- 17.01.07 13:20
#9974
Paljon täälläkin puhuttanut aihe on rakennusten suojelu. Mitä saa purkaa ja mitä ei, mikä pitää suojella ja miten vanhoja rakennuksia saa remontoida.
Itse olen lähinnä sitä mieltä, että pääasiassa kaikki vanhat aikanaan hyvin rakennetut talot tulisi pääsääntöisesti säilyttää. Eli niitä ei saisi purkaa, mutta varsinaisesti en niitä suojelisi siinä mielessä kuin esimerkiksi Museovirasto suojelun käsittää. Eli mikäli ei erityistä syytä ole niin esimerkiksi minun mielestäni talot saa remontoida siten, että käyttää "epäaitoja" materiaaleja joita ei esimerkiksi tunnettu rakennusta alunperin rakennettaessa. Mikäli talon remontointi nykyaikaiseksi estetään niin saattaa käydä niin, että kukaan ei halua käyttää rakennusta siitä ei pidetä huolta ja lopulta se on niin huonossa kunnossa, että rumentaa maisemaa. Myös alunperin tehdyt rakennusvirheet saa ja pitääkin korjata (esimerkiksi Finlandiatalon marmorit, Aalto ei niitä olisi laittanut jos tietäisi miten huonosti ne Suomessa kestävät).
60-luvun elementtitalot ovat alunperinkin halvalla ja huonosti rakennettuja ja niiden "arkkitehtuuri" ei ole edes rakennusaikana järin loisteliasta ollut. Mutta en minä näitäkään purkaisi, mielummin täysremontti jossa julkisivu, putket, parvekkeet yms. rakennettaisiin uudestaan. Täysremontti saattaa maksaa lähes yhtä paljon kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen, mutta silti suosisin remonttia. Jotenkin lopputulos on monesti paljon paremman näköinen ja paljon vaihtelevampi kuin täysin uusia rakennettaessa.
Yksi riitapaikka on myös vanhojen rakennusten ulkokuoren säilyttäminen ja uuden rakennuksen rakentaminen sen sisään tai vanhan rakennuksen käyttötavan ja ympäristön täydellinen muuttaminen. Tästä on vaikea tehdä mitään yleistyksiä, mutta ainakin minun mielestäni näissä on yleensä onnistuttu. Esimerkiksi Tampereella vanhasta tiilisestä tehdasrakennuksesta on tehty parkkitalo. Vanhat kauniit tilimuurit on säästetty ja sen sisälle on valettu nykyaikainen parkkitalo. Ainakin ulkoisesti varsin hieno ja ympäristöön sopiva ratkaisu. Myös tampereelle suunnitellut Radissos-hotellin eteisaulan suunnitelmat ovat miellyttäneet minua varsin paljon. Vanhoista ränsistyneistä veturitalleista pitäisi tulla hotellin aula. Noista veturitalleista huomaa, että ne ovat kauniita rakennuksia, mutta nykyisessä käytössään ne ovat päässeet rapistumaan ja ovatkin nykyään varsin surullinen näky. Harmi että museovirasto ei sallisi näille rakennuksille uutta elämää.
En halua tehdä Suomesta museota. Sensijaan oikeassa jokapäiväisessä käytössä olevat vanhat rakennukset ovat hieno näky.
Itse olen lähinnä sitä mieltä, että pääasiassa kaikki vanhat aikanaan hyvin rakennetut talot tulisi pääsääntöisesti säilyttää. Eli niitä ei saisi purkaa, mutta varsinaisesti en niitä suojelisi siinä mielessä kuin esimerkiksi Museovirasto suojelun käsittää. Eli mikäli ei erityistä syytä ole niin esimerkiksi minun mielestäni talot saa remontoida siten, että käyttää "epäaitoja" materiaaleja joita ei esimerkiksi tunnettu rakennusta alunperin rakennettaessa. Mikäli talon remontointi nykyaikaiseksi estetään niin saattaa käydä niin, että kukaan ei halua käyttää rakennusta siitä ei pidetä huolta ja lopulta se on niin huonossa kunnossa, että rumentaa maisemaa. Myös alunperin tehdyt rakennusvirheet saa ja pitääkin korjata (esimerkiksi Finlandiatalon marmorit, Aalto ei niitä olisi laittanut jos tietäisi miten huonosti ne Suomessa kestävät).
60-luvun elementtitalot ovat alunperinkin halvalla ja huonosti rakennettuja ja niiden "arkkitehtuuri" ei ole edes rakennusaikana järin loisteliasta ollut. Mutta en minä näitäkään purkaisi, mielummin täysremontti jossa julkisivu, putket, parvekkeet yms. rakennettaisiin uudestaan. Täysremontti saattaa maksaa lähes yhtä paljon kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen, mutta silti suosisin remonttia. Jotenkin lopputulos on monesti paljon paremman näköinen ja paljon vaihtelevampi kuin täysin uusia rakennettaessa.
Yksi riitapaikka on myös vanhojen rakennusten ulkokuoren säilyttäminen ja uuden rakennuksen rakentaminen sen sisään tai vanhan rakennuksen käyttötavan ja ympäristön täydellinen muuttaminen. Tästä on vaikea tehdä mitään yleistyksiä, mutta ainakin minun mielestäni näissä on yleensä onnistuttu. Esimerkiksi Tampereella vanhasta tiilisestä tehdasrakennuksesta on tehty parkkitalo. Vanhat kauniit tilimuurit on säästetty ja sen sisälle on valettu nykyaikainen parkkitalo. Ainakin ulkoisesti varsin hieno ja ympäristöön sopiva ratkaisu. Myös tampereelle suunnitellut Radissos-hotellin eteisaulan suunnitelmat ovat miellyttäneet minua varsin paljon. Vanhoista ränsistyneistä veturitalleista pitäisi tulla hotellin aula. Noista veturitalleista huomaa, että ne ovat kauniita rakennuksia, mutta nykyisessä käytössään ne ovat päässeet rapistumaan ja ovatkin nykyään varsin surullinen näky. Harmi että museovirasto ei sallisi näille rakennuksille uutta elämää.
En halua tehdä Suomesta museota. Sensijaan oikeassa jokapäiväisessä käytössä olevat vanhat rakennukset ovat hieno näky.
