Taloforum.fi

[Klazu]

Tänne ei vissiin ole linkattu tämmöistä Uutta Helsinkiä -sivuilta, jossa on vissiin kurantti renderi Clarionista ja Wood Citystä samassa kuvassa. Taustalla olevat rakennukset eivät kylläkään vastaa todellisuutta (HOASin talo ja Helinin konttorin suunnittelema kerrostalo kuvan reunassa Jätkän vanhemmassa osassa). Näyttää kuvassa suht hyvältä, käytännössä kova liikenne hotellien edessä voipi olla riesana, riippuen kai siitä, miten satamaa kehitetään.

Mielestäni ympäröivä kaupunki näyttää tässä havainnekuvassa hienolta eikä vähiten umpimaisten korttelien vuoksi, mutta itse hotelli on selvästi heikoin lenkki. Tylsän kalsea arkkitehtuuri joka ei ole sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Oma pelkoni on että Clarionista tulee Tampereen tornihotelliakin heikkolaatuisempi kokonaisuus.

[Nikoh]

Kyllä taiteilijalle annetaan vapauksia, mutta tuossa tapauksessa niitä ei ole kyllä käytetty. Aika kauan kesti miettiä, mistä kohtaa tuo näkymä on oikein "kuvattu", mutta kun oikea paikka löytyi (asemapiirroksessa keskellä olevalta puulta oikealle), niin ei siinä mitään väärää ole. Taustalla oleva rakennus on eri korttelissa.

Eri korttelissa kyllä, mutta peittää siinä tehokkaasti avoimen kaukonäkymän Hietalahden rantaan. Näkyy hyvin tuosta edeltävästä Clarion kuvasta.

Sinänsä korttelia on muutettu minusta onnistuneesti. Olisi melkoinen möhkäle ja umpinainen, jos olisi toteutettu alkuperäisen suunnitelman mukaan (sekin Clarion kuvassa).

[Nikoh]

Tänne ei vissiin ole linkattu tämmöistä Uutta Helsinkiä -sivuilta, jossa on vissiin kurantti renderi Clarionista ja Wood Citystä samassa kuvassa. Taustalla olevat rakennukset eivät kylläkään vastaa todellisuutta (HOASin talo ja Helinin konttorin suunnittelema kerrostalo kuvan reunassa Jätkän vanhemmassa osassa). Näyttää kuvassa suht hyvältä, käytännössä kova liikenne hotellien edessä voipi olla riesana, riippuen kai siitä, miten satamaa kehitetään.

Mielestäni ympäröivä kaupunki näyttää tässä havainnekuvassa hienolta eikä vähiten umpimaisten korttelien vuoksi, mutta itse hotelli on selvästi heikoin lenkki. Tylsän kalsea arkkitehtuuri joka ei ole sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Oma pelkoni on että Clarionista tulee Tampereen tornihotelliakin heikkolaatuisempi kokonaisuus.

Asukkaiden kannalta umpinaisuus ei välttämättä ole paras mahdollinen. Sanoisin, että SRV on tehnyt erittäin fiksun ratkaisun avatessaan korttelin Hyväntoivonpuiston puolelta, sen sijaan että olisi pitänyt sen suljettuna ja saanut muutaman asunnon lisää puiston laitaan. Mielestäni tämä on paljon parempi ratkaisu, kuin tuossa ylemmässä "Clarion" kuvassa vielä näkyvä umpikorttelimalli (Välimeren kadun vasemmalla puolella).


Jätkäsaaren tiuhassa umpikortteliratkaisussa ja kapeissa kaduissa on ongelma se, että asunnot ovat hyvin eriarvoisia. 2/3 asunnoista on sellaisessa loukossa upotettuine parvekkeineen, että huoneet jäävät todella pimeiksi ja päivälläkin joutuu pitämään valoja. 1/3 sitten on hyvinkin valoisia ja erinomaisia. Tuon luulisi näkyvän enemmän neliöhinnoissa, mitä nyt näkyy.

[hylje]

Miten niin asuntojen erilaisuus on ongelma? Kun pidetään kiinni asuntojen samanarvoisuudesta, jäävät huonommat asunnot kokonaan rakentamatta. Tuloksena on metsälähiötä: jotta riittävän monta hyvää asuntoa voidaan rakentaa, ne pitää rakentaa laajemmalle alueelle.

Näin saadaan myös erihintaisia asuntoja, sillä kauempana maan arvo on matalampi. Naapuriasuntojen samanarvoisuus kuitataan asuinalueiden eriarvoisuudella ja työmatkojen eriarvoisuudella. Ja tietysti joudutaan rakentamaan isoja teitä ja junaratoja ja kaatamaan jatkuvasti rahaa joukkoliikenteeseen, että köyhäkin pääsee parissa tunnissa huippualueiden palveluammatteihin töihin. Ihanneyhteiskuntaa rakentamassa.

[Nikoh]

Miten niin asuntojen erilaisuus on ongelma?

Totta, ettei kaikkiin ei saa etelän suunnan merinäköalaa, mutta jos kaksiosta nuoripari maksaa 6600 EUR/m2, niin soisi asuntoon tulevan sen verran päivänvaloa, että päiväsaikaan ilman otsalamppua pärjäisi. Keskiajalla tilanne oli toisin, mutta tuleeko perinteistä pitää kiinni?

Muutamassa Jätkäsaaren talossa tullut kierrettyä, kun asukkaat ovat päässeet ensivisiitille. Useimmat innostuneita, mutta osa melkoisen pettynyt, kun vasta ensivisiitillä selviää, kuinka pimeää uudessa asunnossa on päiväsaikaan. Kaikki eivät osaa tehdä arviota pelkästä pohjakuvasta ja asemapiirroksesta. Asuntojen myyntivaiheen hintaero ei korreloi asuntojen käytettävyyteen.

[Urbaani]

Miten niin asuntojen erilaisuus on ongelma?

Totta, ettei kaikkiin ei saa etelän suunnan merinäköalaa, mutta jos kaksiosta nuoripari maksaa 6600 EUR/m2, niin soisi asuntoon tulevan sen verran päivänvaloa, että päiväsaikaan ilman otsalamppua pärjäisi. Keskiajalla tilanne oli toisin, mutta tuleeko perinteistä pitää kiinni?

C'mon!

[Clepe]

Ideaalitilanteessa tietenkin asunnon pimeys näkyisi kämpän hinnassa. Toisaalta tämäkään ongelma ei ratkea sillä että ollaan rakentamatta taloja.

Ainakin omalla kohdalla liika valoisuus häiritsee enemmän kuin pimeys. Talvella ikkunoiden määrä on ihan yhdentekevää, kotona ollaan silloin kun muutenkin on pimeätä. Kesällä taas liika auringonvalo lämmittää asunnon sietämättömäksi saunaksi. Lisäksi valoisat yöt haittaavat nukkumista.

Eli ihan hyvä että asuntoja on erilaisia. Ja tosiaan jos niitä rakennettaisiin tarvetta vastaavasti, varmasti asunnon valoisuus myös näkyisi hinnassa.

[Nikoh]

Ideaalitilanteessa tietenkin asunnon pimeys näkyisi kämpän hinnassa. Toisaalta tämäkään ongelma ei ratkea sillä että ollaan rakentamatta taloja.

Ainakin omalla kohdalla liika valoisuus häiritsee enemmän kuin pimeys. Talvella ikkunoiden määrä on ihan yhdentekevää, kotona ollaan silloin kun muutenkin on pimeätä. Kesällä taas liika auringonvalo lämmittää asunnon sietämättömäksi saunaksi. Lisäksi valoisat yöt haittaavat nukkumista.

Eli ihan hyvä että asuntoja on erilaisia. Ja tosiaan jos niitä rakennettaisiin tarvetta vastaavasti, varmasti asunnon valoisuus myös näkyisi hinnassa.

Totta. Puolensa ja puolensa, molemmat on koettu. Pimeäksi asunnon tosin saa helpommin kuin valoisaksi. Harmittavinta on, jos asia tulee yllätyksenä uuden asunnon hankkineelle.

Entäpä jos noihin alimpiin ahtaissa väleissä oleviin alakerran asuntoihin ei tehtäisi "pakollisia" sisäänvedettyjä lasitettuja parvekkeita, vaan tuotaisiin ikkunat rohkeasti seinälinjaan ja siihen ranskalaistyyppinen parveke. Helppaisi kummasti - jos siis valoa kaipaa. Osassa parvekkeita aukot ovat Jätkäsaaressa jääneet kaiken lisäksi melkoisen pieniksi.

[järvellä nukkuva]

Tästä on varmaan keskusteltu ennenkin, mutta onhan Nikoh:lla (tervetuloa foorumille!) tuossa pointti. Ihmisiä kun ollaan eikä robotteja, kyllä auringonvalolla on meistä jokaiselle merkitystä. Toki yksilöllisten vaihteluiden puitteissa. Taloja ja asuntoja voi myös suunnitella hyvin ja huonosti. Ei pimeiden asuntojen rakentaminen ole mikään itsetarkoitus, ei edes tiiviissä korttelirakenteessa. Korkeintaan se on siedettävä kompromissi.

Ainakin omalla kohdalla liika valoisuus häiritsee enemmän kuin pimeys. Talvella ikkunoiden määrä on ihan yhdentekevää, kotona ollaan silloin kun muutenkin on pimeätä. Kesällä taas liika auringonvalo lämmittää asunnon sietämättömäksi saunaksi. Lisäksi valoisat yöt haittaavat nukkumista.

Itsekin voisin puhua omasta kokemuksestani. En tykännyt ollenkaan asua asunnossa, jossa ainoa ikkuna on pohjoiseen päin. Vaikka ulkona kuinka paistaisi aurinko, ei siitä sisälle niin kovin paljoa heijastu, eikä tule sellaista mukavan aurinkoista fiilistä.

Kannattaa myös muistaa, että Suomen kesä on lyhyt. Aika harvassa ne todella kuumat päivät lopulta ovat... Ja kai sinullakin on joskus vapaapäiviä ja lomia - vaikkapa kiireettömiä sunnuntaisia kevätaamuja, jolloin aurinko pääsisi mukavasti kutittelemaan ikkunasta?

[hmikko]

Jätkäsaaressa on kokonaisuutena leveät kadut ja isot puistot, ja varjostusnormeja lienee noudatettu. Ts. pimeitä kämppiä ei pitäisi olla suhteessa enempää kuin poliisi sallii sitten kun alue on rakennettu. Nyt valmistuneet Tyynenmerenkadun poikkikujat lienevät varjoisimmasta päästä alueella.

Helsingin asuntomarkkinoilla on kaikesta huolimatta sen verran vapautta jäljellä, että käsittääkseni kenenkään ei ole pakko maksaa 6000 eskoa neliöltä kämpästä, joka on omasta mielestä liian pimeä. Sillä hinnalla saa valoisankin, jos se on kynnyskysymys. Toki järjestyksessä tärkeämpi kynnyskysymys on useimmiten sijainti, sijainti, sijainti.

[Karpathia]

Itse en myöskään ymmärrä mikä ongelma asuntojen pimeys on. Markkinat hinnoittelee tällaiset asunnot halvemmiksi jos moni asiasta kärsii. Ylipäätään Suomessa pitäisi rakentaa enemmän erilaisia asuntoja, joiden speksit poikkeavat toisistaan (esteettömyysnormeja ei tarvitsisi soveltaa joka asuntoon, eikä asuntojen keskineliömäärää tule reguloida). Ehkä meillä on tässäkin asiassa tietty tasapäistämisen kulttuuri, jonka lopputuloksena kokonaishyvä on perinteisesti jäänyt potentiaalia pienemmäksi. 60- ja 70-luvulla rakennettiin väljästi, mutta tuleeko perinteistä pitää kiinni?

[Clepe]

Pimeäksi asunnon tosin saa helpommin kuin valoisaksi.

No mun mielestä tässä on enemmän kyse siitä että tuleeko kesäaamuisin valoisaa neljältä vai kahdeksalta. Umpikorttelirakenteen aiheuttamat varjot tasoittavat kesän aiheuttamaa valoisuusongelmaa. Liian valoisassa lasikopissa pimeää ei tule kesällä ollenkaan. Toisaalta asian voi korjata pimennysverhoilla, mutta ne verhot pimentävät yhä silloin kun pitäisi herätä (ellei käytä jotain ajastimilla toimivia verhoja). Valot saa päälle napista, mun mielestä ei mitenkään vaikeaa.

Ja mitä tulee auringosta nauttimiseen, niin eiköhän tämäkin homma hoidu parhaiten ulkona.

[hylje]

Keskiajalla tilanne oli toisin, mutta tuleeko perinteistä pitää kiinni?

Ei tietenkään. Keskiajan perinteet olivat ja menivät. Meillä on nyt uudet uljaat perinteet, jossa kaikki asuvat isossa valoisassa kämpässä: metsälähiössä, jos ei lähempänä ole varaa.

Nykyisin tosin sähkövalaistuksen avulla voisi rakentaa vaikka täysin ikkunattomia kämppiä, jotka olisivat silti ihan valoisia. Minä en näe miksi jotakuta pitäisi estää maksamasta vaikka 6600e/m^2 ikkunattomasta kämpästä. Oikeaa auringonvaloa saisi edelleen esim. menemällä ulos.

[arkkinikkari]

http://blog.pegasuslighting.com/2014/05 ... -sunlight/

[järvellä nukkuva]

Nykyisin tosin sähkövalaistuksen avulla voisi rakentaa vaikka täysin ikkunattomia kämppiä, jotka olisivat silti ihan valoisia. Minä en näe miksi jotakuta pitäisi estää maksamasta vaikka 6600e/m^2 ikkunattomasta kämpästä. Oikeaa auringonvaloa saisi edelleen esim. menemällä ulos.

Kieltämättä tämä olisi kapitalistin unelma, kun ei tosiaan olisi muita arvoja kuin sijainti. Ihmisarvoiselta elämältä se ei pahemmin kuulosta, ellei sitten vietä koko vapaata aikaansa kahviloissa ja puistoissa. Aamiainen sähkövalossa kun ulkona paistaa aurinko kuulostaa jotenkin niin vankilamaiselta... Paitsi että kyllä vankiloissakin jonkinlaiset ikkunat kai yleensä ovat.

"Ulos voi aina mennä" ei myöskäään ole kovin hyvä argumentti, kun auringonvalo nyt kuitenkaan ei ole Suomessa sellainen hyödyke kuin vaikkapa vesi, että sitä voitaisiin suotta tuhlailla. Joskus nyt vaan pitää olla sisällä, tai ei jaksa mennä varta vasten ulos sen takia että näkisi auringon. Varsinkin jos ulkona on kauhean kylmä. Julkisessa tai puolijulkisessa tilassa auringosta nauttiminen on myös väistämättä hieman erilaista kuin yksityisessä tilassa - tämähän on juuri niitä syitä miksi omakotitalo vetää ihmisiä puoleensa ja miksi parvekkeisiin nykyään panostetaan ja ne lasitetaan ulkoa päin.