Taloforum.fi

[Kantti]

Provoilut sikseen, noi Arcanumin vieressä makaavat talot vois mun mielestä ihan hyvin purkaa. Nyt ne ovat keskellä aluetta, johon tulevaisuudessa tulee rakentumaan kampuksen ydin. Sisällä en ole noissa käynyt, mutta ulkolaudoitus ainakin ihan mätänä jo.

Arwidssoninkadun talot sen sijaan ovat syrjemmässä ja aika hieno kolmen talon kokonaisuus, joka varmasti tulee säilymään tulevaisuudessakin. Kyseiset talot taidettiin remontoidakin tässä pari vuotta sitten.

Arwidssoninkadun taloja rempattiin kaupungin taholta jo siinä vaiheessa jolloin Porin prikaatin Turun kasarmi lopetettiin 1960-luvulla ja rakennukset taisivat alueen mukana siirtyä kaupungille. Venäjän pääkonsulaatin rakennuttua Vartiovuorenkadulle, josta vanhan puutalokorttelin vuokra-asunnot (+hieno 1906 valmistunut jugend-rakennus Vartiovuoren puiston reunassa, mutta ei kuitenkaan taloa johon rakennettiin Museokahvila Kisälli.) lanattiin, tiedän ainakin yhden perheen siirtyneen näistä asunnoista erääseen Arwidssoninkadun rakennukseen jota tässä yhteydessä maalailtiin sisäpuolelta. Eiköhän niitä ole korjattu jälkeenpäinkin? Turun kasarmilla on vanhaa historiaa jonka innoittamana alueesta on tehty muutama pienoismalli.
http://www.porinrykmentin-porinprikaati ... age_id=336

Arvidssonninkadun rakennukset ovat kaikki vuodelta 1881, kaikinpuolin nättejä aikansa rakennuksia. Niille toivoisi löytyvän asiallista käyttöä ja hyvä omistaja. Nämä rakennukset ovat suojelumerkinnän alla. Muilta osin entinen kasarmialue on jo viipaloitu sellaiseksi ettei huonoksi menneitä entisiä kasarmin taloja kannata väkisin ympätä yliopiston kokonaisuuteen, kuten on käymässä Turunmaan sairaalan tapauksessa jossa surkeassa kunnossa oleva vanha empirerakennus on säilymässä kuriositeettina Kaskenkadunvaressa. Miten sitä järkevästi voidaan hyödyntää? Tässä yhteydessä, kun tuli puheeksi, lieneekin paikallaan katsastaa tulevan Turunmaan sairaalan laajennustonttia.

Säilytettävä empirerakennus pihan puolelta. Rakennettu 1831.


Alexander Nyströmin suunnittelema asuintalo. Alaosa tiiltä, yläosa puuta. Rakennettu 1912.












Luultavasti vanhaan ulkkariin johtavat - romahtaneet - portaat ja ovi


Turunmaansairaalan laajennusalueeseen kuuluu myös tämä Itäisen Pitkänkadun puolella oleva bensa-asema.


Kuvat ovat parin viikon takaa.

[pakolaishallitus]

Tuo pikkukuva ei anna täyttä oikeutta talojen kunnolle, vaan ne ovat erittäin heikossa hapessa ja nykyisessä tilassaan lähinnä rumentavat kampusta. Sinänsä turha niitä on purkaa kun mitään konkreettista "mitä tilalle" -suunnitelmaa ei ole, mutta jotain pitäisi tehdä. Valitettavasti tuskin kukaan ilmoittautuu saneeraamaan lukaalit ennen kuin ne ovat täysin purkuvalmiita.

[Luukie]

Sininen talo on hyvä esimerkki siitä, että puretaan se mikä on edistyksen edellä ja jätetään huonompi kuntoisia seisomaan. Eise ole turuntautia jos laitetaan latoa lykkyyn. Pääskyvuoren militanttikeskus on hyvä esimerkki siitä mitä pitää tehdä. A-kilta saa sieltä esim lisää tiloja.

[Kantti]

Ehkä Turun kaupunkikuvakehitysketju on oikeampi vanhoille diasta skannatuille kuville, joten laitan nämä kuvat jatkossa tänne.

Aikaisemmalle ratapihakuvalle valoisampi versio, jossa tässäkin aurinko on jo painunut mailleen. Läntisellä taivaanrannalla viipyvä valoisuus kiiltää silti edelleen kiskojen pinnoilla. Junaratojen sähköistystä ei Turkuun ole vielä tehty. Tornilla varustettu punatiilinen rakennus on vielä olemassa. Kiskot johtavat oven taakse rakennukseen. En tiedä mikä rakennus on? Valion suuri valomainos hallitsi vasemmalla, Ratapihankadun varrella olevan suuren vaalean rakennuksen katolta.

[Ukilainen]

Olisko kyseessä höyryveturien vesitorni? Samantyylinen rakennus on säästynyt esim. Uudessakaupungissa.

[Bernheart]

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/265 ... lon-tielta

(Turkulainen, 11.2.2015).

Åbo Svenska Teaterkin oli purku-uhan alla
■
Jos asiat olisivat menneet alkuperäisen suunnitelman mukaan, olisi KOP-kolmion naapurikorttelikin nyt täysin toisen näköinen.
■
Niin sanotun Kymppikorttelin eli Aurakadun, Eerikinkadun, Kristiinankadun ja Yliopistonkadun rajaaman alueen muuttamisesta ostoskeskukseksi järjestettiin suunnittelukisa samana vuonna kuin KOP-kolmion eli vuonna 1960.
■
Kisan voitti Antero Pernajan ja N.H. Sandellin Kympin kaupat. Tähänkin suunnitelmaan kuului hurja ajatus: Åbo Svenska Teater olisi pitänyt purkaa tai ainakin sen julkisivu olisi pitänyt muuttaa 1960-luvun tyyliseksi.
■
Åbo Svenska Teater on sekin yhä pystyssä ja Hansakortteli ei muodotustu yhdestä rakennuksesta vaan monesta eri osasta.

Kommentti: Yllättyikö joku? Ihmettelin itse aina, miksi kauppatorin täystuhoa ei ole saatettu loppuun, mutta vastaus on tässä, ílmeisesti kahvitahra grynderin kartassa teatterin ja hallin päällä esti niiden purun. Olisi mielestäni jo aika hankkiutua näistäkin vanhoista röttelöistä eroon, ei kasvavaan Turkuun sovi matala rakentaminen.


P.S Darre väitti pistearvostelussaan, että olisin sanonut häntä ja joitakuita muita "junteiksi". Linkki tähän on toivottavaa, muutoin Darre puhuu muunneltua totuutta.

Lukutaito on tärkeä taito, onneksi ylläpito puuttui minuun kohdistuneeseen herjauskampanjaan. Kiitos siitä.
http://www.taloforum.fi/viewtopic.php?f ... 585#p72206

Ja Kantti käski minun hävetä "epärehellisyyttäni" mainepostauksessaan. Ei kait siinä ole mitään epärehellisyyttä, jos ihmettelee, miksei Turun rehellinen rakennusmafia tehnyt rehellistä työtään loppuun ja lanannut kaikkea loppuakin?

[Kantti]

Olisko kyseessä höyryveturien vesitorni? Samantyylinen rakennus on säästynyt esim. Uudessakaupungissa.

En osaa sanoa, mutta en usko että oli vesisäiliö, sellainen nimittäin oli veturitallien luona lähellä kääntöpöytää. Voi toki olla vesisäiliökin?

[Kantti]

Turun keskustassa oleva Hansakortteli, kauppakeskus, avattiin 1985. Myynniltään Suomen kuudenneksi suurin kauppakeskuks (v.2013) raivattiin Kauppatorin viereiseen kortteliin, sen länsipuolelle. Muista Suomen kauppakeskuksista poiketen siihen integroitiin korttelia reunustavat rakennukset. Rakennuskanta on varsin eriaikaista, vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun puolelta - vanhin Turun Ruotsalainen teatteri vuodelta 1837 ja uusin Stockmannin tavaratalo 1977. Korttelin sisäosat purettiin jonka jälkeen siitä rakennettiin yhtenäinen kokonaisuus jossa kadunvarsirakennukset olivat osa korttelin toiminnallista kokonaisuutta. Hansakortteli poikkeaa kaikista Suomen kauppakortteleista historiallisten rakennustensa vuoksi. Miltä korttelin sisäosissa näytti ennen muutosta? Muutama kuva jotka itse olen käynyt ottamassa.

Nykyisen Thaliatorin paikalla oli Turun Ruotsalaisen teatterin piha. Pihalla oli tiilisiä varastorakennuksia ja ehkä pieniä verstastiloja.


Suora jatko edellisestä kuvasta oikealle. Takana korkeammassa rakennuksessa on luultavasti ollut asunto ainakin ylimmässä kerroksessa, päätellen kauniilla takorautakaiteella varustetusta kaari-ovesta/ikkunasta. Takana kurkoittelee Yliopistonkadulla oleva rakennus joka oli tuona aikana Vakuutusyhtiö Sammon pääkonttori. Sen katolla olevat vihreät ja keltaiset palikat ennustivat säätilaa.


Edellisessä kuvassa näkynyt luhtivarasto.


Antintalon kohta ei juurikaan ole muuttunut nykyiseen verraten. Tarkoitus oli kuitenkin purkaa myös painunut ja vinossa oleva Antintalo hienoine fasadeineen, asiasta nousi kuitenkin niin suuri meteli kaupunkilaisten suunnasta, että Antitalosta päätettiin säilyttää ja kunnostaa etenkin sen fasadi. Sisäosiltaan Antintalo uusittiin. Käytäntöä soisi toteutettavan huomattavasti enemmän keskustaa kehitettäessä, hyödynnetään kaunis vanha katukuva yhdistämällä sitä uuteen. Vanhojen rakennusten alkuperäisyysvaatimuksista tulisi joustaa ja sallia tarpeelliset muutokset rakennuksissa siten, että katukuva säilyisi entisellään.


Suora näkymä Antintalon porttikongista paljastaa talon takana muun korttelin jo puretuksi. Porttikongista näkyy Yliopistonkadun ja Puolalankadun kulmassa oleva rakennus.


Antintalon takana oleva sisäkorttelin osa oli ennen purkua romahtamispisteessä josta vielä pari dokumentoivaa kuvaa.



Olen aikaisemmin postannut Antintalon pihalta samaan aikaan ottamiani muutamia kuvia, en nyt löytänyt niitä tähän. Kyllä ne jostakin Turku-ketjusta löytyvät.

Julexin postaama kuva Hansakorttelista 1950-luvulla.

http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=633&start=16

[Nalle]

Sääli että Stockmannin paikalta väistynyt kaksi kivan näköistä kerrostaloa.

[Kantti]

Sääli että Stockmannin paikalta väistynyt kaksi kivan näköistä kerrostaloa.

Se oli yhtä taloa tuo rakennus. Talossa ei ollut mitään vikaa, liiketilaa kivijalassa, ja joka tavalla komea rakennus. Ei vanhat rakennukset ole tätä ennenkään edustaneet minkäänlaista arvoa Stockmannille Turussa, erinomaisena esimerkkinä Julinin tontti Eerikinkadun ja Brahenkadun kulmassa josta Stockmann osti tontin aikanaan ja purki rakennukset, lukuunnottamatta yhtä talonpäätyä joka sattumoisin on aliaksessani. Tontti oli yli kymmenen vuotta repaleisena osittain purettuna eikenenkään maana. Sinne rakennettiin Pienoisgolf-rata ja keskeisellä paikalla ollen olikin aika suosittu.

Sataman aikanaan Taloon postaama kuva Julinin tontin rakennuksista Eerikinkadun ka Brahenkadun kulmassa.


Mutta vielä Stockmannin nykyisen tavaratalon tontille, sen kulmaan. Yliopistonkadun ja Kristiinankadun kulmassa oli kaunis yksikerroksinen puutalo jossa oli pelkästään liiketilaa. Rakennus ulottui kulman ympäri Yliopistonkadulta Kristiinankadulle. En nyt pienen etsinnän jälkeen löytänyt siitä kuvia, sellaisia varmaan on löydettävissä.

[Nalle]

Tästä mä oonkin lukenu jostain noista Turun puretut talot kirjasta. Siinä tais olla jopa havainnekuva siitä Stockmannin suunnittelemasta tavaratalosta Julinin kulmaan.

[Kantti]

Kuva Kristiinankatu 1:n katolta, noin vuonna 1976.

Mikä kuvassa on erilaista kuin tänään?
-Teatterisiltaa ei oltu vielä rakennettu.
-Aurajoenvarsi oli täynnä kaupunkilaisten veneitä, toisin on nyt.
-Suomen Joutsen on Martinsillan edessä, paikalla jossa se totuttiin näkemään pitkään. Alunalkaen laiva oli länsirannalla, Sairashuoneenkadun kohdalla. Elävän arkiston filmimateriaalia jossa Kekkonen kävi vihkimässä sekä Suomen Joutsenen muutoksen merimiesammattikouluksi, että Turun linnan korjausten valmistumista sodan pommitusten jäljiltä. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/15 ... salla-1961
-Suuriakin laivoja makuutettiin vielä tuolloin Aurajoessa, Barkerin puiston kohdalla jollainen kuvassakin näkyy. Samassa paikassa 1973 paloi matkustajalaiva Bore II joka oli paikalla vuosikorjauksessa.
-Wärtsilän Turun telakka toimi Aurajoessa vielä täydellä teholla ja nosturien puomit kohosivat korkealle.

[Luukie]

Mahtavia kuvia, peukuttaisin jos voisin. En ole turussa asunut kun kirjastosilta rakennettu, olisiko siitä kuvia.
Martinkirkko korkeampi kuin Martinkirkko vaikka ei aina uskoisi. Tosin kapea torni luo sen illuusion. Äitini nauttinut enemmän kuvistasi kuin minä, muutti Turkuun ruotsista 79.
Toivottavasti näitä tulee lisää, ratikoista ei taida kuvia olla?
Miten teatteri, ehkä rumin. Ainakin yksi rumimmista rakennuksista turussa tällä hetkellä. Millainen se oli tuolloin 70-80 luvulla?
Onko Aurajoki vilkastunut vai päinvastoin mielestäsi vanhoista ajoista, eihän siellä enää rakenneta isoja laivoja, mutta venepaikkoja siellä on. Muutenkin Marttiin esimerkiksi tullut paljon enemmän kerrostaloja.

[Kantti]

Törmäsin turkusteamers -sivustoon taas vaihteeksi. Mielenkiintoisia vanhoja kuvia sielläkin!

Kuva ennen Martinsillan valmistumista. Toimi -laivan perän kohdalla oleva aaltopeltivarasto purettiin Martinsillan alta. Laivan takana, Linnankadulla oleva rakennus tänään. Rakennus on toiminut kasarmina ja sairaalana olemassaolonsa aikana.

http://www.turkusteamers.com/update.html

[Kantti]

Mahtavia kuvia, peukuttaisin jos voisin. En ole turussa asunut kun kirjastosilta rakennettu, olisiko siitä kuvia.
Martinkirkko korkeampi kuin Martinkirkko vaikka ei aina uskoisi. Tosin kapea torni luo sen illuusion. Äitini nauttinut enemmän kuvistasi kuin minä, muutti Turkuun ruotsista 79.
Toivottavasti näitä tulee lisää, ratikoista ei taida kuvia olla?
Miten teatteri, ehkä rumin. Ainakin yksi rumimmista rakennuksista turussa tällä hetkellä. Millainen se oli tuolloin 70-80 luvulla?
Onko Aurajoki vilkastunut vai päinvastoin mielestäsi vanhoista ajoista, eihän siellä enää rakenneta isoja laivoja, mutta venepaikkoja siellä on. Muutenkin Marttiin esimerkiksi tullut paljon enemmän kerrostaloja.

Tarkoittanet Teatterisiltaa? Sen rakentamisesta ei itsellä ole kuvia.
Mikaelinkirkon korkeus Wikin mukaan on 77m. Martinkirkosta en nopean etsimisen jälkeen löytänyt korkeutta, Sotalaistenmäki jolla kirkko seisoo, on noin 25m korkea ja Martinkirkon kellotaulu vajaan 40m korkeudella maasta. Kellotaulusta ristin huippuun on ainakin 10m joten kirkon torni kohoaa aika korkealle kaupunkihorisontissa.

Turun raitsikoista on runsasti kuvia ja videotakin netissä, itsellä ei. Turun kaupunginteatteri on ollut samanlainen kuin nyt, valmistumisestaan alkaen v. 1961. Nyt teatterin olemus on jonkinverran muuttumassa peruskorjauksen ja lisärakentamisen ansiosta.

Aurajoki on hiljentynyt veneiden paettua joessa tapahtuvan ilkivallan lisääntymistä vartioituihin venepaikkoihin muualle, lähinnä Artukaisiin Pohjoissalmeen, sekä Hirvensaloon ja Uittamolle Pitkäänsalmeen.

Martin alue kärsi sodanajan pommituksista ja paloi suurelta alueelta. Martti kuten Turku muutenkin, on ollut hyvin puutalovaltaista kaikkiaan. Martissa on kuitenkin edelleen merkittävää hienoa puutaloaluetta Kupittaankadun ja Stålarminkadun välillä joka on jäänyt vähän Portsan varjoon.