Taloforum.fi

[hmikko]

"shopping mall"-ajattelu. Se on aika jäykkä konsepti, joka luo tilojen käytön rajoitteita, liikkumisen esteitä ja usein suunnitellaan autoliikenteen ehdoilla.

Koolhaas kylläkin sanoo pyrkivänsä juuri päinvastaiseen (onnistumisesta sopii sitten keskustella). Mm. konttorin esityksessä Triplasta oli aika paljon puhetta jalankulkuväylistä kompleksin läpi. Kuvien perusteella en ole kovin vakuuttunut, että niistä tulee kovin helposti hahmotettavia tai että kauppakeskuksen käytävät pysyisivät auki kauppojen aukioloaikojen ulkopuolella.

Veturitien linjaus ja mitoitus lienee tullut Triplan suunnittelukilpailussa annettuna, eli siltä osin ei sovi syyttää arkkitehteja.

[Pyöröovi]

Kyllä tuo huomattava parannus edeltävään on keski-pasilassa.

Omasta mielestäni se ei kyllä ole tarpeeksi huomattava. Esimerkiksi Pasilan asema on ollut aina aivan toimiva kokonaisuus, eikä se suunnitelmien perusteella vaikuta perusajatukseltaan muuttuvan paljoa. Ulkonäköä vain päivitetään ja yhteyksiä sekä palveluja parannellaan.

Enkä edellisiä muutoksia vastustakaan, mutta miksi viereen pitää pykätä kaksi massiivista rakennusta, jotka ovat aivan samasta muotista väännettyjä? Jos ollaan todella menossa ajatuksella, että luodaan uusi keskusta Helsingille, voisi nähdä hieman vaivaa erottaakseen rakennuksia joukosta. Itä-Pasila on jo valmiiksi aika geneerinen lukuisine harmaine pytinkeineen, mutta tämä on kaiken huippu. Kauempaa näyttää kuin rakentaisivat muuria kantakaupungin rajalle.

Edit. Katsoin vielä kuvia ja lisään vielä, että pääasiassa kritisoin kauppakeskusta. Siitä tulee ikävällä tavalla mieleen esimerkiksi Kampin Autotalo. Länsipuolen kompleksilla sen sijaan voi olla mahdollisuuksia onnistumiseen.

[JamoL]

"...kaksi massiivista rakennusta... ...uusi keskusta Helsingille..."

Vanhassa keskustassa on aseman vieressä massiiviset Makkaratalo ja Sokos, uudessa nuo. Ainakin ollaan konsistentteja keskustasuunnittelussa

[Pyöröovi]

"...kaksi massiivista rakennusta... ...uusi keskusta Helsingille..."

Vanhassa keskustassa on aseman vieressä massiiviset Makkaratalo ja Sokos, uudessa nuo. Ainakin ollaan konsistentteja keskustasuunnittelussa

Mutta nythän lainasit aivan ohittaen sanomani. Rautatieasema, Sokos ja Makkaratalo eivät ole lainkaan saman tyylisiä, mikä tekee seudusta kiinnostavan. Olisin varmasti hyvin innostunut, jos Pasilaankin rakennettaisiin yhtä laadukasta arkkitehtuuria kuin varsinaiseen keskustaan.

Lisään vielä, että vaikka Triplaa mollaankin, en sitä suinkaan inhoa. Mielestäni on vain positiivista käydä foorumilla kriittistä keskustelua kaikentasoisesta arkkitehtuurista. Kehut voi lähettää perille henkilökohtaisesti, jos niihin on jotain erityistä tarvetta

[hylje]

Mikään arkkitehtuuri ei pelasta Pasilaa siltä, että siellä ei ole riittävästi talomassaa ollakseen keskustaa.

Toisaalta keskustalla voisi olla runsaasti tiiviisti siihen liittyviä naapurikaupunginosia, joille tarjotaan keskustatoiminnot. Pasila on piiritetty esteillä—puistoilla, ratapihoilla, autoteillä—kaikkiin neljään ilmansuuntaan, jonka puhkaisee vain kapea jatkuvan kaupunkirakenteen käytävä Vallilan suuntaan.

Se on silti hyvä, että sinne saadaan taloja. Lähestulkoon mikä tahansa on parempaa maankäyttöä kuin ratapiha.

[Sam33]

Taidan olla niitä harvoja, joiden mielestä Pasilan Tripla on hyvä suunnitelma? Paikkahan on mitä hankalin rakentaa toimivaa kokonaisuutta korkeuserojen takia, ja mielestäni Tripla onnistuu siinä hyvin ja vielä paremmin, jos tornin toteutuvat suunnilleen alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Pasila on Helsingin tärkeimpiä solmukohtia ja nykyisen asemanseudun palvelut ovat olleet siihen aivan riittämättömiä. Tarviiko siihen sitten yhtä Suomen suurimmista kauppakeskuksista, ehkä ei, mutta kun kuljen Pasilan läpi niin en tosiaankaan halua lähteä etsimään mitään urbaaneja palveluita kortteleiden sisältä, vaan kyllä kaikki palvelut pitää olla aseman vieressä. Mielestäni Ratapihakorttelit on melko urbaania, harmi tietysti jos sinne ei palveluita synny Triplan takia, mutta mielestäni Suomen toiseksi vilkkain (vai vilkkain?) asema pitää saada hyödyntää kunnon palveluiden tuottamiseen.

Fredrikanterassistakin saa hyvän oikeilla liiketilojen sijoittamisella sekä hotellin ja asuntojen tuomalla vilinällä. Kun Pasilan läpikulkuliikenne siirtyy yksin Pasilansillalta kolmeen vaihtoehtoiseen reittiin, niin uskon myös että liikenne sillalla vähenee.

Onko kellään tietoa, löytyykö Triplan pohjapiirrustuksia mistään? Harmittaa, kun Helsinki ei julkaise rakennuslupien yhteydessä pohjapiirroksia, kuten Vantaa ja Espoo. Ehkä pitäisi laittaa toivetta menemään, kun ne on kuitenkin lautakunnan jäsenien käytössä.

[jakezu1]

Mielestäni tornialuetta ei pitäisi yhden arkkitehtitoimiston varaan tehdä. Se olisi pahin virhe. Järkevintä olisi että joka torni on erilainen ja ja niillä eri arkkitehdit suunnittelemassa. Näin saadaan tehtyä kuten maailmalla siluetit on tehty.

[veka]

Mielestäni tornialuetta ei pitäisi yhden arkkitehtitoimiston varaan tehdä. Se olisi pahin virhe. Järkevintä olisi että joka torni on erilainen ja ja niillä eri arkkitehdit suunnittelemassa. Näin saadaan tehtyä kuten maailmalla siluetit on tehty.

Olen joka suhteessa samaa mieltä. Suomi vaan on suurten ja keskitettyjen järjestelmien luvattu maa, ja se näkyy ihan kaikessa julkisen sektorin elämänmenossa, myös rakentamisessa. Kaikkien toimijoiden kannalta on vissiin mukavinta, että tehdään isosti samanlaista. Päästään vähemmällä vaivalla ja säästetään kustannuksissa. Vai säästetäänkö loppupeleissä sittenkään? Huiman mittavissa tarjouskilpailuissa vain muutama isoin firma pystyy esittämään edes jotain. Harvainvalta on omiaan nostamaan hintoja tai ainakin hidastamaan aikatauluja.

Esimerkiksi Kalasataman REDIssä voisi olla jo enemmän torneja tekeillä, jos paikalla hääräisi muitakin rakentajia kuin SRV. Samaa vikaa tuntuu olevan Tapiolan keskustan jättityömailla. Keilaniemessä SRV:llä on onneksi vain neljä tornia, mutta niissäkin tuntuu olevan purtavaa yli kantokykyluokituksen.

[hmikko]

Helsinki High-Rise -kilpailun alustavasta ohjelmasta tämmöinen. Kilpailua ei siis vielä(kään) ole avattu, mutta on luvattu täksi syksyksi. Alueet on jaettu kolmeen, eli jos näillä mennään, niin olis ehkä mahdollista saada kolmen eri toimijan suunnittelemia torneja. Aloitusalueella on Zucchin viitesuunnitelmassa kaksi tornia. Kilpailun voittajakompus siis sitoutuisi toteuttamaan vähintään aloituksen ja mahdollisesti option.

http://www.helsinkihighrise.fi/downloads

[Elazi]

Webbikameroita tihrustamalla laskeskelin, että seitsemän torninosturia on tuossa triplan alueella pystyssä. Ensimmäisiä tasojakin on osittain tehty sekä ihan mielenkiintoisen näkösiä betonivaluja, jotka tuo mieleen Wu-Tang Clanin logon

[hmikko]

Rakennuslehden jutun mukaan tornialueen kilpailu alkaa tammikuussa. Edellinen lupaus oli että tänä vuonna, eli taas venähti vähän. Kilpailun sivut (http://www.helsinkihighrise.fi) sanovat edelleen olevansa beta.

Pasilan tornialueesta uusi kilpailu vuoden 2017 alussa

[janne7]

Muistan kun puhuttiin että tornialueen rakentaminen alkaa 2015, mutta eihän kukaan enää usko näihin annettuihin aikatauluihin tuppaavat venymään sen 10 vuotta.

[veka]

Rakennuslehden jutun mukaan tornialueen kilpailu alkaa tammikuussa. Edellinen lupaus oli että tänä vuonna, eli taas venähti vähän. Kilpailun sivut (http://www.helsinkihighrise.fi) sanovat edelleen olevansa beta.

Myös kaupungin infosivulla on tiedote asiasta, so. sama juttu. Seuraava sitaatti on sen lopusta:

Pasilan tornialueen kilpailu käynnistymässä alkuvuodesta
...
Tavoitteena on käynnistää kilpailu tammikuussa 2017. Kilpailun järjestäjät pyrkivät siihen, että päätökset kilpailun voittajasta ja toteutussopimuksen hyväksymisestä tehdään syksyllä 2018 ja aloitusalueen toteutussopimus sekä kiinteistökaupan esisopimus allekirjoitetaan alkuvuonna 2019. Asemakaavan on tarkoitus olla lainvoimainen vuonna 2020. Tavoitteena on, että aloitusalueen ensimmäisen kohteen rakennustyöt alkavat viimeistään vuonna 2021. Kilpailun käynnistäminen edellyttää Helsingin kaupunginvaltuuston ja Senaatti-kiinteistöjen päätöksen.

Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailijat laativat suunnitelmaehdotuksensa koko suunnittelualueelle. Arviointiryhmä valitsee ensimmäisen vaiheen ehdotusten laatuarvioinnin perusteella jatkoon 2–4 parasta kilpailijaa. Toisen vaiheen kilpailutöiden arvioinnin painopiste on ensimmäisenä toteutettavan alueen suunnitelmissa.

Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella kilpailijalla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus kilpailuohjelmassa ilmoitetuin yksikköhinnoin ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus.

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... kuvuodesta

Mitähän tuo viimeinen lause lopulta tarkoittaa? Siis että voittaja sitoutuu sen tien ostamaan aloitusalueen rakennusoikeuden ja rakennuttamaan sille kilpailutyössä esitetyt rakennukset ym? Suomessa ei taida taaskaan olla kovin monta firmaa, joiden muskelit riittävät edes haaveilemaan osanotosta tuommoiseen. Ehkä syntyy yhteenliittymiä tms. virityksiä. Ainakin ulkomaalaiset saavat etsiä yhteistyökumppaneita jo kilpailuvaiheessa Suomesta.

Suurten järjestelmien ja projektien luvattu maa taas kerran. No, toivotaan että Libeskindit ynnä muut kiinnostuvat tästä.

[hmikko]

Aloitusalueen 20 000 - 35 000 kerrosneliötä ei nyt toisaalta niin ihmeen suuri määrä ole. Tripla on käsittääkseni kokonaisuudessaan kymmenen kertaa tuo. Esim. Clarionia ei käsittääkseni ole rakentamassa mikään usual suspecteista (YIT, SRV, NCC, Skanska), eli kyllä Helsingissä voi saada tornin jonkun muunkin rakentamana.

[Kazaam]

Niin lukemahan on 40 000 - 65 000 ja aloitusalue on noin puolet läntisestä osasta eikä keskellä, tuo yllä oleva suunnitteluohjelma-kartta on vanha. Tuolta Helsinki High-rise -sivustolta on näköjään hävinnyt kaikki edeltävät PDF:t.

5.3. Käyttötarkoitus ja rakennusoikeus

Rakennuksiin tulee sijoittaa pääasiassa toimisto-, asuin- ja liiketiloja. Rakennuksiin saa sijoittaa myös hotellin.

Koko suunnittelualueelle on esitettävä vähintään 150 000 k-m rakennusoikeuden mukainen suunnitelma. Ohjeellinen enimmäisrakennusoikeus on 200 000 k-m2.

Suunnittelualueen eri osille on esitettävä vähintään seuraavien rakennusoikeuksien mukainen suunnitelma siten, että edellä esitetty kokonaisvähimmäisrakennusoikeuden määrä täyttyy:

- länsialue 85 000 k-m enintään 120 000 k-m
- josta aloitusalue 40 000 k-m enintään 65 000 k-m
- keskialue 20 000 k-m enintään 35 000 k-m
- itäalue 35 000 k-m enintään 65 000 k-m

En nyt kuitenkaan ihan ymmärrä miten tämän kilpailun tapauksessa tapahtuu aloitusalueen ulkopuoliselle alueelle ja minkä pohjalta sitä kehitetään? Sillä voittaja velvoitetaan vain aloitusalueen ostoon ja rakentamiseen.