Taloforum.fi

[Bernheart]

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/ ... oid=421830

Valtiovarainministeriö
6.8.2014 16.08
Budjettiehdotus panostaa kasvuun

Valtio tukee Helsingin seudun miljardiluokan infrastruktuurihankkeita eli Pisara-rataa ja länsimetron jatkoa Kivenlahteen saakka, jos seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Neuvottelut kuntien kanssa ovat käynnistymässä ja sopimukseen pyritään budjettiriiheen mennessä. Lisäksi valtio osallistuu Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin.

Eräät "asiantuntijat" lienevät edelleen sitä mieltä, että mistään ei ole sovittu mitään eikä mitään ole päätetty.

EDIT KLO 16.40: http://yle.fi/uutiset/rinne_tukisi_budj ... la/7396961

[Janne_H]

Länsimetron jatkon rakennustyöt nopeimmillaan käyntiin jo lokakuussa

Ensimmäisenä tunnelityöt alkavat Finnoossa. Espoo on valmis lisäämään asuntokaavoitustaan yli 312 000 neliöön.

Länsimetron jatkorakentamiseen Matinkylästä Kivenlahteen liittyvien työtunneleiden rakentaminen saattaa alkaa Finnoossa ja Sammalvuoressa jo lokakuussa.

Tämä sillä edellytyksellä, että Espoon sekä 13 muun pääkaupunkiseudun kunnan ja valtion välisissä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman (MAL)sopimusneuvotteluissa löydetään yhteisymmärrys.

Valtio edellyttää metrojatkon rahoitukseen osallistumisen vastapainoksi asuntorakentamiseen tarkoitetun maan kaavoituksen lisäämistä merkittävästi.

Espoo kaavoittaa tällä hetkellä asuntotuotantoon 250 000 kerrosneliötä vuosittain. Valtio haluaa siihen neljänneksen lisää eli korottaa määrän runsaaseen 312 000 kerrosneliöön. Asuntojen määrässä se tietäisi tuotannon kasvua runsaaseen 3 100 asuntoon vuodessa.

– Espoolle tämä ainakin käy, valtion kanssa käytävissä MAL-neuvotteluissa Espoota edustava Olavi Louko linjaa.

Neuvottelutahti on tiivis, sillä uuden MAL-sopimuksen pitäisi olla valmis jo tämän viikon loppuun mennessä.

Uuteen sopimukseen on Loukon mukaan tulossa porkkanana toimivan metrorahoituksen lisäksi myös ”keppiä”.

– Valtio voisi ennen maksamista tarkistaa, että Espoo on pitänyt lupauksensa kaavoituksessa.

Valtion miljoonat metron rakentamiseen tulisivat suunnitelmien mukaan vuosina 2017–2020.

Louko ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä uskovat vahvasti sopimuksen syntymiseen.

– Valtion vaatima lisäkaavoitus on linjassa sen kanssa, miten Espookin on suunnitellut toteuttavansa metrojatkon ja kaupunkiradan ympäristöä, Mäkelä huomauttaa.

Espoon tuoreessa asunto-ohjelmassa kaupungin oman asuntotuotannon määrää varaudutaan nostamaan 400 asuntoon vuodessa. Sitä linjausta ei Mäkelän arvion mukaan tarvitse muuttaa.

Länsimetron jatkorakentamisen töiden aloitukseen varaudutaan Espoossa kuumeisesti.

– Jos kaikki menee putkeen, ovat metron rahoitusta koskevat päätökset tulossa valtuuston käsittelyyn syys-lokakuussa, Mäkelä linjaa.

Työtunneleiden rakentaminen voisi Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkisen mukaan nopeimmillaan käynnistyä jo lokakuun lopussa Finnoossa ja Sammalvuoressa, jonne rakennetaan maanalainen metrovarikko. Marraskuussa alkaisivat työt Espoonlahdessa, Kivenlahdessa, Soukassa ja Kaitaalla.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2328 ... lokakuussa

[hmikko]

Mitenkähän maaperätutkimukset on tehty tässä rytinässä? Ne eivät olleet vissiin Matinkylän osuudellakaan perusteellisimmat mahdolliset, ja yllätyksiä ja lisäkustannuksia sitten löytyi maan uumenista rakennusvaiheessa. Toisaalta tarkat kustannusarviot nyt eivät ole tähänkään mennessä kiinnostaneet ketään.

[Janne_H]

Mitenkähän maaperätutkimukset on tehty tässä rytinässä? Ne eivät olleet vissiin Matinkylän osuudellakaan perusteellisimmat mahdolliset, ja yllätyksiä ja lisäkustannuksia sitten löytyi maan uumenista rakennusvaiheessa. Toisaalta tarkat kustannusarviot nyt eivät ole tähänkään mennessä kiinnostaneet ketään.

Mun mielestä tuolla jatkeen linjalla näky jo pari vuotta sitten kairauskoneita.

[tissot]

Mitenkähän maaperätutkimukset on tehty tässä rytinässä? Ne eivät olleet vissiin Matinkylän osuudellakaan perusteellisimmat mahdolliset, ja yllätyksiä ja lisäkustannuksia sitten löytyi maan uumenista rakennusvaiheessa. Toisaalta tarkat kustannusarviot nyt eivät ole tähänkään mennessä kiinnostaneet ketään.

Mitä turhaan ihmettelemään kun olet parin klikkauksen päässä tällaisista vastauksista kiitos googlen.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2513 ... -vauhdissa

[rakentaja]

Valtio edellyttää metrojatkon rahoitukseen osallistumisen vastapainoksi asuntorakentamiseen tarkoitetun maan kaavoituksen lisäämistä merkittävästi.

----

– Valtio voisi ennen maksamista tarkistaa, että Espoo on pitänyt lupauksensa kaavoituksessa.

Siis tarkoittiko toi että valtio pakottaa espoon rakentamaan tiiviisti jos espoolaiset ei tee tarpeeksi järeitä kaavoituksia. Tai mitä jos kaavasta tulee valitus joka menee läpi? Pakottaako valtio silti rakentamaan näin?

[Clepe]

Valtio edellyttää metrojatkon rahoitukseen osallistumisen vastapainoksi asuntorakentamiseen tarkoitetun maan kaavoituksen lisäämistä merkittävästi.

----

– Valtio voisi ennen maksamista tarkistaa, että Espoo on pitänyt lupauksensa kaavoituksessa.

Siis tarkoittiko toi että valtio pakottaa espoon rakentamaan tiiviisti jos espoolaiset ei tee tarpeeksi järeitä kaavoituksia. Tai mitä jos kaavasta tulee valitus joka menee läpi? Pakottaako valtio silti rakentamaan näin?

Tässä on kyllä se riski että aluksi kaavoitus toimii, mutta sitten kun valtio on maksanut osuutensa loppuu innostus ja aletaan vaatia jatketta Kauklahteen tai muuta vastaavaa.

[Bernheart]

Mukavasti on nytkähtämässä eteenpäin metro

Helsingin seudulle tulossa tuhansia koteja – Vantaa saamassa jättipotin

Espoo on sovitusti saamassa 240 miljoonaa euroa länsimetron jatkeeseen, mikä on vajaa kolmannes jatkeen kokonaishinnasta. Helsingille on aluksi luvassa sata miljoonaa euroa keskustan alla kulkevan Pisararadan käynnistämiseen.

[Janne_H]

Metrojatkeen rahoitus varmistui – Valtion miljoonat sidottu indeksiin

Länsimetron jatkorakentamisen käynnistyminen Matinkylästä Kivenlahteen jo lokakuussa on viimeisiä nuijankopauksia vaille varmaa.

Espoo ja valtio ovat päässeet yksimielisyyteen uudesta maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelmasta (MAL), joka oli edellytyksenä sille että valtio osallistuu länsimetron jatkon rakentamiseen 30 prosentin rahoitusosuudella.

– Nimet on sopimuksessa. Viime metreillä saimme mukaan myös kirjauksen, että valtionosuus on sidottu maanrakennuskustannusindeksiin, teknisen toimen johtaja Olavi Louko iloitsee.

Valtion, Espoon ja 13 muun pääkaupunkiseudun kunnan neuvottelemaa sopimusta ei allekirjoittanut niin sanottuja Kuuma-kuntia edustanut Keravan kaupunginjohtaja.

Uusi MAL-sopimus on kuntia sitova. Sen mukaan Espoo nostaa vuotuista asuntokaavoitustaan nykyisestä neljänneksellä eli runsaaseen 312 000 kerrosneliöön vuodessa. Rakennettavien asuntojen vuosituotanto kasvaa tulevaisuudessa runsaaseen 3 100 asuntoon.

Espoon kaupunginvaltuuston käsittelyyn uusi MAL-sopimus sekä länsimetron jatkorakentamisen edellyttämät lainavaltuudet tulevat 29. syyskuuta pidettävään ylimääräiseen kokoukseen.

Lainaa metron jatkon rakentamiseen Espoo tarvitsee noin 540 miljoonaa.

– Jos valtuusto hyväksyy sopimuksen, päästään työtunnelien tekeminen aloittamaan Finnoossa ja Sammalvuoressa lokakuun lopussa, Louko laskee.

Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Espoonlahteen maksaa tämän hetkisten arvioiden mukaan 801 miljoonaa euroa. Summasta Espoo maksaa 70 prosenttia ja valtio loput.

Valtio tulee mukaan metrojatkon rahoitukseen vuosina 2017–2020.

Metrojunat sujahtavat Kivenlahteen saakka aikaisintaan vuonna 2020.

Maan hallitus pui uutta MAL-sopimusta budjettiriihessään tällä viikolla. Lopullisesti sopimus hyväksytään eduskunnassa tulevan talousarviokäsittelyn yhteydessä.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2341 ... -indeksiin

[Purkki^]

Espoon metrorahoista syntyi sopimus, valtion osuus kasvaa lähes 300 miljoonaan

Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välilisissä kaavoituksen lisäämiseen tähtäävissä neuvotteluissa päästiin viime perjantaina sopimukseen. Espoossa myhäillään tyytyväisinä, sillä valtio sitoutuu maksamaan länsimetron jatkon rakentamisesta 30 prosenttia. Metrorahat on sidottu indeksiin, joten valtion rahoitusosuus kasvaa inflaation myötä 240 miljoonasta lähes 300 miljoonaan euroon. Helsinki, Espoo ja Vantaa sitoutuvat lisäämään asuntotontien kaavoitusta 25 prosentilla nykytasosta.

Helsinkiin kaavaillun Pisararadan suunnitteluun on luvassa tukea. Valtio arvioi myöhemmin osallistumisensa hankkeeseen. Seudullisena hankkeena se edellyttää kustannuksista sopimista myös muiden seudun kuntien kanssa. Vantaan kehäradan liityntäpysäköinnin rahoitusasian valtio ratkaisee vuoden 2015 aikana.

Kymmenen kehyskunnan ja valtion välisissä neuvotteluissa ei ole vielä päästy sopimukseen kaavoituksen lisäämisestä. Espoon metrorahojen osalta valtiolle kuitenkin riitti, että Helsinki ja Vantaa sitoutuivat lisäämään kaavoitustaan.
Indeksi kasvattaa valtion rahoitusta

Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko on tyytyväinen valtion kanssa tehtyyn sopimukseen, joka takaa länsimetron jatkon rakentamisen. Erityisen merkittävänä hän pitää sitä, että valtiolta tulevat metrorahat on sidottu indeksiin vuoteen 2020 saakka (rakennuskustannusindeksi 11/2013). Vaikka inflaatio korottaa metrorakentamisen 801 miljoonan euron kustannussummaa, valtio maksaa siitä 30 prosenttia.

”Valtion rahoitusosuuden sitominen indeksiin on erittäin merkittävä asia. Inflaatio voi nostaa valtion rahoitusosuutta 40-50 miljoonalla eurolla 240 miljoonasta”, Louko arvioi.

Valtio maksaa länsimetron jatkoa koskevan rahoitusosuutensa vuosina 2017-2020.
Asuntokaavoja lisää

Espoo sitoutui lisäämään asuntotonttien kaavoitusta 25 prosentilla. Louko kuitenkin muistuttaa, että se ei tarkoita suoraan asuntotuotannon lisääntymistä. Asuntorakentamisesta 80 prosenttia on vapaarahoitteista tuotantoa. Kaavoituksen lisäämisellä kaupunki kuitenkin mahdollistaa hänen mukaansa yli 3000 asunnon rakentamisen vuodessa, kun taso on nyt 2500 asuntoa.

Loukon mukaan valitukset saattavat kuitenkin pienentää todellisen kaavoitetun tonttimaan lisäystä. ”Valituksista emme ota vastuuta”, hän sanoo.

Valitukset huomioon ottaen onkin Loukon mukaan hyvä, jos vuosittainen asuntokaavoitus saadaan nostettua 3000 asuntoon. Sekin on niin iso määrä, että ”ei voida ainakaan valittaa tonttipulaa”.

Espoo vie valtion kanssa tehdyn sopimuksen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Maan hallitus käsittelee asian 27.-28. elokuuta pidettävässä budjettiriihessä.

http://www.rakennuslehti.fi/2014/08/esp ... iljoonaan/

[hmikko]

Espoon metrorahojen osalta valtiolle kuitenkin riitti, että Helsinki ja Vantaa sitoutuivat lisäämään kaavoitustaan.

Aukotonta metrologiikkaa.

[Bernheart]

"Helsingin seudun ja valtion neuvottelut asuntotuotannon sekä infrastruktuurihankkeiden edistämisestä etenevät - sopimus kunnille hyväksyttäväksi" (Valtioneuvosto, 25.8.2014)

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/ ... oid=423088

Ja tässä itse sopimuspaperi:

http://www.ym.fi/download/noname/%7BE89 ... %7D/102590

"VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI"

[Bernheart]

http://www.espoo.fi/fi-FI/Kaupunginhall ... jat(54739)

Kaupunginhallitus päätti länsimetron jatkeeseen liittyvästä sopimuksesta ja jatkeen rahoituksesta15.9.2014 klo 17.45

Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon osalta sopimus liittyy keskeisesti länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen.

Sopimuksessa korotetaan asuntokaavoitustavoitetta MAL-aiesopimuksessa esitetystä vuotuisesta 250 000 kerrosneliömetristä 312 500 kerrosneliömetriin. Kaavoitustavoitteen lisäys on 25 prosenttia. Vaatimus on linjassa valtuuston jo päättämän asemakaavoitustavoitteen kanssa, jossa tavoitteeksi asetettiin 350 000 kerrosneliömetriä. Kaupungilla on hyvät edellytykset toteuttaa sopimuksessa esitetty tavoite. Kaavoitusta tulee priorisoida ja nopeuttaa erityisesti metron jatkeella ja kaupunkiradan kehityskäytävässä.

Sopimuksessa valtio on sitoutunut osallistummaan länsimetron jatkon kustannusarvion mukaisiin kustannuksiin 30 prosentin osuudella. Valtio on asettanut sopimuksessa kustannuskaton 240 miljoonaan euroon. Kustannuskatto nousee maanrakennuskustannusindeksin mukaisesti.

Valtion rahoitusosuus alkaa vuonna 2017. Siihen asti hankkeen rahoittaa kokonaisuudessaan Espoon kaupunki. Tavoitteena on, että länsimetron jatkeen rakentaminen alkaisi lokakuussa 2014 ja hanke valmistuisi 2020. Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on 801 milj. euroa.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto antaa kaupungin omavelkaisen takauksen lainoille, joilla rahoitetaan Espoon maksuosuus länsimetron rakentamiseen välillä Matinkylä – Kivenlahti. Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika on enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että kaupungin investointirahaston pääomia 80 miljoonaa euroa käytetään länsimetron jatkon alkurahoitukseen. Laina maksetaan rahastoon takaisin kokonaisuudessaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Metron jatkaminen Kivenlahteen on osa koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Se kytkee Espoon lounaisosat tiiviisti muuhun pääkaupunkiseutuun. Metro mahdollistaa kaupungin kehittymisen laajalla vaikutusalueella. Tehokkaan joukkoliikenteen piiriin saadaan heti yli 50 000 asukasta. Hanke sisältää kalliotunnelissa Matinkylästä Kivenlahteen kulkevan metrolinjan, viisi nykyaikaista maanalaista metroasemaa sekä bussien liityntäliikennejärjestelyt ja pysäköintiratkaisut asemilla. Asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi rakennetaan läntinen maanalainen metrovarikko, joka sijoittuu Sammalvuoreen.

[hmikko]

Hesari tänään: http://www.hs.fi/kaupunki/Espoo+pelk%C3 ... 1786339445

Espoo pelkää metron jatkeen uhkaavan palveluitaan

Espoon päättäjät pelkäävät Matinkylästä Kivenlahteen ulottuvan länsimetron vaikutuksia kaupungin palveluihin.

Arviolta 800 miljoonaa maksavan metron jatkeen työt alkavat pian.

Potista 240 miljoonaa tulee valtion kassasta, ja loput rahoista on tarkoitus hoitaa pitkäaikaisilla lainoilla.

Espoon päättäjät haluavat varmistaa, etteivät lainakustannukset johda lopulta kaupungin palveluiden karsimiseen. Pelkoa on lisännyt kaupungin vaikea taloustilanne.

Pelkoja karistamaan kaupunki käynnistää metron jatkeen rahoitusta koskevan riskianalyysin. Ideana on selvittää, mistä rahoista lainanlyhennykset ja metron vuosittaiset käyttökustannukset aiotaan käytännössä maksaa.

Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Elo sanoo, että riskianalyysin perimmäinen idea on lisätä hankkeen rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Hän kertoo saaneensa espoolaisilta paljon palautetta, jossa pelätään, että hanke tuotetaan Espoon peruspalveluiden kustannuksella.

"Analyysin pitää pystyä osoittamaan, että metron jatkeesta on kaupungille hyötyä ja että tämä on pitkällä aikavälillä kannattava investointi. Samalla pitää tietenkin pitää huolta, ettei metron rakentaminen ole palveluista pois", Elo sanoo.

Metrojunien on määrä kulkea Kivenlahteen vuonna 2020. Kaupunki on laskenut metroinvestoinnin olevan pitkällä aikavälillä kannattava.

Espoon arvioiden mukaan kaupungin asukasmäärä kasvaa vuoteen 2050 mennessä 140 000 asukkaalla. Heistä puolet on tarkoitus sijoittaa metroradan varteen.

Investoinnin kannattavuutta perustellaan ennen kaikkea maanarvon nousulla ja sitä kautta saatavilla maanmyyntituloilla. Uudet asukkaat tuovat myös verotuloja.

Espoon teknisen toimen johtajan Olavi Loukon esittelemien lukujen mukaan Espoo saa maanmyynnistä ja -käytöstä vuosittain noin 68 miljoonaa euroa.

Se on runsaat 40 miljoonaa enemmän kuin metron arvioitu vajaan 24 miljoonan keskimääräinen vuosikustannus.

Ainakin Espoon demarit ja vihreät ovat pitäneet arvioituja lukuja optimistisina. Tämä on vaikuttanut siihen, että hankkeen riskejä ryhdytään nyt selvittämään.

"Sanotaanko, että luvut ovat hyvin positiivisia. Kaupunkilaisten mielenrauhan takia on kartoitettava, kuinka paljon metron voidaan olettaa realistisesti tuovan asukkaita ja yrityksiä Espooseen", sanoo Sdp:n ryhmäjohtaja Maria Guzenina.

Louko itse pitää esimerkiksi asukasmäärää koskevia arvioita hyvin realistisina.

"Nykyluvut perustuvat keskimääräiseen oletukseen tulevaisuuden kehityksestä. Tässä on kuitenkin paljon muuttujia: nyt selvitetään, mitä voi pahimmillaan käydä, jos esimerkiksi asukasluku ja maanhinta eivät kasva oletusten mukaisesti", Louko sanoo.

Louko arvioi, että metro tuo myös säästöjä, sillä sen ansiosta Espoo voi tulevaisuudessa supistaa bussijärjestelmiään "huomattavasti".

Espoon kannalta kaikkein suurin riski olisi Loukon mukaan se, ettei länsimetron jatketta rakennettaisi.

"Pelkona on, ettei elinkeinoelämä olisi kiinnostunut sellaisesta paikasta, jossa ei ole kunnon raideliikennettä. Silloin yhdyskuntarakennekaan ei tiivistyisi toivotulla tavalla. En näe vaihtoehtoa, ettei tätä tehtäisi."

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyy länsimetron jatkeen rahoituksen maanantaina.

Ensin hutkitaan ja sitten ehkä tutkitaan, mikä oli vissiin taktiikka.

[sekovene]

Pari vanhaa vastausta jäänyt kirjoittamatta näköjään.

Espoon bussit eivät muuten kyllä ole BRT-linjoja nähneetkään, ellei puhuta 550:sta (tai ellei minulta ole jotain mennyt ohi, kun Espoo ei ole vahvinta alaani). Suomessa bussilinjastot ovat muutenkin aika lailla pelkkää spagettia, joskin eri kypsyysasteita on olemassa.

Kyllähän nuo Länärin varren linjat ovat aika lähellä BRT:tä. Reaaliaikaiset pysäkkinäytöt ja jotain kaistajärjestelyjä lähiöissä, niin se olisi siinä. Laajemmassa mittakaavassa ongelma on siinä, että Etelä-Espoon lähiöt ovat väljiä ja ne on ammuttu haulikolla Länärin molemmin puolin. Mikään yksittäinen runkolinja ei tuollaisessa ympäristössä riitä kovin pitkälle.

Ja kukaan ei ole sitä mieltä, että Helsingin metro olisi juuri oikea väline Etelä-Espoon runkolinjaksi, juuri raskautensa takia.

RV taitaa olla.

Metron pointti on siinä, että kun se kerran on jo rakennettu Helsingin puolelle, on sen jatkaminen Espooseen vähiten huono vaihtoehto.

Niin, jatkamisellahan tuota yleensä perustellaan. Minusta metron jatkaminen Ruoholahdesta Otaniemeen (tai Tapiolaan) oli ihan ok. Alun perin olisi kannattanut varmaan jatkaa Kampista Töölöön ja niin edelleen, mutta silti. Jatkaminen Tapiolasta Matinkylään oli typerää ja jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen on surkea vitsi. Missähän kohtaa päättäjillä menee raja? Jatketaanko vielä Kivenlahdesta Kirkkonummelle ja siitä aina Siuntioon asti?