Taloforum.fi

[Janne76]

Kilpailu: Viisi kiinnostui rantaväylän tunnelin toteutuksesta

Viisi konsortiota eli yhteenliittymää on kiinnostunut toteuttamaan Tampereen rantaväylän tunnelin. Allianssiurakan osallistumishakemukset piti jättää Liikennevirastoon torstaina.

Liikennevirasto käy nyt läpi mukaan ilmoittautuneiden suunnittelutoimistojen ja rakennusliikkeiden hakemukset. On arvioitu, että hankkeen kehitysvaihe valitun ryhmän kanssa voisi alkaa aikaisintaan syksyllä 2012.

Rantaväylän tunnelin toteuttamiseen tähtääviä sopimuksia oikeutetaan solmimaan 185 miljoonan euron edestä. Valtion kuluvan vuoden budjettiin toteutusta varten osoitettiin 60 miljoonan euron määräraha. Sopimuksen mukaan valtio maksaa hankkeesta kolmanneksen ja kaupunki loput.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... sesta.html

[henkka]

Kalevan liikuntapuiston ideakilpailuun jätetyt työt ovat nyt nähtävillä ja kaupunkilaisten arvioitavina. Kalevan liikuntapuisto on siis suunnitteilla nykyisten Sorsapuiston kenttien kolmioon, johon jossain vaiheessa suunniteltiin monitoimihalliakin.

Osasta suunnitelmista saa sellaisen kuvan että pakolliset osiot on vain tiputeltu kentälle ja laitettu hiukan puita väliin. Omia suosikkeja olivat sellaiset joissa oli hiukan ajatustakin sekä jätetty osia kentästä pelkäksi nurmikoksi oleskelua varten.

Lenkki: http://www.tampere.fi/material/attachme ... lenkki.pdf
Kulmaillen: http://www.tampere.fi/material/attachme ... illen1.pdf
The Past Olympic Park: http://www.tampere.fi/material/attachme ... icpark.pdf
Värivirta: http://www.tampere.fi/material/attachme ... ivirta.pdf

Mielenkiintoinen tiedonjyvä löytyi yhdestä ehdotuksesta. Sen mukaan Kalevan kentät on alunperin rakennettu vuoden 1952 olympialaisten jalkapallo-otteluita varten.

[jusa-masa]

Olihan siellä erittäin hienoja ideoita ja lähes jokainen parantaisi upeasti sorsapuistoa. Mieleni tekisi kuitenkin nähdä siellä pesäpallo/baseball käyttöön soveltuva kenttä jalkapallokentän vieressä. Noin keskeisessä paikalla saattaisi houkutella käyttäjiä.

Sitten toinen asia mikä joka ikisessä suunnitelmassa risoo on toi Parkour telineet. En näe yhtään hyvää syytä miksi siitäkin lajista viedään se kaikki katu-uskottavuus vain sen takia, että olisi jokin "turvallinen" ympäristö harrastaa. Siinäkin kun ensimmäiseltä palkilta luiskahdat niin avot. johan on toiseen palkkiin jäänyt hampaat eli se siitä turvallisuudesta. Ne laitteet voisi suunnitelmista jättää ainakin kokonaan pois.

[Janne76]

Kaijakan tilalle halutaan korkeampi talo

Asunto-osakeyhtiö Kuninkaankatu 39 on hakenut Tampereen kaupungilta kaavamuutosta rakentaakseen taloon lisää asuntoja.

Kuninkaankatu 39:n Laukontorille saakka ulottuvassa siivessä on nyt ravintola Kaijakka ja kirpputori Radiokirppis. Taloyhtiö aikoo tulevaisuudessa rakennuttaa liikesiiven tilalle korkeampi talo. Tästä ei kuitenkaan ole vielä valmista suunnitelmaa.

Taloyhtiö on jo päättänyt remontoida lisää asuntoja talon ullakkokerrokseen ja rakennuttaa yhden kavennetun asuntokerros lisää.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Juhani Jokisen mukaan asuntoja tulee 7 – 10. Yhteensä asuntopinta-alaa on tarkoitus rakentaa noin 600 neliömetriä.

Kaavamuutoksen arviointi- ja osallistumissuunnitelma on nähtävillä 16.2. asti Palvelupiste Frenckellissä.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... +talo.html

[henkka]

En muista mikä Ikanossa oli viime kierroksella, kun meinasi jäädä rakentamatta(?) mutta nyt on Ikanon kaava valmisteilla. Materiaali löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8395. Alla olevan havainnekuvan mukaan Ikean nykyinenkin rakennus olisi laajentumassa.

[grendy]

kauheeta jättiparkkipaikkapeltihallikaavoitusta mutta minkäs teet...

[Janne76]

Jaa Ikano rakennetaan ehkä sittenkin? Plussaa Ikean laajentamisesta nimittäin aivan liian pieni paikka nykyisellään

[Janne76]

Perhepuistoa toivottiin, mutta Iidesjärven etelärantaan tuleekin asuinalue?

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle esitetään Iidesjärven osayleiskaavoituksen jatkamista pientalovaltaisen rakentamisvaihtoehdon pohjalta. Lautakunta käsittelee osayleiskaavan suunnittelutilannetta ja valmistelun jatkoa kokouksessaan ensi tiistaina.

Iidesjärveä ja sen ympäristöä koskevan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä viime syksynä. Kolmesta luonnosvaihtoehdoista yhdessä oli järven etelärannalle osoitettu toiminnallinen perhepuisto ja kahdessa muussa alue oli osoitettu asuinrakentamiselle, toisessa pientalovaltaiselle ja toisessa kerrostalovaltaiselle rakentamiselle.

Iidesjärven täydennysrakentamista puoltavat muun muassa hyvät joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet keskustaan. Rakentamisvaihtoehtoa puoltavat myös vähäisemmät toteutuskustannukset. Alueella on entinen kaatopaikka, jonka puhdistustyöt tuovat isoja kustannuksia. Asuinrakentamisesta on mahdollista saada tonttituottoja.

Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Iidesjärvi rantoineen on merkitty seudullisesti merkittäväksi kehitettäväksi vihervyöhykkeeksi. Toisaalta rakennesuunnitelma edellyttää Tampereelta mittavaa täydennysrakentamista, josta osa olisi mahdollisuus sijoittaa hyvällä paikalla sijaitsevalle Iidesjärvelle.

Pientalopainotteisessa vaihtoehdossa etelärannan asukasmääräksi voisi tulla 550–700 asukasta riippuen muun muassa rantaan jätettävän vihervyöhykkeen laajuudesta. Kaikissa vaihtoehdoissa järven pohjoisosaan on osoitettu uusi kerrostalokortteli 150–250 asukkaalle.
Palaute perhepuiston kannalla

Luonnosvaihtoehdoista saatu palaute oli kauttaaltaan hyvin yksimielistä. Sekä yksityiset osalliset, kaupungin eri toimialat että viranomaiset ehdottivat pääosin perhepuistovaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi.

Mielipiteistä reilusti yli puolet oli perhepuistovaihtoehdon kannalla.

Yhdyskuntalautakunnalle esitetään, että ehdotuksen valmistelua jatketaan pientalovaltaisen rakentamisvaihtoehdon pohjalta. Lisäksi esityksen mukaan luontoarvot turvataan suunnittelussa, rantaan jätetään riittävän leveä suojavyöhyke ja järven yli ei osoiteta kevyen liikenteen siltaa.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... alue+.html

Kannatan ehdottomasti mieluummin asuinaluetta mitä puistoa! Mitäs mieltä muut Tamperelaiset?

[Janne76]

Tällainen kaupunginosa sopisi Koivistonkylän Prisman paikalle!

Koivistonkylän Prisman tontille sovitellaan tiivistä kaupunginosaa. Uusi rakentamisen malli sopii vajaakäyttöisille alueille ympäri kaupunkia.

Vaikka Prisma Koivistonkylä ei vielä vuosiin ole mihinkään lähdössä, sen tontin jalostamista tutkitaan nyt Teknillisellä yliopistolla.
Rakentamisen uusi malli

keskitehokkaan rakentamisen hankkeessa tutkittiin uusia asuinalueita Tampereelle, Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle

tavoitteena kehittää uudenlainen keskitehokkaan rakentamisen konsepti

kunnat osoittivat kohteet opiskelijoille

keskitehokas rakentaminen lisää kustannuksia, mutta sama maa-ala käytetään tehokkaammin

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä antoi arkkitehtuuriopiskelijoille toimeksiannon: ideoikaa asuinkortteleita, joissa yhdistyvät urbaani elämäntapa ja pientalomainen yksityisyys.

Opiskelijat piirsivät viiden kunnan alueelle – Taatala mukaanlukien – 45 suunnitelmaa, jotka noudattavat keskitehokkaan rakentamisen mallia.

– Tässä juuri tutkitaan, mitä tämä keskitehokas rakentaminen voisi olla. Suomessa sellaista rakentamistapaa ei vielä ole, sanoo professori Markku Hedman TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.

Keskitehokas rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja tarjoaa samalla asumisviihtyvyydeltään korkeatasoista ja sosiaalisesti rikasta asumista. Siis ikään kuin moderneja pikkulähiöitä palveluineen – ei massiivisia metsälähiöitä.

– Tavoitteena on löytää malli, jolla päästäisiin nykyistä pientalorakentamista tehokkaampaan ja ekologisempaan rakentamistapaan. Tehokkuuden kautta luotaisiin edellytykset sosiaalisen elämän monimuotoisuudelle, arvioi Hedman.

Hedmanin mukaan vallalla on ollut käsitys, että ihmiset haluaisivat asua omakotitalossa järven rannalla hyvien yhteyksien ja kaupallisten palvelujen äärellä, jossa koulu on lähellä.

– Tällaistahan ei ole olemassakaan. Keskitehokas rakentaminen mahdollistaa juuri sen, että voidaan asua tiiiviisti, mutta kuitenkin palvelujen ja koulujen läheisyydessä. Mutta se ei onnistu nykypäivän talotyypeillä. On suunniteltava uusia.

Hedmanin mukaan keskitehokkaan rakentamisen yksi malli voisi olla vaikkapa sekoitus, jossa on nelikerroksisia taloja ja rivitalomaista asumista sekä yhteisiä sekä kaupallisia tiloja. Tavoitteena itse asunnoissa on aina väljyys ja valoisuus.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/9 ... n-paikalle

[satama]

Suomessa sellaista rakentamistapaa ei vielä ole, sanoo professori Markku Hedman TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.

Jossain tynnyrissä kasvanut tää Hedman? Ei noi kuvat poikkee lamellitalolähiöistä.

[pks]

Suomessa sellaista rakentamistapaa ei vielä ole, sanoo professori Markku Hedman TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.

Jossain tynnyrissä kasvanut tää Hedman? Ei noi kuvat poikkee lamellitalolähiöistä.

Ajatus on hyvä, mutta jutun pääkuvitukseksi on taidettu valita opiskelijatyö, jossa ei ole ihan tavoitettu kuvailtua ideaa. Toisessa kuvassa ollaan ehkä jo piirun verran lähempänä.

[ktpama]

Hämpin parkki etenee, tuore video päiväyksellä 26.1., keskustelua mm. erikoisesta valaistusratkaisusta.

http://www.finnpark.fi/phamppi/index.php?id=537

[Janne76]

Tornitaloja jokaiseen Tampereen aluekeskukseen, sanoo kaupunkikuva-arkkitehti

Maiseman vartijan mielestä tornitalo kuuluisi jokaiseen Tampereen aluekeskukseen.

Tampereelle on viime vuosina syntynyt oikea tornitalobuumi. Tavanomaista kerrostalokantaa korkeampia rakennuksia suunnitellaan useaan paikkaan – ja niitä on myös jo valmistunut, kuten 16-kerroksinen opiskelijatalo Pirkka 6 Hervantaan.

Mutta osattiin sitä ennenkin. Tammelan kulmalla nököttävän Rasti-korttelin ideakilpailussa vuonna 1957 esitettiin paikalle jopa 40-kerroksista tornitaloa!

Tampereen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki tutkii kuvaa Rasti-tornista ja arvioi sen liian massiiviseksi ja raskaaksi ollakseen rehellinen tornitalo.
Näin on edetty

Tampereen ensimmäiset tornitalot olivat 1950-luvulla Kalevan tornit sekä Amurinlinnan ”Pilvenpiirtäjä”

Rasti-kortteliin kaavailtiin 40-kerroksista taloa 1957

1980-luvun lopulla rakennusyhtiöt suunnittelivat Tampellan alueelle neljää ”pilvenpiirtäjää”

18-kerroksinen hotelli Ilves valmistui 1986

Yrjö Perä-Rouhu yritti 2000-luvulla edistää 141-metristä Tähtitorni-hotellia Rautaharkkoon

SOK:n tornihotelli on tulossa ratapiha-alueelle

Sorinsillan pieleen ns. Kannelle on piirrelty korkeita tornitaloja

Santalahteen ja Tammelan länsireunaan suunnitellaan 15-16-kerroksisia asuintaloja

– Tornitalo on luonteeltaan ohut. Tornissa on se hyvä puoli että vaikka se on korkea, se on kapea, jolloin varjostusvaikutus jää pieneksi. Rastin kortteli on juuri oikea paikka korkealle rakennukselle, koska kortteli on Tammelan nurkkapiste, sanoo Virkki.

Myös hotelli Ilvekselle Virkki antaa pisteet korkean rakennuksen sijainnista.

– Jostakin syystä alkuperäistä suunnitelmaa madallettiin muutamalla kerrolksella. Ilmeisesti pelättiin korkeata rakentamista. Kyllä siitä vähän nysä tuli.

– Radanvarsi on mielestäni oikea paikka korkealle rakentamiselle. Rata tuo alueelle tilaa, jolloin korkeat rakennukset pääsevät oikeuksiinsa. Samalla ne tavallaan reunustaisivat Tampereen keskustaa.

Virkki ”ostaa” ajatuksen tornitalobuumista. Helsingissä kerrotaan olevan idea-asteella jopa 50 hanketta, Tampereellakin on vireillä useita.

– Buumin täytyy liittyä rahaan. Suomi on vaurastunut ja täällä on ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan asumisesta kalliissa talossa, koska torni aina maksaa tavanomaista enemmän. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan asioista, jotka ovat elämyksellisiä: tässä tapauksessa esimerkiksi valoisuus ja näkymät, mitä tornilla saavutetaan.

Tornitalon paluu asumiseen on selvä ajan ilmiö. Virkki muistuttaa, että torneja on rakennettu aina: ennen ne olivat kuninkaitten ja kirkkojen hallussa, sitten tulivat pääkonttorit ja nyt asukkaat.

– Tornitalo sopii oikeastaan mihin vaan. Joka kaupunginosasta löytyy paikka, jonne torni olisi paikallaan. Ne ovat orientoituvuuden kannalta hyödyllisiä, ne ovat maamerkkejä, jolloin ihmiset näkevät jo kaukaa missä päin ollaan ja minne pitää mennä. Tampereen aluekeskuksissa pitäisi ollakin tornitaloja.

Asumisen torneja suunnitellaan näinä aikoina Tammelan länsireunalle ja Santalahteen. Molempiiin olisi tulossa jopa kolme 16-kerroksista rakennusta.

– Miljöön näkökulmasta rinteen vierusta soveltuu melko huonosti tornirakentamiseen. En pitäisi sitä optimipaikkana.

Tarvitseeko Tampere tornitaloja? Kommentoi!
Tampere linjaa tornit 2013

Tampere aikoo tehdä selvityksen korkeasta rakentamisesta. Vielä ei ole työryhmää asiaa varten kasattu, eikä mitään linjauksia ole olemassa.

– Selvitystä valmistellaan tämän vuoden aikana, mutta varsinainen työ tehdään ja selvitys valmistuu ensi vuonna. Tämä on yksi koko kantakaupunkia koskevia selvityksiä, joita olemme nähneet tarpeelliseksi laatia lähivuosina, kertoo suunnittelujohtaja Taru Hurme kaupunkiympäristön kehittämisestä.

Korkean rakentamisen selvitys tulee Hurmeen mukaan olemaan maisemallinen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu siitä, millä edellytyksillä ja mihin huomattavan korkeaa rakentamista voitaisiin kaupungissa sijoittaa.

– Tärkeää on myös se, että selvityksessä tutkitaan torniasumisen kysyntää. Kysymyksessä ei ole vain kaupunkikuvallinen asia, vaikka se tätä kautta koskettaakin kaikkia kaupunkilaisia.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/9 ... arkkitehti

[henkka]

Postitalon toisenkin puolen korottaminen on päässyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jo.

Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa Rautatienkadun puoleisen matalan rakennusosan korottaminen ja täydentävän kerrostaloasumisen sijoittaminen alueelle. Samalla osa korttelialueesta liitetään osaksi Rongankadun katualuetta. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupungin keskustassa ja rakennetussa ympäristössä, sekä kiinnitetään huomiota suunnitteluratkaisun kaupunkikuvalliseen luonteeseen. Asemakaavan muutos on kaupungin täydennysrakentamistavoitteiden mukainen.

http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahta ... 28_oas.pdf

[Janne76]

Pyynikin uimahallilla vietetään tänään harjannostajaisia

Pyynikin uimahallin remontin valmistuminen alkaa häämöttää.

Ison ja pitkään kestäneen remontin läpikäyneellä Pyynikin uimahallilla vietetään tänään harjannostajaisia. Harjannostajaiset pidetään iltapäivällä uimahallin rakennustyömaalla.

Rakennustöiden on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Sen jälkeen tehdään vielä säätötöitä ennen kuin halli voidaan ottaa käyttöön.

Yleisölle halli avataan syyskuun alussa 2012.

Pyynikin uimahalli on rakennettu vuosina 1955-1956. Nyt tehdyn remontin kustannukset ovat noin 9,4 miljoona euroa.

Remontin yhteydessä allastilaan on rakennettu uusina palveluina kylmävesiallas, poreallas ja lasten allas. Vanha lastenallas muutetaan monitoimialtaaksi, jossa vedenpinnan tasoa voidaan muuttaa säädettävällä pohjaratkaisulla.

Vihdoinkin alkaa olla valmista!

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... aisia.html