Kerrostalojen vinttitilojen rakentamisista keskustellaan aika ajoin. Runsas viikko sitten aiheesta oli artikkeli Turun Sanomissa.
Turun kallisarvoisia vinttejä yhä tyhjinä
Siinä pitkä ja painava rimpsu syistä, minkä takia Kiinteistö Oy Humalisto pani isot rattaat pyörimään. Tavoitteena oli ottaa asuinkäyttöön osoitteessa Humalistonkatu 8 A sijaitsevan kerrostalon yli 300 neliön suuruinen, rakentamaton ullakkotila.
Lupa-asiat ratkesivat jo yli vuosi takaperin, ja keväällä taloyhtiö järjesti urakkakilpailun. Sopivaa urakoitsijaa sen enempää kuin sijoittajaakaan ei kuitenkaan löytynyt.
– Sellaista tarjousta ei tullut, jonka taloyhtiö olisi hyväksynyt. Turun hintataso on hankala, koska rakentamisen kustannuksille ja myyntihinnoille ei löydy sopivaa suhdetta, taloyhtiön hallituksen jäsen Ilkka Kiviranta harmittelee.
Hän istuu Rakennustaidon edistämissäätiön hallituksessa, joka omistaa yhtiöön kuuluvat ravintolatilat ja on siten yhtiön suurin vastikkeenmaksaja. Talon rakennutti Turun rakennusmestariyhdistys vuonna 1956. Yhtiö ei halua ottaa niin suurta riskiä, että rakennuttaisi asunnot itse ja myisi ne vasta sitten.
– Takkiin tulee suunnittelukustannuksien verran eli muutaman kymmentätuhatta euroa, Kiviranta sanoo.
Ullakkourakat pelottavat
Tällä haavaa Humalistonkadun ullakkohanke on jäissä.
– Ehkä yritämme sitä vielä myöhemmin, rakennuslupa ja suunnitelmat kun ovat olemassa, Kiviranta toteaa.
Kuten vastaavanlaisissa ullakkosaneerauskohteissa yleensä, myös tässä oli ratkaistava paloturvallisuuteen liittyvät kysymykset, ennen kuin kaupunki pystyi myöntämään sille rakennusluvan.
– Ullakkokerroksen kadun puoleisista asunnoista asukkaat pystytään pelastamaan tikasautolla. Pihanpuoleisiin asuntoihin on asennettava sprinklerjärjestelmät, koska tikasauto ei mahdu kulkemaan porttikongista sisäpihalle. Lisäksi kohde on tarvinnut ELY-keskuksen ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan siunauksen. Byrokratiaa ja kustannuksia kevensi kuitenkin se, että yhtiöllä oli käyttämätöntä rakennusoikeutta. Keskustakerrostalojen ullakkorakentaminen asettaa runsaasti haasteita paitsi työn tilaajalle myös rakentajalle.
– Tämäkin talo sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella, eivätkä isot koneet pääse sisäpihalle. Talossa myös asutaan remontin ajan. Monia rakennusliikkeitä pelottaa tarttua tällaiseen urakkaan, jos helpompiakin on tarjolla, Kiviranta pohtii. Ja vaikka talo on vanha, ullakon uusien rakenteiden on noudatettava uudisrakentamisen käytäntöjä ja vaatimuksia. Ullakkokohteiden yksi mittavimmista vaiheista on LVI-tekniikan asennus.
Lupia haetaan liian nihkeästi
Humalistonkadun tapaus osaltaan osoittaa, miksi ullakkosaneerauskohteet Turussa ovat melko harvinaisia. Myös luvanhakijoita on vähän.
– Lupahakemuksia ei tule edes joka vuosi. Mahdollisuuksia kyllä olisi, mutta niitä hyödynnetään aivan liian nihkeästi, kuvailee Turun rakennusvalvontajohtaja Reima Ojala. Ojalan mukaan ullakkorakentamista jarruttavat paitsi taloudellinen riski ja paloturvallisuusmääräykset myös taloyhtiöissä piilevä konservatiivinen asenne ja asunto-osakeyhtiölaissa määritelty päätöksentekomalli. Ullakon rakentaminen edellyttää yhtiöjärjestysmuutosta, mikä vaatii kahden kolmasosan enemmistön tuen.
Haasteista huolimatta Ojala rohkaisee yhtiöitä hyödyntämään kallisarvoisia vinttitilojaan.
– Jos ullakko halutaan rakentaa, ei muuta kuin luvat sisään ja luvat tulee.
Helsingissä tahti on ollut paljon vilkkaampi.
– Siellä ullakkotilat ovat arvokkaampia, koska hintataso on muutenkin korkeammalla kuin Turussa. Silti ullakkojen rakennuskulut ovat samat kaupungista riippumatta, sanoo toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo Kiinteistöliiton Varsinais-Suomen toimistosta.
http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asumine ... ha+tyhjina
Turussa ullakkotiloja on taidettu rakentaa lähinnä toimistokäyttöön, ainakin ne jotka itselle nyt nopeasti tulee mieleen.
Kristiinankatu 1:n jugendpalatsiin tehtiin Turun kaupunginhallitukselle kokoustila vinttiin jo 70 -luvulla jolloin Vakuutusyhtiö Sampo vielä omisti talon. Myöhemmin kaupunki osti talon itselleen ja on nyttemmin myynyt koko roskan yksityisille 6 miljoonasta.
Nordean
Turun pääkonttorin ullakolla on Alexandria pankki.
Osuuspankin
Turun pääkonttorin vinttiin rakennettiin tämän vuoden puolella kokous ja toimistotiloja jotka taitavat olla vaiheessa edelleen?
Vinttitilojen rakentaminen on aivan toista luokkaa vanhojen puutalojen tilavien vinttien osalta, suurimmalta osalta ne ovat jo otettu asumiskäyttöön. Vinttiin saa aina aivan erilaisen tilan kuin vakiokerroksista, se siinä kiehtoo, ja kattoikkunat!
Turun mitättömimmän näköinen julkisivu sijannin huomioon ottaen!