- 29.01.13 21:30
#53029
Sammonkatu-Itsenäisyydenkatu-Paasikiventie. Ensimmäisessä vaiheessa kokonaisuuden kannalta (bussiliikenne + ratikkaliikenne) paras vaihtoehto.
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
k-liha kirjoitti:Ensimmäisen linjan (jonka tulisi kulkea Pispalan valtatietä ja Sammonkatua) jälkeen olen fantasioinut kahdesta lisälinjasta:Korvaisin 2.vaihtoehdon ehkä kahdeksi omaksi linjaksi...
1. Tesoma - Pispalan valtatie - Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu - Tays - Linnainmaa
2. Lentoasema - Härmälä - Hatanpään valtatie - Hämeenkatu - Viistokatu - Aleksis Kiven katu - Satakunnankatu - Tampella - Särkänniemi - Onkiniemi
En tiedä sitten onko tuossa jälkimmäisessä mitään järkeä, mutta mielessäni se ainakin on toimiva ja kaupunkikuvallisesti näyttävä linja.
Aamulehti kirjoitti:Ratikka on Tampereen ykköspäättäjien mielestä tärkein investointihttp://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... ointi.html
Tampereelle suunniteltu katuraitiotie etenee vauhdilla. Kaikki kuusi Tampereen merkittävintä poliittista päättäjää kannattavat sen rakentamista. Neljä heistä pitää sitä uuden valtuustokauden tärkeimpänä hankkeena.
Aamulehden auditoriossa keskiviikkoiltana pidetyssä keskustelutilaisuudessa puhuivat pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok), valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd) sekä apulaispormestarit Leena Kostiainen (kok), Pekka Salmi (sd), Olli-Poika Parviainen (vihr) ja Mikko Aaltonen (vas). Heistä Marin, Salmi, Parviainen ja Aaltonen sanoivat keskustelussa, että ratikka on uuden valtuustokauden tärkein hanke. Myös Ikonen ja Kostiainen pitävät ratikkaa tärkeänä investointina, vaikka nostivatkin matkakeskuksen ja Keskusareenan tärkeysjärjestyksessä sen edelle.
– Raitiotie on kestävä investointi, joka vähentää päästöjä ja lisää joukkoliikennettä, Marin sanoi keskustelussa.
Hän lisäsi, että ratikka on tulevaisuusinvestointi, joka kannattaa. Kustannuksilla on kuitenkin rajansa.
– Toivon, että valtio osallistuu kustannuksiin. 180 miljoonaa euroa on kipuraja, mutta se on kokonaishinta, ei yksin kaupungin maksettavaksi tuleva määrä, Marin sanoi.
Mikko Aaltosella kipuraja oli korkeampi.
– 190 on tarkka luku.
Ratikkahankkeen eteneminen on kirjattu myös pormestariohjelmaan, eli ainakin kokoomus, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat sen takana. Heillä on valtuustossa 51 paikkaa 67:sta. Päätöksiä sen rakentamisesta tehtäneen ensi vuonna.

frank_hki kirjoitti: Tesomaan lienee suunniteltu lähijuna-asemaa "sitten joskus".Tällaista puhettahan on ollut. Näkisin kuitenkin, että ratikka palvelee paremmin Tesoman seudun asukkaita.
McLeod kirjoitti:Edelleen intän, että ensimmäisen linjan pitäisi kulkea Rahola-Tesoma -alueelle. Siellä asukasmäärä on yli 25 000, kun Lielahti-Lentävänniemi -alueella on vain noin 11 000. Mutta Lentävänniemihän on nyt vissiin jo kiveenhakattu. Joka tapauksessa sitten suoraan Sammonkatua pitkin Hervantaan.Lentävänniemen suunnalla on aikakin ne edut, että saavutetaan Lielahden kauppa-alue ja Lentävänniemessä kerrostaloasutus on paremmin keskittynyttä kuin Ristimäki-Tesoma-Haukiluoma-sektorilla. Tesoman suunnalla raitiotie pitäisi vetää aikamoisille mutkille, jos haluttaisiin kohtuudella saavuttaa tiivistä asutusta.
Kaupunki tiiviistyy ensin ratikkareitin varreltahttp://www.tamperelainen.fi/artikkeli/2 ... n-varrelta
Kaupungin kasvu sisäänpäin tulee halvemmaksi.
Oletko periaatteellisesti sitä mieltä, että asuinalueellasi ja kotikaupunginosassasi on kaikki hyvin ja muutokset veisivät kotikulmia vain huonompaan suuntaan?
Katsopa sitten kantakaupungin täydennysrakentamisen EHYT-hankkeen kaavoitusohjelma vuosille 2013–15. Sappesi voi kiehua.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous kohtasi nimihirviön eilen.
NÄMÄ TIIVISTYVÄT
Haukiluoma
Tesoma
Hakametsä
Turtola
Hallila
Kaukajärvi
Taatala ja Koivistonkylä
Multisilta
Olkahinen
Koilliskeskus
lähde: Kaavoitusohjelma EHYT-hankkeelle vuosille 2013–15.
Konkreettisesti kyseessä on lista kaupunginosista, joissa olisi virkamiesten mielestä tiivistämisen varaa.
EHYT-luettelon voisi nimetä myös nimby-positiivisten tarkistuslistaksi.”Kaupungin intressi täydennysrakentamiseen on vahva. Vaikka perustelut voidaan aloittaa tiivistämisen ympäristövaikutuksilla ja palveluiden saavutettavuudella, tulee väestönkasvuun vastaaminen nykyisen kaupungin sisällä halvemmaksi kuin kaupunkialueen laajentaminen.
Kaupunki on viime vuosina saanut konkreettisen opetuksen kunnallistekniikan hinnasta. Raakaan korpeen ja joutomaalle vedetyt putket maksoivat Vuoreksessa ja Lahdesjärvellä kymmeniä miljoonia. Kummassakin eurojen saamista takaisin tonttikauppoina ovat viivästyttäneet valitukset.
Tiivistysrakentamisessa putkia jatketaan ja lisätään. Se tulee halvemmaksi.
EHYT-luettelon voisi nimetä myös nimby-positiivisten tarkistuslistaksi.
Kun tiivistetään, uusia asuintaloja rakennetaan konkreettisesti nykyisille takapihoille. Tammelassa tehty harjoitustyö nosti älämölön ja kirvoitti kansalaisadressin. Haukiluomassa, Peltolammilla ja Tesomalla ollaan samalla tiellä.
Harva on kuitenkaan kotikulmiinsa täysin tyytyväinen. Palvelut, palvelut ja palvelut vastaavat asukkaat, kun heiltä kysytään listaa siitä, mitä he haluaisivat kotikaupunginosaansa.
Tarvittaisiin laaja valikoima erikoisliikkeitä, jotta keskustaan ei tarvitsisi edes lähteä. Kaupungille lähtee kaino toive uimahallista, kirjastosta ja pyrylläkin lumettomista luistelukentistä.
Kun puheeksi tulee asuinrakentaminen ja uudet asukkaat, jumiutuu keskustelu.
Mietitäänpä vielä EHYT-listan jatkoa... Hakametsä, Turtola, Hallila...
Kun muistetaan Kalevanrinteen kaavoitus ja vanhan pienteollisuusalueen muuttaminen asunnoiksi sekä Pohjois-Hervannan viimeaikainen myllerrys, alkaa kello soida.
Kaupunkia tiivistetään ratikkareitin varrelta, vaikkei päätöstä rakentamisesta olekaan vielä tehty. Tässäkin taustalla ovat eurot. Ratikkareitin lipeillä tiivistyvän maankäytön tuoman lisärakennusoikeuden arvoksi on laskettu 90–120 miljoonaa euroa.
Näitä lukuja ja neliöitä toistellaan vielä pitkään ja äänekkäästi.