Taloforum.fi

[henkka]

Hieman vähemmän olen viime aikoina seurannut Manchesterin ratikkahanketta, mutta tilanne lienee edelleen se, että jos (ja kun) valtuusto nuijii päätöksen raitiotien rakentamisesta ensi keväänä, niin rakentamaan voidaan päästä kutakuinkin välittömästi?

Se riippuu.

Ratikkan rakentamispäätös on tulossa tämän hetkisillä tiedoilla valtuuston käsittelyyn lokakuussa 2016. Jos ratikan rakentamisesta päätetään se voi alkaa sitten kun kaikki siihen liittyvät kaavamuutokset ja katusuunnitelmat ovat lainvoimaisia.

Ensimmäisessä vaiheessa (Pyyninkintori - TAYS ja Pyynikintori - Hervanta) kaavamuutos tarvitaan varikon ja sähkönsyöttöaseman rakentamiseen Hervannassa sekä Hallilan ratikkapysäkin ympäristöön. Nämä kaavat ovat jo kaavaprosessissa ja ilman valituksia lienevät voimassa ennen valtuuston päätöstä.

Kaikki ensimmäisen vaiheen katusuunnitelmat ovat nyt työn alla ja osasta vielä kysytään kaupunkilaisilta. Kaikkien aikataulujen mukaan katusuunnitelmat ovat myös voimassa ennen valtuuston päätöstä. Katusuunnitelmat ovat siinä mielessä "paremmassa" asemassa, että yhdyskuntalautakunnan, joka ne hyväksyy, päätöksestä ei voi valittaa suoraan vaan siitä täytyy ensiksi tehdä oikaisuvaatimus.

[xoop]

Pysäkkien pituutta puolestaan rajoittaa ilmeisesti tilaongelmat Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla?

Aivan käsittämätöntä puuhastelua jälleen. Kyseessä on yksi pysäkki Hämeenkadulla, jonka kohdalla toinen poikittainen brömistelyväylä jouduttaisiin sulkemaan, ja mahdollisesti Itsenäisyydenkadun kahden pysäkin yhdistäminen yhdeksi, mikä nyt muutenkin olisi järkevää. Näiden parin, lähinnä kosmeettisen, muutoksen välttämiseksi koko järjestelmä ollaan skaalaamassa malliin tynkä, mitään järkeä lähteä liikkeelle alle 40 metrin ratikoilla.

[henkka]

Pysäkkien pituutta puolestaan rajoittaa ilmeisesti tilaongelmat Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla?

Aivan käsittämätöntä puuhastelua jälleen. Kyseessä on yksi pysäkki Hämeenkadulla, jonka kohdalla toinen poikittainen brömistelyväylä jouduttaisiin sulkemaan, ja mahdollisesti Itsenäisyydenkadun kahden pysäkin yhdistäminen yhdeksi, mikä nyt muutenkin olisi järkevää. Näiden parin, lähinnä kosmeettisen, muutoksen välttämiseksi koko järjestelmä ollaan skaalaamassa malliin tynkä, mitään järkeä lähteä liikkeelle alle 40 metrin ratikoilla.

Itsenäisyydenkadun yleissuunnitelmasta voi antaa edelleen palautetta: https://query.eharava.fi/1353. Samoin Hämeenkadun yleissuunnitelmastakin voinee vielä lähettää palautetta, koska sitä edelleen käsitellään. Se itse asiassa jäi pöydälle yhdyskuntalautakunnan kokouksessa tiistaina, nyt vain viestiä YLAn jäsenille: https://palvelut.tampere.fi/luoti/toimi ... php?id=127

Lisäksi ratikkaan liittyen järjestetään yleisötilaisuudet 26.11. ja 2.12. Varsinkin keskustan tilaisuuteen kannattaa osallistua, jos yleissuunnitelmista on mielipiteitä.

Yleisötilaisuudet raitiotien suunnittelusta 26.11. ja 2.12.

Aika: 26.11. kello 17.30 - 19.30
Kahvitarjoilu alkaa 17.00
Paikka: Cinola, Lindforsinkatu 1-3, Hervanta

Tilaisuudessa keskustellaan alustusten pohjalta alueen bussiliikenteen järjestämisvaihtoehdoista raitiotien toteutuessa sekä raitiotiekatujen suunnittelusta.

Aika: 2.12. klo 16 – 19
Paikka: Galleria Nottbeck,Finlayson, os. Satakunnank. 18 A.

Tilaisuudessa kuullaan alustukset joukkoliikenteen ja keskusta-alueen raitiotiekatujen suunnittelusta n. klo 17.30 - 18. Suunnittelijat päivystävät paikalla klo 16 alkaen.

http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut ... iotie.html

[pallo]

Edelleen pitäydyn omassa mielipiteessäni, että keskustassa pintamallin tunnelissa kulkeva "metro" olisi ollut paljon järkevämpi ratkaisu. Miettikää nyt talvella loskassa odotella ratikkaa sisätiloissa! Nyt hytistään Stokkan tai Sokoksen tuulikaapissa.. Ja ei varmasti tulisi ongelmia pysäkin pituuksissa.

[hylje]

Juna on lämmitetty sisältä, eikä sen ulkoinen tekniikka ole moksiskaan loskasta. Jos se pysäkin odotustila on ongelma, lämmitettyjä pysäkkikatoksia voi toteuttaa maan päällekin. Miksi siis junakin pitäisi saada suojaan? Tunnelista säästyvällä rahalla voisi ostaa ne luksuspysäkkikatokset koko linjalle, tai vaan säästää rahat johonkin ihan muuhun tärkeään.

[pallo]

Juna on lämmitetty sisältä, eikä sen ulkoinen tekniikka ole moksiskaan loskasta. Jos se pysäkin odotustila on ongelma, lämmitettyjä pysäkkikatoksia voi toteuttaa maan päällekin. Miksi siis junakin pitäisi saada suojaan? Tunnelista säästyvällä rahalla voisi ostaa ne luksuspysäkkikatokset koko linjalle, tai vaan säästää rahat johonkin ihan muuhun tärkeään.

Melko optimistista ajatella että juna ei ole moksiskaan loskasta. Johan Helsingissäkin on jokavuotinen riesa lähijunien myöhästely lumentulon aikaan. Ja ne kiskot ovat sentään vielä raskaampaa mallia. Lämmitetyt pysäkkikatokset? Mikähän kaupunki nykyisten päästönormien aikaan alkaa tuollaisia rakentamaan, hukkateho on sen verran kova että johan EU:n etelävaltiot hermostuu. Toki juna on lämmitetty sisältä, se ei olekaan ongelma. Ongelma on se, että esimerkiksi Helsingissä käyttää talvella monin verroin mieluummin metroa kuin ratikkaa lyhyilläkin matkoilla, kun käyttömukavuus on niin paljon isompi.

[hylje]

Melko optimistista ajatella että juna ei ole moksiskaan loskasta. Johan Helsingissäkin on jokavuotinen riesa lähijunien myöhästely lumentulon aikaan. Ja ne kiskot ovat sentään vielä raskaampaa mallia.

Helsingin raitiolinjoilla ei tosiaan ole mitään ongelmia talvella. Junatekniikassa on yksi asia joka kärsii helposti lumentulosta, nimittäin vaihteet jotka täytyttyään lumella eivät enää käänny. Muualla juna jyrää sohjon ja jään pois altaan vaikkei erikseen aurattaisikaan.

Luotettavuuden saa tappiin auraamalla rataverkkoa lumentulon ajan. VR kuulemma romutti aurat ja säästi, kun tuli pari leutoa talvea.

Lämmitetyt pysäkkikatokset? Mikähän kaupunki nykyisten päästönormien aikaan alkaa tuollaisia rakentamaan, hukkateho on sen verran kova että johan EU:n etelävaltiot hermostuu. Toki juna on lämmitetty sisältä, se ei olekaan ongelma.

Yhtä lailla koko tunnelisysteemiäkin pitää lämmittää, paljon suuremmalla mittakaavalla. Pelkästään maanalaiset laiturit ja kulkureitit laiturille ovat paljon laajempia kuin pelkkä kadun reunassa oleva koppi. Mikseivät päästönormit siis koske tunneleita?

Ongelma on se, että esimerkiksi Helsingissä käyttää talvella monin verroin mieluummin metroa kuin ratikkaa lyhyilläkin matkoilla, kun käyttömukavuus on niin paljon isompi.

Niin, jos matka sattuu olemaan sillä yhdellä akselilla jossa metro on vaihtoehto.

[hmikko]

Junatekniikassa on yksi asia joka kärsii helposti lumentulosta, nimittäin vaihteet jotka täytyttyään lumella eivät enää käänny.

Sinänsä totta, että teräspyörät kiskoilla kärsivät lumesta ja jäästä paljon vähemmän kuin kumipyörät asvaltilla, mutta lumen ja jään kertyminen vaunujen pohjiin ja kytkimiin on kyllä ollut VR:lle merkittävä ongelma, enimmäksen sen jälkeen, kun huolto ja auraus on säästetty nykyiseen kuosiinsa. HKL:llä näitä ongelmia ei käsittääkseni ole ollut, kun ratikat ja metrot säilytetään paremmin sisätiloissa eikä aurauksessa ole ollut vastaavaa säästöefektiä kuin rautateillä. Parin lumitalven jälkeen VR rupesi testaamaan koneellista pikasulatusta ja jäänestoa, siis Ilmalassa semmoista paikkaa raiteilla, jossa vaunut pysähtyvät ja kone hoyrystää/suihkuttaa glykolia/mitä tekeekään junan pohjaan. Pendolinojen remonttiohjelmassa myös lisättiin junan teleihin itseensä sulatuslaitteet ja ilmeisesti myös suojattiin pohjaa paremmin lumen pakkautumista vastaan. Myös jäätymisen suhteen pitkäaikaiset murheenkryynit eli kytkimet vaihdettiin.

[henkka]

Aiemmin mainitsemani uusi vaikutusten arviointi, jonka piti olla kaupunginhallituksen käsiteltävä mutta vedettiin pois tulee käsittelyyn seuraavaan kokoukseen. Mikäli sitä ei nyt vedetä pois uudestaan. Samalla kaupunginhallitus käsittelee iltakoulun järjestämistä kaupunginvaltuustolle helmikuussa.

Kaupunginvaltuustolle on tarkoitus järjestää iltakoulu maanantaina 15.2.2016 kello 15.00–16.30 raitiotiehankkeen ajankohtaisista asioista. Iltakoulussa esiteltäisiin tilannekatsaus raitiotieallianssin toiminnasta ja vaikutusten arvioinneista lokakuun 2016 päätöksentekoa varten.

[henkka]

Ratikan suunnittelu jatkuu Vuohenojalla painopenkereiden teolla. Painopenkereillä tutkitaan kuinka maaperä alueella painuu tietyn ajan kuluessa. Maaperä alueella on erittäin märkää, Vuohenoja ei tuolla kohtaa juurikaan virtaa vaan jää kastelemaan maaperää matkallaan kohti Iidesjärveä. Joistakin painopenkereen teko saattaa näyttää rakentamiselta, joten odotettavissa voi olla jonkinmoista nurinaa, jos ei nyt välttämättä Aamulehdessä asti.

http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunk ... 015_2.html

Joku nurisijoista haluaa kuitenkin tietää että kuuluuko painopenger ratikan budjettiin. Ei se voi kuulua, koska rakentamisesta ei olla vielä edes päätetty. Se kuuluu siihen 10 miljoonaan, joka suunnitteluun on budjetoitu ja josta valtio maksaa 30 %.

Keskiviikon ratikkakahvilassa herrasmies, jonka mielestä ratikka tulee maksamaan miljardin, halusi tietää kuuluuko siltojen korjaaminen ratikanbudjettiin. Tarkkaa vastausta ei ollut mutta jos siltojen peruskorjaus on lähestymässä, niin silloinhan se kannattaa tehdä samalla kun raiteet rakennetaan. Siitä tosin ei ole tietoa otetaanko siltojen korjaamiseen rahat normaalista infrabudjetista vai ratikkabudjestista, luultavasti normaalista infrabudjetista jos ne pitäisi muutenkin korjata.

[Laniitti]

Kyllä siinä yleissuunnitelmassa oli ainakin laskettu summat eräiden siltojen muutostöille, mitä ratikka tulisi vaatimaan niille.

[Heikki K]

Kyllä siinä yleissuunnitelmassa oli ainakin laskettu summat eräiden siltojen muutostöille, mitä ratikka tulisi vaatimaan niille.

Osin kyse on kustannusten jyvittämisestä. Ratikkaprojektin on pysyttävä 250 miljoonan budjetissaan, eikä siihen voi sisällyttää mitään "ylimääräistä". Kuitenkin jos synergiaetuja löytyy, kohteita voi toteuttaa niin, että ratikka-allianssi maksaa X prosenttia ja kaupungin muusta budjetista loput. Näin olen ymmärtänyt, kun keskustelin kaupungin väen kanssa ratikkareittiin liittyvistä pyöräteiden parannuksia ja erityisesti pyörätien saamisesta 9-tien ylityksen paikkeille rakennettavien silloille.

Samalla logiikalla päättelee, että esim. Hämeensillan perusparannus ei tule ratikka-allianssin budjetista kuin kiskojen yms. osalta, ja siitähän sitten riittää jupinan aihetta niin Aamulehteen kuin kaupunginvaltuustoonkin.

[sekovene]

Tuo kuulostaa äkkiseltään aika arvelluttavalta. Tietenkään kaikkia muutostöitä ei voi laittaa ainoastaan ratikan kontolle, mutta jos selviä ratikan kustannuksia siirrellään muille momenteille, se menee suhmuroinnin puolelle. Perustelut pitää ainakin olla kunnossa ja läpinäkyvät (uskoakseni tässä hankkeessa niin myös on).

Päinvastaista kustannusten siirtelyähän harjoitettiin esimerkiksi Kehärata-projektissa, jonka hintaan sisältyi myös kaikenlaisia tiehankkeita. Ja Länsimetron kustannuksista ei taida edes HKL:n johtokunnalla olla tietoa, koska Länsimetro oy pimittää ne yhtiösalaisuuteen vedoten. "Liityntä"pysäköintiä siinä ainakin on 100-200 miljoonan €:n edestä.

Toivotaan, että Tampereen ratikkahankkeesta kaikenlainen maan tapaan kuuluva kikkailu jätetään pois.

[grendy]

Tuo kuulostaa äkkiseltään aika arvelluttavalta. Tietenkään kaikkia muutostöitä ei voi laittaa ainoastaan ratikan kontolle, mutta jos selviä ratikan kustannuksia siirrellään muille momenteille, se menee suhmuroinnin puolelle. Perustelut pitää ainakin olla kunnossa ja läpinäkyvät (uskoakseni tässä hankkeessa niin myös on).

Päinvastaista kustannusten siirtelyähän harjoitettiin esimerkiksi Kehärata-projektissa, jonka hintaan sisältyi myös kaikenlaisia tiehankkeita. Ja Länsimetron kustannuksista ei taida edes HKL:n johtokunnalla olla tietoa, koska Länsimetro oy pimittää ne yhtiösalaisuuteen vedoten. "Liityntä"pysäköintiä siinä ainakin on 100-200 miljoonan €:n edestä.

Toivotaan, että Tampereen ratikkahankkeesta kaikenlainen maan tapaan kuuluva kikkailu jätetään pois.

Tähän asti hanke on ollut ainakin niin läpinäkyvä kun vaan voi olla. Kaikki epäselvyydet mitä on niin ne liittyy vastustajien lukutaidottomuuteen ja siihen ettei haluta ottaa asioista selvää. Toivottavasti tosiaan ei linja muutu että itsekin saisi 100% hyvillä sydämillä ajatella pelkkää hyvää tästä Tampereen tärkeimmästä hankkeesta ikinä .. Rantatunnelihan on täysin kannatettava hanke vapautuvan rantatilansa ansiosta jne, mutta siinäkin molempien päidän megaeritasoliittymät ja mahdolliset/todennäköiset maanalaiset rampit keskustaan vievät osan kannatettavuudesta pois. Mutta voiton puolella se ehkä on juuri ja juuri

[henkka]

Hervantajärven asuinalueen nähtäville tulevan kaavan liitteistä löytyy ratikan liito-oravaselvitys, jota en ole nähnyt muualla. Selvitys on marraskuulta, joten se on myös melko uusi. Selvityksessä käsitellään ratikan vaikutuksia liito-oravien asuinympäristöihin TAYSin alueella, Hallilan Vackerinpuistossa, Kanjonin alueella Pohjois-Hervannass, Tohtorinpuistossa Etelä-Hervannassa ja varikon alueella Itä-Hervannassa.

Selvityksen mukaan ELY-keskukselta pitää hakea lupa sekä Vackerinpuiston että varikon alueella tehtäviin töihin, muualla vaikutus elinympäristöihin ei ole niin suuri. Kuitenkin vaikutusta voidaan pienentää:

Raitiotien ensimmäisen vaiheen linjauksessa merkittävin riski ja heikennys ilman kompensaatiotoimia sisältyy varikkoalueen kaava-alueen rakentamiseen. Kaava-alueen kompensaatiotoimet ovat välttämättömiä, mikäli liito-oravan elinolosuhteet halutaan säilyttää, ja pitää Kaakkois-Tampereen liito-oravapopulaatio elinvoimaisena. Mikäli kompensaatiotoimet toteutetaan hyvin, niin aiemmin kuvatut riskit raitiotien vaikutuksista jäävät pieniksi. Varikkoalueen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen tarvitaan
Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen lupa.

Hallilan Vackerinpuiston liito-oravan elinympäristö ei ole niin merkittävässä asemassa liito-oravaverkoston kannalta kuin varikkoalue. Se on Kaakkois-Tampereen verkoston reuna-alueella eikä sen menetys heikennä Kaakkois-Tampereen tilannetta muuta kuin kyseisen elinympäristön osalta. Raitiotien rakentaminen tämän hetkisten suunnitelmien mukaan heikentää Vackerinpuiston liito - oravan elinolosuhteita niin merkittävästi, että suurella todennäköisyydellä alue liito-oravan elinympäristönä häviää. Vackerinpuiston
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen tarvitaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen lupa.

[...]

Tämän hetkisen tiedon ja havaintojen perusteella raitiotielinjauksella ja varikon asemakaavaluonnoksen mukaisella toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta Hervannan tai Kaakkois-Tampereen liito-oravakannan suojelutason suotuisuuteen, mikäli tässä esitetyt kompensaatiotoimet toteutetaan. Vauriot jäävät yhden Kaakkois-Tampereen liito-oravaverkoston reuna-alueen elinympäristön menettämiseen.

http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/ktprox ... ension=pdf