Taloforum.fi

[Clepe]

En oikein ymmärrä mitä kaupunkisuunnittelijoiden päässä liikkuu. Ihmiset pitävät kantakaupungista ja haluavat sitä lisää. Nyt Jätkässä, Kalasatamassa ja Konepajan alueella on ainutlaatuiset mahdollisuudet rakentaa lisää kantakaupunkia. Mutta sitten käytännössä tehdään jotan aivan muuta.
Oikein korostamalla korostetaan, että tämä ei ole osa kantakaupunkia. Rakennetaan länsilinkki joka katkaisee katulinjat epäluonnollisella tavalla, sen perään laitetaan vielä pari pilvenpiirtäjää että syntyisi porttaali-efekti. Lähiömäisyyden täydentämiseksi rakennetaan vielä kaiken kukkuraksi kauppakeskus. Ei näin.

En sano että kaikkien talojen tarvitsisi olla saman korkuisia mutta mittakaavan tulisi olla sama, hyvä esimerkki on St Eriksbron Tukholmassa:

Talot eivät ole tuhottoman korkeita verrattuna naapureihin, mutta ne näyttävät silti torneilta.

[järvellä nukkuva]

Eikö kaupungissa pitäisi näkyä jokaisen aikakauden kerrostuneisuus? Kaupungin kuuluu kehittyä. Vanhan kaupungin hienoudesta huolimatta itse ainakin tykkäisin että uusia torneja vilahtaisi kauempana katujen päädyissä. Ainakin Tukholmassa keskustaan näkyvät tornit tuovat kaupunkikuvaan ryhtiä yhtään vähentämättä vanhan rakennuskannan miljöötä.

En tiedä mitä tarkoitat tuolla Tukholmalla. Siellä ollessani en kyllä muista mitään isoja torneja nähneeni. Se kaupunki ja siluetti (joka näkyy todella monesta keskeisestä paikasta, koska vesistöjä on paljon kuten Helsingissä) on kauttaaltaan matala ja upeiden vanhojen rakennusten hallitsema, mutta suurkaupunkitunnelmaa sieltä ei silti puutu. Ryhditön kaupunki se ei ole! (Tai jos on, niin aivan muulla tavalla.) Siellä tuovat tunnelmaa tuollaiset Clepen mainitsemat pienimuotoisemmat tornit ja kirkot.

Ei se kerrostuneisuus mielestäni tarkoita sitä, että jokainen sukupolvi yrittää saada rakennuksensa mahdollisimman näkyvään paikkaan. Kyllähän joka tapauksessa aina jotain rakennetaan ja kerrostuneisuutta syntyy koko ajan kuin itsestään.

Mitä tulee tuohon Helsingin merisiluettiin, niin se on mielestäni aivan yli-hypetetty. Tuli laivastoaikana seilattua paljon Helsingin edustalla ja todettua ettei maisema ole mitenkään erityisen idyllinen. Maisemaa hallitsee voimalapiiput, Pasilan linkkitorni, mastot, Hernesaaren valtavat laivanrakennushallit. Tuossa joukossa kirkontornien asema on paljon pienempi kuin mitä sen ylistetään olevan. Sen sijaan Keilaniemen tornitalot näkyvät merellä paljon mielyttävämmin selkeinä korkeina rakennusmassoinna. Samanlaista tornitalojen ryhdikkyytä toivoisi myös Helsingin siluettiin. Kauppatorin postikorttimaisema sen sijaan voidaan minunkin mielestä säilyttää, eikä siinä maisemassa näykkään muut tornit kuin Keski-Pasilan tornien huiput kaukana. Nyt kauppatorin maisemassa näkyy jo Pasilan linkkitorni.

Tästä keskusteltiinkin jo Punavuoren Pilvilinna-hankkeen yhteydessä ja oltiin eri mieltä. Tuskin tästä on hedelmällistä ruveta väittelemään.

Tuo on aika erikoinen kannanotto, jonka logiikkaa en oikein ymmärrä. Se, mikä on kantakaupunkia, tuntuu olevan nykyään melkolailla määrittelykysymys. Jos sitten halutaan pitää kiinni siitä, että kantakaupunkiin ei rakenneta torneja, niin on aika outoa vastustaa niitä lähes rakentamattomaan Jätkäsaareen sillä perustella, että haluaa tulevaisuudessa määritellä Jätkäsaaren osaksi kantakaupunkia.

Eikö se, että torni tulee sijaitsemaan keskeisellä paikalla, ennemminkin puhu sen rakentamisen puolesta? Miksi niitä pitäisi ehdoin tahdoin rakentaa ei-keskeisille paikoille?

Niin, ei minulla siis ole kovin paljoa esim. Pasilan pilvenpiirtäjähankkeita vastaan. Pasila näyttää jo valmiiksi avaruusajan kaupunginosalta, joten sinne vaan, ja Pasila on keskeinen paikka. Mutta ehkä pilvenpiirtäjiä ei pitäisi rakentaa vanhan kantakaupungin yhteyteen samasta syystä kuin vaikka Pariisissa.

Ainakin tällaisia hankkeita pitäisi harkita vähän enemmän kuin että joku rahamies pistää suunnitelmat pöytään, KSV:ssa ollaan innoissaan ja Hesarissa sanotaan, että tämähän sitten valmistuu kolmen vuoden päästä. Eipä siinä sitten jää paljoa reagointiaikaa nimbyille ja huolestuneille arkkitehdeille.

"Vanhan ajan kantakaupungilla" en tarkoita arkkitehtuuria, vaan juuri sitä, millaiseksi Jätkäsaarta aiotaan nyt rakentaa. Tiiviitä, alle 10-kerroksisia kortteleita kadussa kiinni. Sellaista ollaan Talossakin kovasti haikailtu ja yleensä ihmiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että Jätkäsaaresta nimenomaan tehdään kantakaupungin jatke. Kun sellaista rakennetaan, Jätkäsaari mieltyy jatkossa väkisinkin osaksi kantakaupunkia, eikä se ole minusta edes sanakikkailua.

Saahan niitä pilvenpiirtäjiä siis rakentaa, mutta itse vain ihmettelen sitä, tarvitseeko niitä tunkea jokaiseen uuteen kaupunginosaan, varsinkin jos niistä halutaan tehdä "uutta kantakaupunkia" (joka on siis hyvin arvolatautunut termi, kuten keskustelusta on käynyt ilmi).

Eikä tässä pilvenpiirtäjäinnostuksessa kai ole mitään ihmeellistä, jos kansainvälisesti katsoo. Helsinki vain seuraa trendien mukana. Onko sekään nyt niin hienoa, jos joka kaupunkiin rakennetaan omat torninsa ja se muka sitten tuo sitä kaivattua monipuolisuutta? Minusta on tylsää jos kaikki kaupungit ovat samalla tavalla dynaamisia. Kuten sanottu, ei kaupunki välttämättä tarvitse pilvenpiirtäjiä ollakseen suurkaupunki(mainen). No, ovathan skyline-diggarit tietenkin seitsemännessä taivaassa...

Tuo on hieman liioittelua. Totta on, että Helsinki kaupunkina muuttuu; se muuttuu monipuolisemmaksi. Vanhaan keskustaan näillä projekteilla ei ole kovin suurta vaikutusta. Jos joku torni siintää kadun päässä tai horisontissa, tuskin se koko kaupunkia muuttaa aivan toiseksi.

Olen samaa mieltä, että Helsinki tavallaan muuttuu monipuolisemmaksi. Mutta jos verrataan esim. Tallinnaan, niin onhan se yleinen muutos pilvenpiirtäjien myötä todella suuri, vaikka Tallinnan talot eivät nyt edes mitenkään älyttömän korkeita ole. Helsingissäkin vaikutus on valtava, jos todella kantakaupunkia ympäröi jatkossa kolme korkeiden talojen keskittymää. Kyllä ne aika lailla hallitsisivat maisemaa, katsoi mistä suunnasta tahansa. Mutta kuten sanottu, joku tykkää, joku ei. Minä nyt en pidä itseäni mitenkään erityisen helsinkiläisenä, joten varon ottamasta kantaa liian jyrkästi (minä vain asun täällä ), mutta koska tämänhetkinen asuinpaikkani on vain sen muutaman sadan metrin päässä tuosta Jätkäsaaren mahdollisesta hotellitornista, hanke on aika konkreettisesti minun takapihallani.

Eikö sen vasta valmistuneen korkean rakentamisen ohjeen idea ollut tehdä juuri noin? Sen mukaan Jätkäsaari on tornitalorakentamiselle sopiva paikka.

Kyllä siellä kaupungin rattaissa harkitaan, punnitaan, tuumataan koko ajan. Kuten RV toi ilmi, niin vastahan tuo KSV (?) päätyi tuumauksessaan jonkinlaiseen tulokseen Helsingin tulevaisuuden suunnitelmista tornitalojen osalta. Eli hengähdys- ja mietintäaika alkaa olla ohi, ja siinä prosessissa on päädytty lopputukseen, että Helsinki haluaa lisää korkeaa rakentamista ja tavoiteltu kaupunki, jota kohden ollaan menossa, on suurkaupunkimaisempi ja korkeampi Helsinki. Nyt sitten aletaan toimeenpanemaan valittua linjaa. Se, että kaupungin kehitykselle valittu suunta ei miellytä, ei ole kummoinenkaan peruste väittää, että asiaa ei ole tarpeeksi harkittu.

Asia tuskin on noin yksinkertainen:
http://tarjanurmi-arkkivahti.blogspot.c ... minen.html
http://tarjanurmi-arkkivahti.blogspot.c ... iehet.html

KSV on vain yksi osapuoli, joka katsoo asiaa omalta näkökannaltaan. Mutta muidenkin kuin virkamiesten pitää saada osallistua keskusteluun.

[Klazu]

Clepeltä erittäin hyvä pointti ja upea kuva Tukholmasta. Minäkään en ymmärrä miksei näitä alueita voisi rakentaa puhtaasti kiinteenä kantakaupunkina, vaan tännekin pitää olla tunkemassa jotain tornitaloja. Tuntuu että pieneen Suomeen mahtuu aina yksi trendi kerrallaan ja sitä pitää sitten viljellä kaikkialla. Nyt kun on tornitalofani siellä rakennusvirastossakin(?), niin kaikkiallehan niitä näemmä ehdotellaan.

Eikö voisi keskittyä keskittämään ne vähäiset todella toteutuvat tornitalot joko Keski-Pasilaan taikka sitten Keilaniemeen. En usko millään, että suunnitelmissa olevat peräti 50(!!) tornitaloa tulevat toteutumaan, joten miksi ripotella ne muutamat oikeasti toteutuvat pitkin kaupunkia? Hajalleen ripotellut tornit eivät tule tuomaan Helsinkiin yhtään enempää suurkaupungin tunnetta nykyisestä. Ennemminkin niistä tulee mieleen lähiöiden maamerkit, mitä nykyiset lähes poikkeuksetta edustavat.

[grendy]

^Ehkä tässä on sellainen ongelma että nykyään Suomessa ei enää osata, eikä oo pitkään aikaan osattu, tehdä laadukasta arkkitehtuuria. Nykyään ei kuitenkaan saada laadukasta ja erottuvaa arkkitehtuuria aikaseksi ilman että talo on 2-3 kertaa korkeampi kuin ympäröivä rakennusmassa. Enkä nyt tietenkään sano etteikö korkeat talot ole jees, mutta nykyään vaan jos halutaan kiinnittää huomioo arkkitehtuuriin niin ainut tapa on tehdä se korkeampana elementtitornina kuin normaalit elementtirakennukset. Eli ei vain osata enää sitä että normaalikorkuinen arkkitehtuuri olisi hienoa ja huomiota kiinnittävää!

Harvoja poikkeuksia toki onneksi aina sillon tällöin tulee, mutta ihan liian harvoin.

[RV]

Tukholman kantakaupungin alueella on n. 10 vähintään 20-30-kerroksista rakennusta sekä mm. moottoritiesiltoja Gamla Stanin edustalla.

[tae]

Tukholman kantakaupungin alueella on n. 10 vähintään 20-30-kerroksista rakennusta sekä mm. moottoritiesiltoja Gamla Stanin edustalla.

Jos uskomme tätä listaa, on Stockan kantakaupungissa kokonaiset kolme 20-30 kerroksista rakennusta.

Multiedit: linkityskoodi ei näköjään pidä ääkkösistä.

[Klazu]

Tukholmassakin nuo keskustan korkeammat talot ovat lähes poikkeuksetta ympäröivään maisemaan sopimattomia sangen rumia betonitaloja. Ei Tukholmankaan keskustaan voi kuvitella Victoria Towerin kaltaista tornitaloa sopivan, vaan Kistan seutu on ainoa oikea sille. Helsingissä tämä paikka olisi joko Keilaniemi taikka Keski-Pasila.

[RV]

Kantani olen tehnyt selväksi, enkä jaksa nyt ruveta pitkiä litanioita tuon upean suunnitelman sopivuudesta läntisen kantakaupungin kaupunkikuvaan kirjoittamaan, mutta kas kun Berliinissä huomattavan korkeat rakennukset keskustassa ovat täysin ympäristöönsä sopivia

[Janne_H]

Mä puhuin Tukholman keskustaan näkyvistä torneista en keskustassa sijaitsevista torneista. Yksi näistä on Wenner-Gren Center, joka näkyy mukavasti Sveavägenin päädystä keskustaan asti. Torni sijaitsee vanhan korttelialueen reunalla aivan kuten Kämp Tower Helsingin tapauksessa. Tuo Wenner-Gren Centerin näkyminen ei vähennä yhtään Tukholman keskustan vanhan rakennuskannan kaupunkikuvallista arvoa. Ilman tornia kadun päädyssä näkyisi tylsää tyhjää taivasta. Nyt kun siellä näkyy torni niin on joku kiintopiste, josta tämän kadun mittasuhteet hahmottuvat mielenkiintoisesti. Samanlaista mielenkiintoa loisi myös Kämp Tower. Tosin Kämp Tower näkyisi keskutan alueelle vain puolittain Lönnrutinkadun päädyssä.
Suunnilleen tähän tapaan Ruttopuiston kulmalla:

[Klazu]

...mutta kas kun Berliinissä huomattavan korkeat rakennukset keskustassa ovat täysin ympäristöönsä sopivia

Ei voi verrata, sillä Berliinin historiallinen keskusta on tuhottu täysin vuonna '45 ja rakennettu sittemmin maailmanhistoriallisesti ainutlaatuisen historian vallitessa kahden täysin erilaisen kaupunkisuunnittelumallin vallitessa. Berliinin keskustassa ei ole montaakaan aluetta mitä voisi enää pahemmin sekoittaa, sillä kaupunkikuvassa on jo valtavasti levottomuutta. Helsingin kantakaupunki on vielä sangen homogeesinen matala kokonaisuus, jossa tällaiset "häiriötekijät" erottuvat voimakkaasti ja ovat siksi paljon avoimempia kritiikille.

[Kantti]

Kista sciens tower seisoo aivan yksin keskellä matalaa aluetta, miksi Kistan seutu olisi parempi paikka tornille kuin joku muu paikka? Mikä tekee tornit johonkin sopiviksi ja toiseen paikkaan sopimattomiksi, onko tähän olemassa jokin yksinkertainen formaatti vai onko kyse makuasioista?
Kaupunkirakentamisesta ja tornien ilmestymisestä kaupunkeihin; koska tornit ovat alkaneet sopia kaupunkeihin joissa nyt on torneja, ennen ensimmäistä tornia ympäröivät rakennukset ovat olleet matalampia?

Havainnekuvien mukaan Kämp Tower on ehdottomasti erilainen rakennus kuin mikään muu pääkaupunkiseudulla, erilaisuus tuottaa aina vastustusta. Omiin silmiini talo ei näytä sen paremmin rumalta kuin kauniiltakaan, melko neutraali sileä tolppa jonka ylin osa on kivasti poikittain, kuin vartiotorni. En saata uskoa että se voi totaalisti pilata Helsingin profiilin. Kansallismaisema on kuitenkin herkkä tunneasia josta ollaan montaa mieltä kuten Turun tuomiokirkon näkymisestä kauppatorille tai kiistellystä Kirjastosillasta Aurajokinäkymässä. Tämän lisäksi nimbyily nostaa yllättävästi päätään myös keskellä kaupunkia asuvien keskuudessa jos oma vakiintunut näkymä muuttuu. Eikä tarvitse asua aivan lähistölläkään ollakseen jotakin mieltä asiasta. Viimekädessä paljon on kiinni rahasta ja toteuttamisen tasosta, kuten kaikessa rakentamisessa. Cirruksille voi sanoa ei kiitos.

Voi olla tosiaan hyvinkin kaukana kohottaakseen verenpainetta Helsingissä tehtävistä tornitaloratkaisuista - ja muistakin...

[ÄmJii]

Helsingin kantakaupunki on vielä sangen homogeesinen matala kokonaisuus, jossa tällaiset "häiriötekijät" erottuvat voimakkaasti ja ovat siksi paljon avoimempia kritiikille.

Tää Kämp Towerhan ei tule Helsingin kantakaupungin homogeeniselle vanhalle alueelle (minne en itsekään missään nimessä suvaitse korkeita rakennuksia) - sen laitamille kylläkin. Jätkäsaari on kuitenkin erillinen alue, joten torni ei tule suojeluarvoa omaavan alueen keskelle rikkomaan sen luonnetta. Esimerkiksi Merihaka ei kaikessa rumuudessaan vahingoita millään tavalla vanhaa kantakapunkia, vaikka onkin sen laitamilla. Katutasolle tämä torni tuskin tulee näkymään kovinkaan monesta kohtaa vanhempaa aluetta, joten on aivan päätön väite, että erottuisi jotenkin voimakkaasti. Mitenkään hallitseva elementti tästä ei siis todellakaan tulisi Helsingin katukuvaan. Ja jos jonnekin sattuu näkymään, niin tuskinpa se kenenkään mielenterveyttä järkyttää, ellei se nyt ei ole jo ennestään tolaltaan. Sitä paitsi monien mielestä rikastuttaa katukuvaa näkyessään. Turhauttavaa, kun tällaisista pikkujutuista revitään nykyään ongelma.

[järvellä nukkuva]

Mä puhuin Tukholman keskustaan näkyvistä torneista en keskustassa sijaitsevista torneista. Yksi näistä on Wenner-Gren Center, joka näkyy mukavasti Sveavägenin päädystä keskustaan asti. Torni sijaitsee vanhan korttelialueen reunalla aivan kuten Kämp Tower Helsingin tapauksessa. Tuo Wenner-Gren Centerin näkyminen ei vähennä yhtään Tukholman keskustan vanhan rakennuskannan kaupunkikuvallista arvoa. Ilman tornia kadun päädyssä näkyisi tylsää tyhjää taivasta. Nyt kun siellä näkyy torni niin on joku kiintopiste, josta tämän kadun mittasuhteet hahmottuvat mielenkiintoisesti. Samanlaista mielenkiintoa loisi myös Kämp Tower. Tosin Kämp Tower näkyisi keskutan alueelle vain puolittain Lönnrutinkadun päädyssä.

Tuo Wenner-Gren Center näyttäisi muistuttavan huomattavasti Ruoholahden Itämerentornia. Se on vain hieman korkeampi. Eihän Itämerentornikaan näy kovin moneen paikkaan. Mutta tässä uudessa Kämp Towerissa olisi kyse korkeammasta ja keskeisemmästä rakennuksesta. En käsitä, miten Kämp Tower muka ei olisi hallitseva elementti kaupunkikuvassa, kun se nyt on sen 33 kerrosta korkea. Kuten Jannen kuvasta käy ilmi, torni näkyisi Ruttopuistoon asti. Se ei ole mikään pikkujuttu.

Pitäisikö minun nyt sitten ajatella, että te ette koe että Jätkäsaaresta tulee kantakaupungin jatke? Tuo tornihan on vain 1,5 kilometrin päässä rautatieasemasta. Ajatus on se, että jos Jätkäsaaresta tulee kantakaupunkia, miksi sitä sitten täytyy suunnitella eri periaatteella kuin perinteistä helsinkiläistä kantakaupunkia? Ainakaan miettimättä ensin mitä ollaan tekemässä. Hätäilemällä ei synny mitään hyvää. Korttelirakennetta torni ei riko, mutta varsinkin jos tornista tulee täsmälleen tuollainen kuin kuvassa, se kyllä aika lailla latistaisi omia tunnelmiani Jätkäsaaren suhteen.

Ja Merihaka nimenomaan on hyvä esimerkki, miten sen rumuus vahingoittaa kantakaupunkia. Kuinkahan monta silmälääkäriä Merihaka on työllistänyt pelkästään Kruununhaan ja Katajanokan alueella? Nuo kaikki ÄmJiin ja Kantin sanat, joilla tornia voidaan perustella, pätevät myös Merihakaan, joka on, samalla tavalla kuin Jätkäsaari, erillinen alue veden äärellä. Merihaka on kiistämättä erilainen ja erottuva ja se tuo monipuolisuutta ja rikkautta Helsingin kaupunkikuvaan. Se on sitä suurkaupunkifiilistä, kun ajaa Pitkänsillan yli ratikalla ja ihailee harmaata komistusta. Ja nyt voidaan kenties jo sanoa, että Merihaka on erottamaton osa Helsinkiä. Mutta voidaan myös sanoa, että kaikki monipuolisuus ei ole hyvää.

[UPnotOUT!]

Helsingin "historiallinen" kantakaupunki on kielletty torneilta. Kantakaupunki tai sellaiseksi muuttuminen ei sinänsä ole este eikä pitäisikään, eihän siinä olisi mitään järkeä, jos oletamme että Helsinki kasvaa tulevaisuudessa?

SEURAA AVAUTUMINEN:
Vaikka Jätkäsaareen laitettaisiin 40-kerroksinen torni, se ei merkittävästi näkyisi suojeltuun keskustaan (ja mitä ihmeen väliä vaikka horisontissa näkyisikin!) paitsi tietyistä kadunkohdista, täytyy olla aika herkkä, että siitä jotenkin esteettinen perssilmä vaurioituu. Ja tämä merkittävä näkymä mereltä kaupunkiin on yhtä skeidaa; metsikköä ja muutama savupiippu. Joka muuta väittää ei ole veneillyt Helsingin edustalla selvinpäin. On se kyllä kummaa tämä Helsingin historiallisen maiseman ylistys: sinne ei saa rakentaa mitään uutta näkyvää (vain tunneleita), sinne katsoessa ei saa näkyä mitään ja sieltä katsottaessa poispäin ei saa mitään näkyä!?
Ilman kaupallisia voimia Helsinki olisi punaviiniä ryystävien "intellektuellien" villapaitakulttuurihiehojen armoilla ja mitään ei tänne rakennettaisi -paitsi ehkä Espooseen, jos sinnekään; Museovirasto haluaa suojella Tapiolan metsäsiluetin, näkyy kuulema Munkkiniemen rannasta!! Helvetti mitä idiootteja.

Mitä Hakaniemeen tulee, niin se on kyllä jo osa rakastettua ja arvostettua kaupunkia. Ei siitä tavallisen ihmisen silmä vaurioidu, kuin korkeintaan hienostelevissa juhlapuheissa. Miksi?

No prosessi toimii 99% näin:
Jätkäsaaressa ei ole tornia: ihmisiä ei kiinnosta.
Jätkäsaareen suunnitellan torni: ihmisiä kiinnostaa, kauhistellaan tornia, joidenkin esteettinen silmä alkaa punoittamaan.
Torni rakennetaan: no, onhan siinä jotain hyvääkin, mutta antaakseen itsestään fiksun vaikutelman, sitä pitää paheksua varauksetta ihan kuin USA:ta pitää haukkua ollakseen fiksun ja tiedostavan oloinen.
Vuosia rakentamisen jälkeen: Sitä aletaan rakastamaan, on kuulema osa Jätkäsaaren identiteettiä ym. Jätkäsaariseura ry ottaa tornin siluetin kotisivuilleen logoksi
Kymmeniä vuosia rakentamisen jälkeen: Museovirasto suojelee tornia, koska on yksi aikakautensa arkkitehtuurisista lapsista ja ilmentymistä, joka kuvaa osuvasti kaupungin kehityshistoriaa murroksessa ja muuta paskaa. Nyt esteettinen silmä voi hyvin jopa kulttuurihiehojen piireissä, tornia saa hieman kehua, sillä ehdolla että toteaa asioiden olleen paremmin kuitenkin ennen.

[Janne_H]

Hyvä teksti Upnotout. Skenaariosi toteutuneita esimerkkejä ovat esimerkiksi Lauttasaari seuran kova vastustus koskien Lauttasaaren vesitornin purkamista.
Mitäköhän sama seura sanoisi, jos vesitornia nyt suunniteltaisiin rakennettavaksi.
Myös esim Tapiola Kilta vastustaa raivoisasti uusia tornisuunnitelmia, sillä heidän mielestä Tapiolan Keskustornin asema vaarantuu maiseman hallitsijana. Jos Keskustorni rakennettaisiin nyt, niin nurinkurisesti Tapiola Kilta vastustaisi sitä vedoten sen liian suuren vaikutukseen maisemassa.

Mä puhuin Tukholman keskustaan näkyvistä torneista en keskustassa sijaitsevista torneista. Yksi näistä on Wenner-Gren Center, joka näkyy mukavasti Sveavägenin päädystä keskustaan asti. Torni sijaitsee vanhan korttelialueen reunalla aivan kuten Kämp Tower Helsingin tapauksessa. Tuo Wenner-Gren Centerin näkyminen ei vähennä yhtään Tukholman keskustan vanhan rakennuskannan kaupunkikuvallista arvoa. Ilman tornia kadun päädyssä näkyisi tylsää tyhjää taivasta. Nyt kun siellä näkyy torni niin on joku kiintopiste, josta tämän kadun mittasuhteet hahmottuvat mielenkiintoisesti. Samanlaista mielenkiintoa loisi myös Kämp Tower. Tosin Kämp Tower näkyisi keskutan alueelle vain puolittain Lönnrutinkadun päädyssä.

Tuo Wenner-Gren Center näyttäisi muistuttavan huomattavasti Ruoholahden Itämerentornia. Se on vain hieman korkeampi. Eihän Itämerentornikaan näy kovin moneen paikkaan.

Menikö sulla nyt ihan tarkoituksella edellisen kirjoitukseni pointti ohi?

Tukholman esimerkillä nimenomaan havainnollistin, että vaikka torni näkyy kadun päädyssä aivan keskustaan asti, se ei pilaa maisemia vaan tekee niistä mielenkiintoisemmat ja monipuolisemmat. Itämerentorin torniosa ei tosiaan näy moneen paikkaan keskusta-alueelle, mutta yksi paikka mihin se näkyy on Pohjoinen Rautatiekatu Autotalon kohdilla. Tässäkin tapauksessa tornin näkyminen tekee kaupunkimaisemasta vain mielenkiintoisemman.

Mutta tässä uudessa Kämp Towerissa olisi kyse korkeammasta ja keskeisemmästä rakennuksesta. En käsitä, miten Kämp Tower muka ei olisi hallitseva elementti kaupunkikuvassa, kun se nyt on sen 33 kerrosta korkea. Kuten Jannen kuvasta käy ilmi, torni näkyisi Ruttopuistoon asti. Se ei ole mikään pikkujuttu.

Jos se on niin vaikea käsittää, niin lataa ihmeessä google earthiin tekemä mallinnokseni. Siitä tosiaan käy ilmi että AINOA kohta keskusta-alueella johon se näkyy KATUTASOSTA katsottuna ovat tietyt kohdat Lönnrotin kadulla. Ruttopuistoon se ei näy, vain Lönnrutin kadulle Ruttopuiston kohdalla. Itse toivoisin että näkyisi useammasta kohdasta keskustassa.