- 07.10.13 13:10
#60790
Päivän Kauppalehti kirjoittaa Tapiolan uudistuksista. Isoja asioita siis tapahtumassa, kunhan kaavavalitukset saadaan käsiteltyä.
LähiTapiolan valtakuntaLänsiväylällä puolestaan on tietoa Heikintorin tulevaisuudesta, josta on täälläkin keskusteltu.
Tapiolan keskustaan investoidaan kymmenessä vuodessa miljardi euroa.
Espoon Tapiolan uusi keskus on rakennettu pääosin 1980-luvulla. Nyt iso osa siitä puretaan. Sen sijaan vanhaan keskustaan kajotaan pehmeästi. Vaikka kyllä sielläkin töitä riittää. Esimerkiksi vuonna 1968 valmistunut Suomen ensimmäinen kauppakeskus, kehityksen kelkasta pudonnut Heikintori, kaipaa kipeästi saneerausta, mutta sen vuoro tulee myöhemmin. Purkamaan sitä tuskin ryhdytään, vaikka alueen rakennuksia ei ole Museoviraston päätöksellä suojeltu.
Tapiolan keskustan uudistamisprojektin ensimmäisen vaiheen pitäisi valmistua vuonna 2016. Se edellyttää kuitenkin, että hallinto-oikeus hylkää tehdyt valitukset.
Yksi useista Tapiolaa koskevista kaavamuutoksista valituksen tehneistä on Tapiola-Kilta, jonka mielestä uudistushankkeet tuhoavat alkuperäisen puutarhakaupungin.
Uudistamisprojektin johtaja Antti Mäkinen ja Tapiola Toimii ry:n toiminnanjohtaja Juha Mäkelä korostavat, että uudistamisprojektissa rakennetaan vain jo rakennetuille alueille. Uudisrakennusten tieltä purettavat kiinteistöt ovat huonokuntoisia eivätkä ole alkuperäistä Tapiolaa vaan sijaitsevat sen eteläpuolella Merituulentien ympärillä.
Neljännesvuosisadan elinkaari on rakennuksille tosi lyhyt, mutta uutta ei pystytä rakentamaan ellei vanhoista synneistä päästä ensin eroon. Alue on hyvä muistutus siitä millaista jälkeä syntyy, kun rakennetaan holtittomasti ilman kokonaissuunnittelua. "Alueella on ihan kummallisia taloja ja ratkaisuja", Mäkinen pohtii.
Tapiola-Kilta on oikeassa siinä, että Tapiolan siluetti tulee muuttumaan. Mutta voi aiheellisesti kysyä, onko nykyisen Tapiolan, joka on vastoin puutarhakaupungin periaatetta villisti rakennettu, siluetti parempi? Uudistuksen myötä korkeutta tulisi lisää, mutta asuinrakennukset jäävät keskustornin maamerkkiä matalammiksi, 12-kerroksisiksi.
Uudistaminen koskee myös ympäristöä. Ydinkeskustan vieressä oleva Leimuniitty on myllätty täysin.
Mäkinen ja Mäkelä painottavat, ettei Tapiolasta olla rakentamassa kauppakeskusta, vaan puutarhakaupungin keskellä sijaitsevaa avointa kaupunkikeskusta, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa tiiviillä kävelyalueella.
Vaikka keskustan rakennusten tilat kaksinkertaistuvat, niiden lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutus ei kasva, sillä ne jäähdytetään Fortumin tuottamalla kaukokylmällä.
Tapiolan tulevaisuuden kannalta tärkeimmät elementit ovat metro ja ydinkeskustan asukasmäärän kasvattaminen. Tapiolaan rakennetaan pitkästä aikaa runsaasti asuntoja. Ilman asukkaita ja metrolla kulkijoita ei liikkeissä ole asiakkaita. Tapio-lan pahoja kilpailijoita ovat radan varren Sello ja myös metron varrella oleva Iso-Omena.
Tapiolan keskustassa erilaisia liikkeitä on nyt satakunta, mutta vuonna 2018 niitä on Juha Mäkelän mukaan liki 200. Esimerkiksi Isossa-Omenassa on nyt ennen menossa olevaa isoa laajennusta noin sata liikettä.
Lokakuussa aukeaa entisessä Sokoksessa, nykyisessä Ainoa-talossa 30 erikoisliikettä. Peruskorjauksen myötä kiinteistön myymälätila kasvoi 3 000 neliömetriä sen ansiosta, että entisestä pysäköintikerroksesta tulee liiketilaa vähittäistavarakaupalle.
Uudessa kaavassa rakennusoikeuden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä. Liiketilaa tulee 83 000 kerrosneliömetriä, kun sitä nyt on 50 000 kerrosneliömetriä. Asuntoja tulee 44 000 kerrosneliömetriä. Nykyisin vastaavalla alueella on vain kymmenen asuntoa.
"Seuraavassa kaavassa sama toistuu ja asuntoja rakennetaan niin paljon kuin luontevasti saadaan. Luultavasti asuntojen määrä tulee jatkossa suhteellisesti kasvamaan, koska liiketiloja on vähemmän kuin aivan keskuksen ytimessä. Yhteensä asuntoja tulee olemaan noin
100 000 kerrosneliömetriä eli noin 80 000 huoneistoneliötä", Antti Mäkinen arvioi.
Asuinrakentamisen painopiste on Merituulentien eteläpuolella, mutta asuntojen määrä keskuksen ympärilläkin kasvaa kovaa vauhtia. Vaikka neliöhinnat ovat kovat, esimerkiksi Kaupinkallion asunnot myytiin loppuun heti. Elosalamantiellä 39,5 neliön asunnosta pyydetään 7 900 euroa neliöltä. Elokuun lopussa Tapiolassa oli Etuovi.comin mukaan myytävänä 144 uutta asuntoa ja koko Espoossa 1 437.
Tapiolan ränsistymisen symboli on pitkään ollut Vesiputoustalon edessä oleva allas. Vesiputouksesta ei ole vuosiin ollut tietoakaan, vuotava allas on täynnä kasvillisuutta. Vesiputoustalon omistaa nykyään Valad Europe -yhtiö.
Vesiputoustalo ja myös Carlylen, LähiTapiolan kiinteistörahastoyhteistyökumppanin omistama Satakielitalo esitetään purettavaksi ja tontille suunnitellaan vain asuntoja.
Isojen investointien rahoitus on monipolvinen yhtälö, koska rakentaminen on monimuotoista. Rakennusten purkaminen, kadun päälle rakentaminen sekä liiketilojen päälle rakennettavat asunnot monimutkaistavat yhtälöä. Liiketilan päälle rakennettava asuintalo ei ole rakenteellisesti optimaalinen, koska sen runko on erilainen. Siksi rakentaminen on normaalia kalliimpaa.
Yksi olennainen kehityskohde on autojen pysäköinti. Nyt Tapiolassa on Juha Mäkelän mukaan hajallaan 15 pysäköintialuetta. Tapiolaan tulee Suomen suurin yhtenäinen, kal-
lioon louhittu autojen pysäköintilaitos. Vuoden 2016 alussa keskuksen alapuolella on valmiina yli 2 000 pysäköintipaikkaa sekä keskushuollon tilat. Myöhemmin pysäköintilaitosta on mahdollista laajentaa yhteensä 3 000 paikkaan. Hintaa Keskuspysäköinti Oy:n investoinneille tulee yhteensä yli sata miljoonaa euroa. Lisäksi Kaupinkalliossa on 600 pysäköintipaikkaa ja Heikintorin kupeessa Länsituulenaukiolla on Färid Ainedtin omistama pysäköintialue.
Omistajat haluavat myydä Heikintorin – tiloihin kirjasto?
Länsiväylän saamien tietojen mukaan Kauppiastavaratalo Heikintorin omistajat ovat halukkaita myymään kiinteistön. Päätöksiä asiassa voi syntyä jo ensi tiistaina, sillä osakkeenomistajat on kutsuttu koolle ja kaikki omistajat ovat asettuneet myynnin kannalle.
Heikintoria koskevat suunnitelmat ovat vuosien varrella muuttuneet moneen kertaan. Länsiväylä kertoi (LV 28.–29.9.), että Espoon kaupunki pohtii Heikintorin ostamista.
Heikintorista on tehty remonttisuunnitelmat, mutta osakkaat pitävät myymistä parempana vaihtoehtona, koska remontti olisi yhtä kallista kuin uusien tilojen rakentaminen.
Espoon kaupungilla on jo hahmotelma siitä, miten Heikintorille rakennettaisiin tilat Tapiolan kirjastolle. Talon ulkokuori säilyisi samanlaisena kuin nyt, mutta sisällä olisi Entressen kirjaston kaltainen, moderni ja houkutteleva kirjasto.
Idea sisältää myös Heikintorin pysäköintitalon purkamisen. Sen tilalle rakennettaisiin asuinkerrostalo.
Yrittäjä Jaakko Korhosen mielestä Heikintoria koskevilla päätöksillä on kiire. Kelloliike Sylvester Korhonen on toiminut omissa tiloissaan Heikintorilla vuosikymmenet. Uudistukset ja tieto tulevasta ovat kauppiaille tärkeitä, koska nyt asiakasvirrat ovat pieniä ja liikkeet sinnittelevät kannattavuuden rajamailla.
– On vaikea sanoa, onko Heikintorilla tulevaisuutta kauppiastavaratalona nyt kun Stockmannin seutuville on tulossa 90 000 neliömetriä liiketilaa.
Heikintori voisi Korhosen arvion mukaan olla toimiva yleishyödyllisenä talona. Yhtenä ideana on ollut Tapiolan kirjaston siirtäminen Heikintorille.
– Jos talon runkoa voidaan käyttää, niin hyvä on.
Jos Espoon kaupunki ei pysty hyödyntämään Heikintoria, sen voisi Jaakko Korhosen mielestä purkaa ja rakentaa tilalle kerrostaloja. Näin saataisiin Tapiolaan lisää asukkaita ja kaivattua ostovoimaa.
– Tapiola ei ole pyhä paikka. Täällä on murtokauden arkkitehtuuria – laatikoita laatikoiden perään.
Vuodesta 1956 Tapiolassa asunut Korhonen on nähnyt alueen kehityksen ja ränsistymisen läheltä. Hänen mielestään on erinomainen asia, että aluetta vihdoin ja viimein uudistetaan. Yrittäjä kehuu teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa, joka on pannut asioihin vauhtia.
– Uudistuksiin olisi pitänyt ryhtyä jo 25 vuotta sitten tai viimeistään silloin, kun Sello ja Iso Omena rakennettiin. Museovirasto, Tapiolan Kilta ja kaupunginvaltuusto eivät nähneet, että kaiken pitää uudistua, Korhonen harmittelee.
Korhosen mukaan arkkitehtuuri on Tapiolassa nostettu ihmisten tarpeiden edelle ja se on väärin. Tapiola on Korhosen mielestä pelastettavissa sillä, että alueen asukasmäärä saadaan nousuun ja alueen palvelutaso tarpeeksi korkeaksi.
– Tapiolasta sai aikoinaan kaiken. Nyt jos haluaa viettää illan hyvässä ravintolassa, rahat on vietävä naapurikaupunkiin. Täällä ei myöskään ole pyhäisin avoinna olevaa kahvilaa. Otsolahden rannalla pitäisi olla Kaivopuiston Ursulan tapainen kahvila.
