkin väärin? Jos tuollaisia kateellisia kiihkoilijoita olisi aikanaan kuunneltu, niin Helsingin Tuomiokirkko, Temppeliaukion kirkko, Kiasma, Keilarannan tornit, Lauttasaarensilta jne.. olisi jäänyt rakentamatta.
Kuten joku viisas mies totesi; jokaisella on mielipide ja perseenreikä.
tekijänä Åbobo
#34824
bitterfly kirjoitti:Haha.. U-sairaala onkin jo ehditty suojelemaan.
http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/ylla ... 04066.html
Eihän tämä farssi tietenkään vielä päättynyt.
http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/muse ... 16503.html

Merkillistä vänkäämistä. Normaalissa maailmassa sairaanhoitopiiri tarkistaisi tilanteen ja
tekisi sen mukaan uudet suunnitelmat, mutta Turussa ollaan kädet silmillä ja korvilla ja
huudetaan että ei ei, ei voi pitää paikkaansa. :) Ja jatketaan niin kuin ei mitään.
Avatar
tekijänä Kantti
#35332
Ylen elävässä arkistossa on ohjelma nimeltä Puutalojen Turku. Ohjelmassa käsitellään puutalojen olemassaoloa, purkamisia ja suojelua. Ohjelma on vuodelta 1979. Valitettavasti filmi on laadultaan aivan surkean pimeää ja muutenkin mielestäni paikoin epämääräistä. Aihetta on kuitenkin käsitelty monipuolisesti.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1 ... 57&a=09860
Ohjelmassa käsitellään Suomen vanhimman kaupungin historiaa rakentamisen näkökulmasta. Vuonna 1979 kysyttiin, häviääkö kaikki historiallisesti arvokas, kun rakennetaan uutta Turkua.

Turun palo vuonna 1827 tuhosi suurimman osan kaupungista. Samalla tuhoutuivat silloiset asuinrakennukset, puutalot. Aikanaan tulelta säästyneet Luostarinmäen puutalot määrättiin purettavaksi pois Engelin suunnitteleman uuden kaupungin tieltä. Syrjäinen kaupunginosa unohtui kuitenkin paikalleen eikä uusi asemakaava vuonna 1897 ulottunut sinne. Alueelle perustettiin Käsityöläismuseo 1940-luvulla.

Kaupungissa on myös säilynyt kokonaisia puutalokortteleita, joissa voi aistia 1900-luvun alun tunnelmaa. Ohjelmassa tutustutaan muun muassa Raunistulan, Kähärin ja Pohjolan puutaloihin ja niiden asukkaisiin. 1970-luvun lopun turkulaisia mietityttää puutalojen tulevaisuus, kun samalla ympäröivillä rakennustyömailla rakennetaan moderneja kivitaloja.

Teksti: Emilia Kemppi
  • 1
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 47