- 18.11.10 15:06
#34181
Jokin aika sitten mieleeni juolahti muutama idea Vanhan Suurtorin "ennallistamisesta", mutta koska en edes itse ollut varma näiden ideoiden järkevyydestä, en niistä täälläkään maininnut. Mutta nyt on täällä melkeinpä samat ideat nostettu esille, joten kaipa tähänkin keskusteluun on osallistuttava.
Vanhasta Suurtorista on mahdollista melko vähäisin toimenpitein saada aikaan jälleen kaikilta sivuiltaan suljettu tori, jollainen se 200 vuotta sitten olikin. Eri asia taas on tälläisen muutoksen kannattavuus... C. L. Engelin suunnittelema empiretalojen muuri ja niiden keskelle myöhemmin lisätyt puistot ovat yksi kauneimpia ja arvokkaimpia rakennettuja ympäristöjä Suomessa. Porthaninpuisto taitaa olla jopa ensimmäinen puisto (sellaisena kuin me puiston ymmärrämme) Turussa ja siten koko Suomessa, puiston keskellä oleva Porthanin patsas on ainakin ensimmäinen näköispatsas maassamme. Onko sitä mahdollista parantaa, vai ovatko kaikki lisäykset maisemaa huonontavia? Parhaimmallakaan tyylitajulla totetutetut? Katoaako puiston idea, jollei sen taustalla näy Katedralskolania?
Vanhan suurtorin voi ympäröidä taloilla keskiaikasta asemakaavaa noudatellen yllättävän helposti. Porthaninpuistosta tarvitsee kaataa vain kokonaista kolme (3) vanhaa puuta. Suurtorin alkupäässä sijaitsi muinoin Raatihuoneenkatu, joka siis kulki Turun vanhan raatihuoneen ohitse. Nykyään tuo kadunpätkä on jotain viisinkertaisesti alkuperäisen levyinen, joten tilaa Hjeltin taloa vastapäätä rakennettavalle uudisrakennukselle olisi (nämä muutokset siis tehtäisiin paloa edeltäneen katuverkon mukaan, ei mielivaltaisesti) ja kadusta olisikin rekonstruktoitavissa satakunta metriä. Toria reunustavat uudisrakennukset muodostaisivat Pinellan kanssa Porthaninpuistoa kolmesta suunnasta rajaavan muurin - olisiko tämä nykyistä huonompi vai parempi tilanne, en tiedä. Muualla Euroopassa tuollaisia suoraan taloihin rajoittuvia puistoja on valtavasti enemmän kuin meillä Suomessa. Tuollainen muuri saattaisi pilata Porthaninpuiston maisemat, mutta toisaalta ehkä parantaa niitä, en tiedä. Torin puolella ei maisemaongelmia olisi.
Suurin ongelma olisi näkymä vanhalta Akatemiantalolta päin. Sieltä tuo talomuuri näyttäisi aina jotenkin väärässä paikassa olevalta, ellei Uudenmaankadun kulmaan rakennettavan rakennuksen pääty onnistu sitten täysin hämäämään katsojan silmää. Ehkä Raatihuoneenkadun yli sen alkupäähän rakennettava suuri porttiholvi ja kulkusilta Hjeltin taloon rajaisi empirealueen Suurtorista luontevasti?
Ja sitten on tuo Pennisilta. Sen kohdalla haluaisin, että rekonstruktiossa noudatettaisiin hyvin tarkasti alkuperäistä mallia, elikkä siis rakennettaisiin keskelle jokea "keinotekoinen saari", jolle voisi sijoittaa toiselle puolelle (vanhan pääkirjaston tyyliä aika pitkälti muistuttavan) kioskin ja toiselle puolelle näköalatasanteen. Vähätorin apparelli, siis se luiska joenrantaan, tuottaisi jonkinlaisia ongelmia, mutta luullakseni sillan rakenteet olisi mahdollista sovittaa lomittain apparellin päälle (olen nähnyt omituisempiakin historiallisia rakennelmia Euroopassa omin silminkin).
Mitä tulee rakennusten tyyliin, niin kummaksun kovasti sitä, että joidenkin mielestä on mahdollista rakentaa vain joko räikeän modernia tai sitten tiili tiileltä vanhaa kopioiden. On kyllä olemassa välimuotojakin. Nämä uudisrakennukset olisi ehkä parasta rakentaa perinteisin rakennusmenetelmin, mutta mikäli hinta on kynnyskysymys, eivät modernein tekniikoin rakennetut talotkaan kai mahdottomia olisi, mikäli ne ulospäin näyttäisivät vanhoilta. Olisi epärehellistä rakentaa talot juuri sellaisiksi kuin ne olivat ennen Turun paloa. Yksikään niistä ei 100% varmuudella olisi selvinnyt tähän päivään saakka sellaisenaan, vaikka paloa ei koskaan olisi ollutkaan. Niitä olisi vähintäänkin korotettu ja laajennettu, mutta todennäköisimmin ne olisi purettu ja tilalle rakennettu empire- kertaustyyli- tai jugendlinnoja kuten vaikkapa Riikan vanhassakaupungissa. Uudisrakennukset olisikin rehellisintä suunnitella tämän vaihtoehtoisen historiankehityksen mukaan.
Niin ja mitä niihin alkuperäisin raunioihin tulee: se, että puistojen läpi kulkee kuusikaistainen tie, on myös etu! Tie olisi helppoa laittaa kulkemaan paalutetun betonikannen päälle, ja tien alle saisi moninkertaisesti Aboa Vetuksen kokoisen museon, joka esittelisi siivun kaikkein vanhimman Turun ydinkeskustan raunioita. Tällainen museo ei sitäpaitsi näkyisi katukuvassa lainkaan, sisäänkäynti voisi olla vaikka Pinellasta tai Hjeltin talosta tms.
Lopuksi vielä selkeyttävä kuva: sinisellä Brinkkalan korttelin täydennysrakennusmahdollisuudet, joiden rakentamisessa ei mielestäni ole ongelmia ja jotka yksiselitteisesti parantaisivat korttelia sen nykytilasta. Violetilla nuo kyseenalaisemmat lisäykset.
Vanhasta Suurtorista on mahdollista melko vähäisin toimenpitein saada aikaan jälleen kaikilta sivuiltaan suljettu tori, jollainen se 200 vuotta sitten olikin. Eri asia taas on tälläisen muutoksen kannattavuus... C. L. Engelin suunnittelema empiretalojen muuri ja niiden keskelle myöhemmin lisätyt puistot ovat yksi kauneimpia ja arvokkaimpia rakennettuja ympäristöjä Suomessa. Porthaninpuisto taitaa olla jopa ensimmäinen puisto (sellaisena kuin me puiston ymmärrämme) Turussa ja siten koko Suomessa, puiston keskellä oleva Porthanin patsas on ainakin ensimmäinen näköispatsas maassamme. Onko sitä mahdollista parantaa, vai ovatko kaikki lisäykset maisemaa huonontavia? Parhaimmallakaan tyylitajulla totetutetut? Katoaako puiston idea, jollei sen taustalla näy Katedralskolania?
Vanhan suurtorin voi ympäröidä taloilla keskiaikasta asemakaavaa noudatellen yllättävän helposti. Porthaninpuistosta tarvitsee kaataa vain kokonaista kolme (3) vanhaa puuta. Suurtorin alkupäässä sijaitsi muinoin Raatihuoneenkatu, joka siis kulki Turun vanhan raatihuoneen ohitse. Nykyään tuo kadunpätkä on jotain viisinkertaisesti alkuperäisen levyinen, joten tilaa Hjeltin taloa vastapäätä rakennettavalle uudisrakennukselle olisi (nämä muutokset siis tehtäisiin paloa edeltäneen katuverkon mukaan, ei mielivaltaisesti) ja kadusta olisikin rekonstruktoitavissa satakunta metriä. Toria reunustavat uudisrakennukset muodostaisivat Pinellan kanssa Porthaninpuistoa kolmesta suunnasta rajaavan muurin - olisiko tämä nykyistä huonompi vai parempi tilanne, en tiedä. Muualla Euroopassa tuollaisia suoraan taloihin rajoittuvia puistoja on valtavasti enemmän kuin meillä Suomessa. Tuollainen muuri saattaisi pilata Porthaninpuiston maisemat, mutta toisaalta ehkä parantaa niitä, en tiedä. Torin puolella ei maisemaongelmia olisi.
Suurin ongelma olisi näkymä vanhalta Akatemiantalolta päin. Sieltä tuo talomuuri näyttäisi aina jotenkin väärässä paikassa olevalta, ellei Uudenmaankadun kulmaan rakennettavan rakennuksen pääty onnistu sitten täysin hämäämään katsojan silmää. Ehkä Raatihuoneenkadun yli sen alkupäähän rakennettava suuri porttiholvi ja kulkusilta Hjeltin taloon rajaisi empirealueen Suurtorista luontevasti?
Ja sitten on tuo Pennisilta. Sen kohdalla haluaisin, että rekonstruktiossa noudatettaisiin hyvin tarkasti alkuperäistä mallia, elikkä siis rakennettaisiin keskelle jokea "keinotekoinen saari", jolle voisi sijoittaa toiselle puolelle (vanhan pääkirjaston tyyliä aika pitkälti muistuttavan) kioskin ja toiselle puolelle näköalatasanteen. Vähätorin apparelli, siis se luiska joenrantaan, tuottaisi jonkinlaisia ongelmia, mutta luullakseni sillan rakenteet olisi mahdollista sovittaa lomittain apparellin päälle (olen nähnyt omituisempiakin historiallisia rakennelmia Euroopassa omin silminkin).
Mitä tulee rakennusten tyyliin, niin kummaksun kovasti sitä, että joidenkin mielestä on mahdollista rakentaa vain joko räikeän modernia tai sitten tiili tiileltä vanhaa kopioiden. On kyllä olemassa välimuotojakin. Nämä uudisrakennukset olisi ehkä parasta rakentaa perinteisin rakennusmenetelmin, mutta mikäli hinta on kynnyskysymys, eivät modernein tekniikoin rakennetut talotkaan kai mahdottomia olisi, mikäli ne ulospäin näyttäisivät vanhoilta. Olisi epärehellistä rakentaa talot juuri sellaisiksi kuin ne olivat ennen Turun paloa. Yksikään niistä ei 100% varmuudella olisi selvinnyt tähän päivään saakka sellaisenaan, vaikka paloa ei koskaan olisi ollutkaan. Niitä olisi vähintäänkin korotettu ja laajennettu, mutta todennäköisimmin ne olisi purettu ja tilalle rakennettu empire- kertaustyyli- tai jugendlinnoja kuten vaikkapa Riikan vanhassakaupungissa. Uudisrakennukset olisikin rehellisintä suunnitella tämän vaihtoehtoisen historiankehityksen mukaan.
Niin ja mitä niihin alkuperäisin raunioihin tulee: se, että puistojen läpi kulkee kuusikaistainen tie, on myös etu! Tie olisi helppoa laittaa kulkemaan paalutetun betonikannen päälle, ja tien alle saisi moninkertaisesti Aboa Vetuksen kokoisen museon, joka esittelisi siivun kaikkein vanhimman Turun ydinkeskustan raunioita. Tällainen museo ei sitäpaitsi näkyisi katukuvassa lainkaan, sisäänkäynti voisi olla vaikka Pinellasta tai Hjeltin talosta tms.
Lopuksi vielä selkeyttävä kuva: sinisellä Brinkkalan korttelin täydennysrakennusmahdollisuudet, joiden rakentamisessa ei mielestäni ole ongelmia ja jotka yksiselitteisesti parantaisivat korttelia sen nykytilasta. Violetilla nuo kyseenalaisemmat lisäykset.
Olit vienyt ajatukset vielä astetta pidemmälle ja koonnut ne mielestäni melko järkeväksi paketiksi.
