Taloforum.fi

[JR]

On jokseenkin huvittavaa, kun Klazu esittää olevansa niin kovin huolissaan Helsingin kaupunkikuvasta

Jopa Leijonatorni ja Espoon metsätornit ovat tätä kannatettavampia, sillä niiden maisemalliset haitat jäävät lähiöissä pieneksi.

Älä nyt turhaan ylistä liikaa, ei Keilaniemi sentään vielä ole lähiö. Tulevaisuudessa tulee toivottavasti olemaan.

Älä myöskään vähättele liikaa, Tapiola on yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta.

En usko millään, että suunnitelmissa olevat peräti 50(!!) tornitaloa tulevat toteutumaan, joten miksi ripotella ne muutamat oikeasti toteutuvat pitkin kaupunkia?

Ikinä vai? Vai seuraavan vuoden aikana? Vai?

Mistähän ihmeestä tämä projekti on edes pulpahtanut ideointiin

...

Miksi se pitäisi tunkea juuri tuonne?

Älä viitsi leikkiä tyhmää tai tietämätöntä. Vastaukset löytyvät tästä ketjusta, peräti ihan ensimmäisestä viestistä.

kun Jätkäsaarestahan on suunniteltu ainakin vielä vuonna 2010 ihan viihtyisän oloista kantakaupungin jatketta ilman mitään tornitaloja?

Linkittämäsi kuva on alueen osayleiskaavavaiheesta. Tämän jälkeen sitä on alettu asemakaavoittaa pienemmissä lohkoissa. Ja kaavamuutostahan voi hakea, vaikka tontilla olisi jo lainvoimainen kaava.

Tekeekö uusi torni siitä nyt sitten jotenkin epäviihtyisän. Oletko yleisemmin sitä mieltä, että tornitalot tekevät kaupungista epäviihtyisän?

On mielestäni aika erikoista, jos tällainen täysin ulkoa tullut projekti tulisi menemään läpi kaavamuutoksista.

Siis mitä ihmettä? Näinhän nämä kaavamuutosasiat usein menevät. Joko tontin omistaja tai sen varannut taho voi hakea kaavamuutosta.

Lähes täsmälleen saman "kaavan" mukaan etenee Kalasataman keskuskortteli.

[JR]

En oikein ymmärrä mitä kaupunkisuunnittelijoiden päässä liikkuu. Ihmiset pitävät kantakaupungista ja haluavat sitä lisää. Nyt Jätkässä, Kalasatamassa ja Konepajan alueella on ainutlaatuiset mahdollisuudet rakentaa lisää kantakaupunkia. Mutta sitten käytännössä tehdään jotan aivan muuta. Oikein korostamalla korostetaan, että tämä ei ole osa kantakaupunkia.

Yhden korkean tornin rakentaminen siis muuttaa "kantakaupungin" joksikin ei-kantakaupungiksi? Mitä oikein tarkoitat?

Nyt täällä ihmiset tuntuvät käyttävän termiä "kantakaupunki" melkolailla miten sattuu. En oikeasti ymmärrä, mitä tarkoitatte. Voisitko esimerkiksi sinä Clepe selventää asiaa.

Lähiömäisyyden täydentämiseksi rakennetaan vielä kaiken kukkuraksi kauppakeskus. Ei näin.

Nykyään siis pilvenpiirtäjätkin tekevät alueen lähiömäiseksi? Voi niitä newyorkilaisia, kun joutuvat asumaan sellaisessa lähiössä...

Niin, ei minulla siis ole kovin paljoa esim. Pasilan pilvenpiirtäjähankkeita vastaan. Pasila näyttää jo valmiiksi avaruusajan kaupunginosalta, joten sinne vaan, ja Pasila on keskeinen paikka.

Eipä siellä Jätkäsaaressa niin kovin paljon vanhaa rakennuskantaa ole. Tutustu nyt vaikka siihen JanneH:n GoogleEarth -malliin, niin huomaat, että tämän tornin visuaalinen vaikutus "vanhaan kaupunkiin" on melko pieni.

Mutta ehkä pilvenpiirtäjiä ei pitäisi rakentaa vanhan kantakaupungin yhteyteen samasta syystä kuin vaikka Pariisissa.

Makuasioita. Itse pidän siitä, kun uusi ja vanha kohtaavat (sopivalla tavalla).

Ainakin tällaisia hankkeita pitäisi harkita vähän enemmän kuin että joku rahamies pistää suunnitelmat pöytään, KSV:ssa ollaan innoissaan ja Hesarissa sanotaan, että tämähän sitten valmistuu kolmen vuoden päästä. Eipä siinä sitten jää paljoa reagointiaikaa nimbyille ja huolestuneille arkkitehdeille.

Homma etenee kaavoituspykälien mukaan. Lain mukaisesti kaavamuutos tulee olla mm. nähtävillä 30 vuorokautta ennen kuin se voidaan hyväksyä. Kyllä siinä on ihan sopivasti reagointiaikaa nimbyille ja muille. Kaavamuutosprosessin edetessä voi olla, että rakennus todetaan sopimattomaksi ehdotettuun paikkaan. Näin kävi samaisen rahamiehen edelliselle Helsinki-projektille.

"Vanhan ajan kantakaupungilla" en tarkoita arkkitehtuuria, vaan juuri sitä, millaiseksi Jätkäsaarta aiotaan nyt rakentaa. Tiiviitä, alle 10-kerroksisia kortteleita kadussa kiinni.

Niin arvelinkin, mutta jossain määrin se arkkitehtuurikin tulee mukaan korttelirakenteeseen, eikä luonteeltaan vanhan korttelirakenteen tyyppistä ole realistista odottaa miltään uusilta alueilta. Tämän huomaa, kun katsoo Jätkäsaareen jo kaavoitettuja (ja rakennettavia) kortteleita.

Sellaista ollaan Talossakin kovasti haikailtu ja yleensä ihmiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että Jätkäsaaresta nimenomaan tehdään kantakaupungin jatke. Kun sellaista rakennetaan, Jätkäsaari mieltyy jatkossa väkisinkin osaksi kantakaupunkia, eikä se ole minusta edes sanakikkailua.

Mielestäni Talossa on lähinnä haikailtu umpikorttelia, jonka rakentamista tornitalot eivät tietenkään estä. Nyt tässä tulee vastaan jälleen melko erikoisessa merkityksessä termi "kantakaupunki". Se on siis jotain sellaista, jossa ei voi olla korkeaa rakentamista?

Mutta jos verrataan esim. Tallinnaan, niin onhan se yleinen muutos pilvenpiirtäjien myötä todella suuri, vaikka Tallinnan talot eivät nyt edes mitenkään älyttömän korkeita ole.

Eivät ne Tallinnan tornit mielestäni yhtään muuta vanhan kaupungin olemusta tai sen arvoa.

mutta koska tämänhetkinen asuinpaikkani on vain sen muutaman sadan metrin päässä tuosta Jätkäsaaren mahdollisesta hotellitornista, hanke on aika konkreettisesti minun takapihallani.

Onko tuo suurin syy sinun vastustuksellesi?

Asia tuskin on noin yksinkertainen:
http://tarjanurmi-arkkivahti.blogspot.c ... minen.html
http://tarjanurmi-arkkivahti.blogspot.c ... iehet.html

KSV on vain yksi osapuoli, joka katsoo asiaa omalta näkökannaltaan. Mutta muidenkin kuin virkamiesten pitää saada osallistua keskusteluun.

Niin, KSV on tietenkin vain yksi osapuoli. Nythän tuo ohje lähtee sitten kannanottokierrokselle.

Pitäisikö minun nyt sitten ajatella, että te ette koe että Jätkäsaaresta tulee kantakaupungin jatke? Tuo tornihan on vain 1,5 kilometrin päässä rautatieasemasta. Ajatus on se, että jos Jätkäsaaresta tulee kantakaupunkia, miksi sitä sitten täytyy suunnitella eri periaatteella kuin perinteistä helsinkiläistä kantakaupunkia?

Olen ymmälläni. Minun mielestäni Jätkäsaaresta voi hyvin tulla "kantakaupungin jatke", vaikka siellä olisi kaksikymmentä pilvenpiirtäjää. Voitko selventää terminologiaasi.

Tämä oli minusta järvellä nukkuvalta erittäin hyvä, boldattavan arvoinen pointti asiasta, joka Talossa lähes aina unohdetaan kun keskitytään arvioimaan yksipuolisesti ulkokuorta:

Tässä on myös periaate mukana: minkä rakennuksen annetaan olla korkeampi kuin toisen ja hallita ympäristöä. Kaikki nämä symboliset ja henkiset elementit. Miksi juuri hotellivieraiden pitäisi päästä symbolisiksi Helsingin hallitsijoiksi?

Lämpenisin tälle aivan eri tavalla, jos hotellikäytössä olisi vain osa rakennuksesta (vaikkapa kerrokset 15-31), ja kerroksissa 1 – 5 olisi sitten kirjasto, välikerroksissa vaikkapa työväenopiston opetustiloja, nuorisotaloa että teinitkin oppisivat näkemään kattojen ylle, ja mitä nyt sitten ikinä... ymmärrätte pointin.

Kaupunkikuvallisia asioita punnittaessa ei mielestäni ole tarpeellista miettiä rakennusten käyttötarkoitusta. Jos kävelen vaikkapa Tampereen kaduilla, en mieti onko tuo talo nyt toimisto, tuo asuinrakennus ja tuo kolmas ehkä joku sosiaalitoimisto. Toki jotain lisäarvoa rakennukselle voi tuoda se, mitä se pitää sisällään.

Tämmöset oli suunnitelmat aijemmin. Kämp Tower on tuon vasemman tornin sijalla nyt.

Nuo ovat vain massoittelumalleja, eivät mitään toteutettavaksi tarkoitettuja rakennuksia, käsittääkseni. Nykyinen kaava ei ota kantaa rakennusten ulkomuotoon. Nykykaavalla siihen saisi siis käsittääkseni rakentaa minkälaisen 16-kerroksisen "lähiötornin" tahansa.

[Klazu]

Tämmöset oli suunnitelmat aijemmin. Kämp Tower on tuon vasemman tornin sijalla nyt.

Noissa rakennuksissa on kokoluokka paremmin kohdallaan ja juuri tällainen kahden rakennuksen pari sopisi alueelle mukavasti. Hyvällä arkkitehtuurilla noista voisi saada vähän samanlaisen näyttävän "portin" alueelle (/aukiolle joka tuohon tulee?), kuin oli aiemmin linkitetty jostain päin Tukholmaa. Matalassa kaupungissa jo noidenkin rakennusten ylimmistä kerroksista avautuisi hyvät näkymät yli kaupungin. Samalla rakennukset eivät kuitenkaan pistäisi liiaksi silmään Helsingin nykyisessä silhuetissa.

Varmaankin johonkin kuvan kaltaiseen kompromissiin päädyttäneen lopulta.

[Kantti]

Taho joka suunnittelee Kämp Towerin kaltaista rakennusta tuskin päätynee ylläoleva kuvan ratkaisuun....

[Janne_H]

Noissa rakennuksissa on kokoluokka paremmin kohdallaan ja juuri tällainen kahden rakennuksen pari sopisi alueelle mukavasti. Hyvällä arkkitehtuurilla noista voisi saada vähän samanlaisen näyttävän "portin" alueelle (/aukiolle joka tuohon tulee?), kuin oli aiemmin linkitetty jostain päin Tukholmaa. Matalassa kaupungissa jo noidenkin rakennusten ylimmistä kerroksista avautuisi hyvät näkymät yli kaupungin. Samalla rakennukset eivät kuitenkaan pistäisi liiaksi silmään Helsingin nykyisessä silhuetissa.

Varmaankin johonkin kuvan kaltaiseen kompromissiin päädyttäneen lopulta.

Ei hitto mä tipuin tuolilta vaikka juuri tämänkaltaista viestiä osasinkin odottaa sinulta! Vähän jopa pelottaa kuinka paljon tullu kanssasi väitetyltä, kun niin osui aavistus oikeaan!

Virkistetäänpä vähän muistia. Tätä mieltä olit silloin kun juurikin samasta kuvasta oli kyse ensimmäistä kertaa:

Minä en lämmennyt kuvien arkkitehtuuri ehdotuksille yhtään. Kauheaa muka modernia, erityisesti nuo tornitalot.

Tämä todistaa hyvin tyyliäsi muodostaa "mielipiteesi" aina sen mukaan, mikä sinun argumenteillesi sattuu parhaiten sopimaan. Systeemisi alkaa vain hajoamaan käsiin, sillä syötät viestien muodoissa niin paljon tuubaa foorumille, ettet itsekkään muista mitä olet aijemmin kirjoittanut.

[Klazu]

Siinä tapauksessa voi käydä kuten sille Katajanokan hotellille. Niin, mites sille kävikään, kun ei ole itsellä mitään mielikuvaa? Kova oli poru ja mikä oli lopputulema?

[Jape]

Tämä oli minusta järvellä nukkuvalta erittäin hyvä, boldattavan arvoinen pointti asiasta, joka Talossa lähes aina unohdetaan kun keskitytään arvioimaan yksipuolisesti ulkokuorta:

Tässä on myös periaate mukana: minkä rakennuksen annetaan olla korkeampi kuin toisen ja hallita ympäristöä. Kaikki nämä symboliset ja henkiset elementit. Miksi juuri hotellivieraiden pitäisi päästä symbolisiksi Helsingin hallitsijoiksi?

Lämpenisin tälle aivan eri tavalla, jos hotellikäytössä olisi vain osa rakennuksesta (vaikkapa kerrokset 15-31), ja kerroksissa 1 – 5 olisi sitten kirjasto, välikerroksissa vaikkapa työväenopiston opetustiloja, nuorisotaloa että teinitkin oppisivat näkemään kattojen ylle, ja mitä nyt sitten ikinä... ymmärrätte pointin.

Kaupunkikuvallisia asioita punnittaessa ei mielestäni ole tarpeellista miettiä rakennusten käyttötarkoitusta. Jos kävelen vaikkapa Tampereen kaduilla, en mieti onko tuo talo nyt toimisto, tuo asuinrakennus ja tuo kolmas ehkä joku sosiaalitoimisto. Toki jotain lisäarvoa rakennukselle voi tuoda se, mitä se pitää sisällään.

Vielä kerran:

Kaupunkikuvallisia asioita punnittaessa ei mielestäni ole tarpeellista miettiä rakennusten käyttötarkoitusta.

Et ole ikinä kuullut arkkitehtuurista esim. vaikutusvallan manifestoinnin välineenä (ei näy missään nimessä esim. Senaatintorilla)? Tai edes arkkitehtuurista ilmaisukeinona - siis, että rakennus olisi ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa, ilmaisisi muotokielellään omaa tarkoitustaan ja sitä, mitä pitää sisällään? Tai siitä, että edellä mainitut saattaisivat ehkä korostua nimenomaan silloin kun puhutaan maamerkeistä keskeisillä paikoilla?

Voi jösses. Käsittämättömän mekaanis-pinnallinen suhtautumisesi arkkitehtuuriin on ennenkin aiheuttanut naamapalmuja, mutta tämä...

Sano nyt vielä, että tämä voisi aivan hyvin olla jenkkilän keskilännestä, eikä symboloi tai ilmaise mitään:


Edittiä vielä vähän asiallisempaan suuntaan: On sillä rakennuksen käyttäjänkin - siis kaupunkilaisen eli meidän - kannalta ihan pikkaisen merkitystä, kuka sinne pääsee sisälle, millaista mahdollista maksua vastaan ja millaisia asioita toimittamaan: ilmaiseksi selailemaan lehtiä ja lainaamaan kirjoja, vai pitääkö vuokrata joku väh. 200e:n huone.

[Klazu]

Virkistetäänpä vähän muistia. Tätä mieltä olit silloin kun juurikin samasta kuvasta oli kyse ensimmäistä kertaa:

Minä en lämmennyt kuvien arkkitehtuuri ehdotuksille yhtään. Kauheaa muka modernia, erityisesti nuo tornitalot.

Kiitos virkistyksestä, sillä hädintuskin muistin tätä hahmotelmaa vuodelta 2007. Harmi että osa tuolloin käsillä olleesta materiaalista ei ole enää saatavissa, mutta tuosta kaartuvasta viherkäytävästä pidin jo tuolloin ja pidän edelleenkin. Toivon mukaan se säilyy lopulliseen toteutukseen saakka, sillä siinä on ainesta alueen tunnukseksi. Ainakin noiden vanhojen materiaalien perusteella nämä kaksi taloa toimivat sitten kuitenkin jonkinlaisena alueelle johtavan tien/käytävän porttina, mitä en ollut aiemmin huomannutkaan. Siinä valossa (tosin erilaisella arkkitehtuurilla!), nämä voisivat olla hyvinkin toimiva ratkaisu alueelle. Yksittäinen epämuodostonut torni suoriutuu tehtävästä paljon huonommin.

[bitterfly]

Arkkitehtuuri on etenkin vaikuttamisen väline...

Usein käyttämäni esimerkki: Millaisen vaikutuseron tekee ihmiseen se kun kävelee Cambridgen yliopiston käytävillä verrattuna johonkin suomen hometalotasakatto yliopiston käytävillä kävelemiseen? Talon arvokkuus vaikuttaa millä asenteella instituutioon, jota se edustaa, suhtaudutaan.

Miksi Suomessa vanhemmat uskaltavat marssia koulutaloihin puolustumaan kullannuppu riiviöitään? No siksi, että he eivät kunnioita sitä laitosta millään tasolla, eikä sen laitoksen puitteet sellaista arvovaltaa kuvastakkaan, koska rehtorin löytää yksikerroksisen hometalotasakatto-rakennuksen kahviohuoneen sivukopisto... uuu..

[UPnotOUT!]

Puhutanko täällä hotellin rakentamisesta vai mistä? Sijoittaja haluaa rakentaa Jätkäsaaren tornihotellin, ei muuta. Jätetään ne kirjastot ja kodittomien sunnuntaikerhotilojen rakennuttaminen kaupungille. Ei tämä kilpaile niiden kanssa.
Tämä on sitä kulttuurihiehoilua parhaillaan. Pohtikaa nyt vielä, että tämä rakennus saattaa loukata lyhytkasvuisia tai erektio-ongelmista kärsiviä:)

Mitä no norjalaiset rahamiehetkin luulevat olevansa kun rakennuttavat hotellin tänne perkele...

[JR]

[img]facepalm2.jpg[/img]

Vielä kerran:

Kaupunkikuvallisia asioita punnittaessa ei mielestäni ole tarpeellista miettiä rakennusten käyttötarkoitusta.

Et ole ikinä kuullut arkkitehtuurista vaikutusvallan manifestoinnin välineenä (ei näy missään nimessä esim. Senaatintorilla)? Tai edes arkkitehtuurista ilmaisukeinona - siis, että rakennus olisi ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa, edustaisi omistajaansa, ilmaisisi muotokielellään omaa tarkoitustaan ja sitä, mitä pitää sisällään? Tai siitä, että edellä mainitut saattaisivat ehkä korostua nimenomaan silloin kun puhutaan maamerkeistä keskeisillä paikoilla?

No kylläpä oli suorastaan ala-arvoinen ja asiaton vastaus sinulta! Useimmiten viestisi ovat sisällöltään sentään melko laadukkaita.

Ehkä en ilmaissut itseäni tarpeeksi selkeästi. Rakennuksia suunniteltaessa ja sijoiteltaessa otetaan toki huomioon monta asiaa; arkkitehtuuri, käyttötarkoitus, ympäristö yms. Mutta jos tarkastellaan vain vaikutusta kaupunkikuvaan, voi mielestäni jättää käyttötarkoituksen huomiotta. Omituinen reaktiosi hämmästyttää minua suuresti siitä syystä, että oma lausahdukseni on suorastaan trivialiteetti.

Sanoit, että lämpenisit rakennukselle enemmän, mikäli sen käyttötarkoitus olisi jokin muu. Ymmärsin, että tässä yhteydessä arkkitehtuuri pysyisi kuitenkin samana? Miksi sitten vedät mukaan keskusteluun asioita, kuten "omistajansa edustaminen", "oman tarkoituksensa ilmaiseminen" jne?

Voi jösses. Käsittämättömän mekaanis-pinnallinen suhtautumisesi arkkitehtuuriin on ennenkin aiheuttanut naamapalmuja, mutta tämä...

Nyt saat kyllä luvan selventää, miten suhtauduin em. kommentissani "mekaanis-pinnallisesti" arkkitehtuuriin.

Sano nyt vielä, että tämä voisi aivan hyvin olla jenkkilän keskilännestä

Sanon, että tarkasteltaessa tuon vaikutusta kaupunkikuvaan, ei tarvitse suuremmin huomioida sen käyttötarkoitusta.

[Janne_H]

Virkistetäänpä vähän muistia. Tätä mieltä olit silloin kun juurikin samasta kuvasta oli kyse ensimmäistä kertaa:

Minä en lämmennyt kuvien arkkitehtuuri ehdotuksille yhtään. Kauheaa muka modernia, erityisesti nuo tornitalot.

Kiitos virkistyksestä, sillä hädintuskin muistin tätä hahmotelmaa vuodelta 2007. Harmi että osa tuolloin käsillä olleesta materiaalista ei ole enää saatavissa, mutta tuosta kaartuvasta viherkäytävästä pidin jo tuolloin ja pidän edelleenkin. Toivon mukaan se säilyy lopulliseen toteutukseen saakka, sillä siinä on ainesta alueen tunnukseksi. Ainakin noiden vanhojen materiaalien perusteella nämä kaksi taloa toimivat sitten kuitenkin jonkinlaisena alueelle johtavan tien/käytävän porttina, mitä en ollut aiemmin huomannutkaan. Siinä valossa (tosin erilaisella arkkitehtuurilla!), nämä voisivat olla hyvinkin toimiva ratkaisu alueelle. Yksittäinen epämuodostonut torni suoriutuu tehtävästä paljon huonommin.

Juu juu.. niin se mielipide taas vaihtuu Harmiksesi se linkki powerpointtiin, jonka pohjalta aijemman mielipiteesi muodostit, edelleen löytyy täysin ladattavana tuolta Länsisatama ketjusta.

[JR]

On sillä rakennuksen käyttäjänkin - siis kaupunkilaisen eli meidän - kannalta ihan pikkaisen merkitystä, kuka sinne pääsee sisälle, millaista mahdollista maksua vastaan ja millaisia asioita toimittamaan: ilmaiseksi selailemaan lehtiä ja lainaamaan kirjoja, vai pitääkö vuokrata joku väh. 200e:n huone.

En ole missään kieltänyt tuota. Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.

[ÄmJii]

Edittiä vielä vähän asiallisempaan suuntaan: On sillä rakennuksen käyttäjänkin - siis kaupunkilaisen eli meidän - kannalta ihan pikkaisen merkitystä, kuka sinne pääsee sisälle, millaista mahdollista maksua vastaan ja millaisia asioita toimittamaan: ilmaiseksi selailemaan lehtiä ja lainaamaan kirjoja, vai pitääkö vuokrata joku väh. 200e:n huone.

Ei kai kyseiselle rakennukselle ole mitään vaihtoehtoista käyttötarkoitusta? Toivottavasti Helsinki ei missään nimessä tuhlaa rahojaan johonkin 120-kerroksiseen kirjastoon, nuorisotaloon, sosiaalitoimistoon tms. Anyway, jos se niin haluaa tehdä, niin sille ei pitäisi olla hirveästi esteitä. Esimerkiksi siihen viereen kaupunki voi halutessaan rakentaa oman vallan symbolinsa (hope not).

Mitä tulee itse rakennukseen, niin kysehän olisi rakennuksen toteutuessa yksityisestä omaisuudesta, ei julkisesta rakennuksesta. En sikäli ymmärrä, miksi tämän pitäisi olla kaikille kaupunkilaisille avoinna tai miksi kaikilla pitäisi olla oikeus sen käyttöön. Ilman yksityistä sijoittajaa kun ei olisi koko rakennusta. Se, että kyseessä on tornitalo, ei pitäisi muuttaa tätä asiaa mihinkään. En saa missään määrin kiinni siitä ajatuksesta, että tornitalojen pitäisi olla julkista omaisuutta ja kaikkien käytettävissä niiden symbolisen merkityksen takia. Jos näin olisi, niin voisi jäädä kaikki tornitalot rakentamatta. Postaamasi Stalinin hammas kuvaa itse asiassa meikäläiselle hyvin sitä vastenmielisyyttä, joka liittyy näihin symbolisiin julkisiin rakennuksiin - ne kun kuuluvat enemmänkin diktatuureihin. Jokainen voi tahollaan joka tapauksessa rakentaa symbolitarkoituksessa itselleen tiloja, niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat. Sivistysvaltiossa julkinen ei tietty voi tällaiseen syyhyn vedoten rajoittaa yksityisen toimia, se olisi ihan neukkutouhua.

Symboliarvo voi tällaisella modernilla rakennuksella sitä paitsi olla koosta huolimatta huomattavan vähäinen ja vaikeasti hahmotettava. Useinmiten se ei ainakaan ole syy rakentaa suurta rakennusta. Tässä Kämp Towerissa syyt korkealle rakennukselle lienevät kaupallisia ja siitä voi sitten välillisesti repiä jotakin symboliikkaa. Sekin on sitten aivan toinen asia noteeraako sitä kukaan tai vaikuttaako sekehenkään millään tapaa. Stalinin hammas on niin ääriesimerkki tästä asiasta, että ei anna mitään todellista kuvaa normaalin tornitalon symboliarvosta.

Tän tornin ympärillä käydään kyllä ihan outoa keskustelua ja huomio kiinnittyy vaikka mihin epäolennaisuuksiin.

[Janne_H]

On sillä rakennuksen käyttäjänkin - siis kaupunkilaisen eli meidän - kannalta ihan pikkaisen merkitystä, kuka sinne pääsee sisälle, millaista mahdollista maksua vastaan ja millaisia asioita toimittamaan: ilmaiseksi selailemaan lehtiä ja lainaamaan kirjoja, vai pitääkö vuokrata joku väh. 200e:n huone.

Tämä tosiaan pisti silmään. Olisihan se joo kiva, jos voisin vapaasti mennä hengailemaan vaikka Kone Buildingin kattoterassille taikka Nokian pääkonttoriin yrityksen ylläpitämään kirjastoon.

Vaikka tällaiset vasemmistohenkiset aatteet ovatkin kauniita, ne eivät valitettavasti toteudu reaalimaailmassa. Mikään ei ole ilmaista, niin kliseiseltä kuin se kuullostaakin. Ilman norjalaista sijoittajaa mitään tornia ei tulisi ja ylipäätään ilman yksityistä rahaa koko Jätkäsaari olisi ja pysyisi joutomaana. Vedän taas vertailuksi Turning Torson mukaan. Se on puhtaasti rikkaitten ihmisten asuintorni eikä sinne ole mitään asiaa ulkopuolisilla. Tämänhän takia projektia vastustettiin äänekkäästi sen alkuvaihella. Mikä onkaan tilanne nyt tornin valmistuttua? Osviittaa antaa se, että Googlen kuvahakuun kun laittaa hakusanaksi Malmö, niin puolet kuvista sisältävät Turnig Torson. Kämp Towerin mittasuhteet ja arkkitiehtuuri ei tietystikkään yllä TT:n tasolla mutta yhteinen tämä symboliikka-teema näissä kuitenkin on.

Onhan maailmassa myös hyviä esimerkkejä rakennusprojekteista, joissa on ajateltu kaupunkilaisten etua. Suomessa tämmöinen rakennus on esim merikeskus Vellamo, jonka katolle on tehty kaupunkilaisille avoin tila. Oslossa vastaavasti oopperatalo.
Turha kuitenkin alkaa jeesustelemaan, että tämmöistä pitäisi toteuttaa jokaisessa kaupunkikuvaa enemmän hallitsevassa rakennukesssa.

Kämp Towerin huipulle pääsee varmasti muutkin kuin hotellissa majoittuvat asiakkaat. Kyllähän ulkomaillakin noihin tornien skybaareihin pääsee kaikki halukkaat. Hotelli Tornissa olen nuorempana käynyt monesti ilmaiseksi kuvaamassa maisemia. Nykään ihan muodon vuoksi otan vähintään kahvin, jos käyn sielä kameran kanssa. Eipä olisi tuokaan mahdollista, jos 1920-luvulla Tornin vastustajat olisivat voittaneet. Onhan sekin "symbolisesti ja henkisesti" kallis ökyhotelli.
Minä ainakin olen iloinen, että tulevaisuudessa meille tarjotaan mahdollisesti näköalapaikka Suomen urbaaneimpaan ja merellisimpään maisemaan. Hienoa että sijoittajat näkevät Helsingissä mahdollisuuksia.