Taloforum.fi

[Janne_H]

Vähän projektikuvaakin välillä. Alberga Business Parkin A-talo. Osassa seinää on makee värillinen julkisivu, jota peittää lasiharkkoverho.
Tuon lasiverhon väri vaihtuu kun sitä katselee eri kulmista. Tässä kuvassa se näyttää turkoosilta.



Mukavasti korttelisoituu..

[zeizei]

Tuosta näyttäisi tulevan harvinaisen kivan näköinen toimistotalo! Samojen toimistotalojen rakennusnosturit näkyvät jälkimmäisessä kuvassa Mäkkylästä, joka on noin kilometrin päässä Leppävaarasta

Näitä taloja on tulossa 6kpl, plus 4-6 muuta kerrostaloa:


Näkymä 8. kerroksesta Leppävaaraan:

[JR]

Tätä keskustelua ei liene kovin hedelmällistä jatkaa, mutta koska muotoilin alla olevan viestin "suurella vaivalla" jo joitakin viikkoja sitten, laitan sen tänne.

Jotta nyt tulisi taas jotain lisäsisältöä, niin tein pientä galluppia lähiöistä. Tulokset olivat kyllä aivan laidasta laitaan. Yksi oli jopa sitä mieltä, että Helsingin keskusta on lähiö. Toinen veti yhtäsuuruusmerkin lähiön ja esikaupungin välille. Kolmannen mielestä esimerkiksi pieni omakotitaloaluekin on lähiö. Yksi lähti siitä, että lähiö on määritelty jonkinlaisen listan kautta. Listalta on tosin mahdollista päästä poiskin, mutta se miten tämä tapahtuu jäi epäselväksi. Muutama "määritelmä" oli myös aika lähellä "sitä oikeaa". Jonkun mielestä koko Espoo on lähiö, eikä se sisällä mitään "pienempiä lähiöitä". Kaikki nämä eivät mitenkään voi olla oikein, sillä osa niistä on keskenään ristiriitaisia.

Vaikka Kotuksen sanakirja tukisi väitettäsi, olisi se silti huvittava.

Olen tietyssä mielessä samaa mieltä. Kielitoimiston "määritelmä" on hieman epäselvä, sillä tiukimman tulkinnan mukaan myös Helsingin keskusta yms ovat lähiöitä. Mutta varsinkin, kun ottaa huomioon sanan alkuperäisen merkityksen, mielestäni aikaisempi tulkintani Kielitoimiston kannasta on pätevä, ja sen mukaan Leppävaara ei ole lähiö.

Kerrataan: "taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen, asumalähiö. Helsingin, Espoon lähiöt. Lähiön ostoskeskus." = Leppävaara

Ongelmaksi tuossa muodostuu, kuten olen jo aikaisemmin todennut, se että tuon yhtäsuuruusmerkin oikealle puolelle voi yhtä hyvin kirjoittaa "Helsingin ydinkeskusta".

Tuo on kapulakieltä, eikä kukaan tiedä sen tarkkaa merkitystä.

Omasta mielestäni aluekeskus tai kaupunkikeskus ei ole kapulakieltä, vaan on ihan hyvin kuvaava termi tällaisille keskuksille. Mielestäni on käynyt aika selväksi, että kukaan ei tunnu tietävän lähiönkään tarkkaa merkitystä.

Leikitään, että Leppävaara olisi kaupunki, kuten Helsinki.

Tarkoitat siis, että Leppävaara olisi oma kuntansa?

Mitkä olisivat Leppävaaran kaupunkiseudun kunnat, tai mikä kaikki kuuluisi Leppävaaran talousalueeseen.

Nyt en ihan ymmärrä. Leppävaaran kaupunki kuuluisi Helsingin, Espoon, Vantaan yms kanssa samaan kaupunkiseutuun. Aivan kuten nykyinenkin Leppävaara kuuluu. Talousalue kaipaa jonkinlaista määritelmää.

Ja millä erotetaan Helsingin seutu, Leppävaaran seudusta ja Helsingin talousalue, Leppävaaran talousalueesta?

Miksi ne tulisi erottaa? Tai siis, on tietysti mahdollista vetää karttaan joku raja, jolla ne erotetaan, se ei ole ongelma. Mutta miksi näin pitäisi tehdä?

Miten voi olla mahdollista, että Leppävaara sijaitsee toisen kaupungin kehätien risteyksessä, ilman että se kuuluisi sen toisen kaupungin alajärjestelmiin

Onko joku sanonut, ettei se voisi kuulua toisen kaupungin "alajärjestelmiin", mitä se nyt sitten täsmällisesti tarkoittaakaan?

ja olisi riippumaton tätä kaupunkia ympöivästä muusta toiminnasta?

Tällaista ei ainakaan ole kukaan täällä väittänyt, päinvastoin. Eikä edes Helsingin keskusta ole riippumaton ympäröivästä muusta toiminnasta.

Nämä kysymykset voisi esittää mistä vaan osasta Espoota, Vantaata, Nokiaa, Pirkkalaa, Raisiota tai Kaarinaa.

Entä sitten? Samat kysymykset voi esittää kaikista maailman kolkista, myös mm. Helsingin keskustasta (pl. tuo kehätie & "alajärjestelmä").

Ei sitä Helsingin keskustaakaan voi erottaa ympäröivästä rakenteesta. Kuten sanottua, pääkaupunkiseudun asukkaista lähes puolet asuu Helsingin ulkopuolella. Helsingin keskustan ulkopuolella asuu yli 90 % pk-seudun asukkaista. Puhumattakaan niistä ihmisistä, jotka joka aamu tulevat töihin jostain kaukaisemmista kunnista. Kaikki nämä ovat osa suurempaa systeemiä. Jos Helsingin ydinkeskustan irrottaisi muusta ympäristöstä, kuihtuisi se aivan olemattomiin.

Palveluiden näkökulmasta nämä kyseiset alueet ovat aluekeskuksia, mutta asumisen näkökulmasta alueet ovat lähiöitä.

Mitä tämä tarkoittaa?

Eihän Leppävaaran asunnot palvele ketään muita kuin asuntojen asukkaita kun taas palvelut ovat se mikä tekee Leppävaarasta aluekeskuksen.

Missä asunnot palvelevat muita kuin asukkaita?

Juuri tuon väylähierarkian perusteellahan se on selvä että jokaisesta Espoon "lähiöstä" raiteet/tiet johtavat lopulta keskustaan eli Helsinkiin.

Sama tilannehan on kaikilla Suomen kaupungeilla.

[bitterfly]

Nuo annetut vastaukset eivät ole mitään kovin sukkelia. Heti näkee, että siinä tahallaan sivuutetaan se mitä toinen itseasiassa yrittää sanoa. Jos ei osaa antaa mitään oikeaa kunnollista vastausta, miksi edes vaivautua?

"koska en hyväksy asiaa josta puhut, vastaan asian viereen ja leikin idioottia"

[JR]

Nuo annetut vastaukset eivät ole mitään kovin sukkelia. Heti näkee, että siinä tahallaan sivuutetaan se mitä toinen itseasiassa yrittää sanoa. Jos ei osaa antaa mitään oikeaa kunnollista vastausta, miksi edes vaivautua?

Ilmeisesti en kerta kaikkiaan vain ymmärrä, mitä yrität sanoa, sillä en ole tahallani sivuuttanut mitään.

[grendy]

Juuri tuon väylähierarkian perusteellahan se on selvä että jokaisesta Espoon "lähiöstä" raiteet/tiet johtavat lopulta keskustaan eli Helsinkiin.

Sama tilannehan on kaikilla Suomen kaupungeilla.

Paitsi että Tampereelle johtaa ratoja yhteensä neljästä eri ilmansuunnasta, joista nyt yksi sattuu olemaan Helsinki, eli selkeästi ollaan se keskuskaupunki johon kaikki tiet ja radat johtavat

[ktpama]

Taitaa komia Seinäjoki olla näillä kriteereillä se keskus viidellä ilmansuunnallaan.

[pks]

Yhden näkökulman tähän veivaamiseen Leppävaaran asemasta pääkaupunkiseudulla tarjoaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä Suomen ympäristökeskuksessa tehty tutkimus. Urban Zone -hankkeessa on hahmotettu lähinnä joukkoliikennetarjontaan perustuvien vyöhykkeiden lisäksi pk-seudun keskusverkkoa toimintojen määrän ja sekoittuneisuuden näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tutkimusraportti löytyy täältä: http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1238677. Vielä tuoreempaa, vuoden 2010 tietoihin päivitettyä, materiaalia on esillä KSV:n näyttelytilassa Laiturilla vanhalla linja-autoasemalla 22. joulukuuta asti. Vyöhyke- ja alakeskusjaottelut on tehty Suomen 34 suurimmalle kaupunkiseudulle ja karttoja voi selailla Laiturilla kosketusnäytöllä - tulevat varmaan nettiinkin sitten myöhemmin.

Helsingin keskustan lisäksi hankkeessa on rajattu paikkatietoaineistoihin perustuen pääkaupunkiseudulle 11 monipuolista alakeskusta, joista analyyseissä lähinnä suuren työpaikka- ja asukasmääränsä vuoksi voimakkaimmin esille nousee Pasila ja heti kakkosena Leppävaara. Muut alakeskukset ovat Espoon keskus, Matinkylä, Tapiola, Myyrmäki, Tikkurila, Pasila, Malmi, Herttoniemi, Itäkeskus ja Vuosaari. Nämä kaikki keskukset ovat siis nousseet paikkatietoanalyyseissä tavallisia lähiötason keskuksia merkittävämmiksi alueellisiksi keskuksiksi, kun tarkastellaan työpaikkoja, palveluita ja asukaslukua. Paikkatietoanalyysien tulokset eivät tietenkään vielä yksin tarkoita, etteikö alue voisi samaan aikaan olla rakenteeltaan lähiömäinen ja silti sisältää paljon erilaisia toimintoja. Korttelirakenteeltaan Leppävaara on melko kaupunkimainen, mutta toisaalta palvelut ovat keskittyneet vahvasti yhteen kauppakeskukseen, mikä taas on tyypillisempää esikaupungin keskuksille kuin kaupunkikeskustoille.

Itse en lähtisi vertaamaan Leppävaaraa sen enempää perustason lähiöihin kuin kaupunkikeskustoihinkaan - luonnollisin verrokkiryhmä lienevät muut pääkaupunkiseudun alakeskukset. Näistä monet ovat palvelu- ja työpaikkamääriltään merkittävämpiä keskuksia kuin pienet suomalaiset kaupungit, vaikka perinteinen kaupunkirakenne, historia ja itsenäinen seudullinen asema jäävätkin uupumaan.

[tae]

Itse en lähtisi vertaamaan Leppävaaraa sen enempää perustason lähiöihin kuin kaupunkikeskustoihinkaan - luonnollisin verrokkiryhmä lienevät muut pääkaupunkiseudun alakeskukset. Näistä monet ovat palvelu- ja työpaikkamääriltään merkittävämpiä keskuksia kuin pienet suomalaiset kaupungit, vaikka perinteinen kaupunkirakenne, historia ja itsenäinen seudullinen asema jäävätkin uupumaan.

Ammattitermistö ja tiedejargon sitten erikseen, suomeksi Leppävaara on ja pysyy lähiönä.

[bitterfly]

Helkkari se Leppävaara termejä muuttelemalla miksikään muutu. Jos en olisi talolainen, tuskin tietäisin Leppävaarasta muuta kuin nimen. Se ei silti muuta sitä asiaa, että kyseessä on monina lukuina ilmaistuna merkittävä alue Helsingin seudulla. Jollekin Leppävaara on rakas paikka, ja se paikka jonka toivoo menestyvän. Toisille se on vain paikka, jossa on kiinnostavan paljon tornitaloja.

On täysin makuasia miksi haluaa Leppävaaraa kutsua, mutta virallisessa mielessä kyse on aluekeskuksesta. Voitaisko jo pikku hiljaa siirtyä asiaan?


ps. Termi ei aluetta pahenna. Aluekeskus on aluekeskus vaikka siellä asuisi miljoona ihmistä kymmenien tuhansien asukatiheydellä.

[Janne_H]

Mielenkiintoinen kirjajulkaisu tulossa kaikille Leppävaarasta kiinnostuneille ja muutenkin kaikille keitä kiinnostaa Suomen nopeimmin kehittyneen/kehittyvän alueen historiankulku.



http://www.espoo.fi/default.asp?path=1; ... 482;147929

[zeizei]

Alkaa näköjään nyt kolmen uuden kerrostalon rakennus junaradan viereen parin sadan metrin päähän Sellosta. Ainakin alemmassa kuvassa on mukavan urbaanit maisemat.

Skanska rakentaa uusia asuntoja Espoon Leppävaaraan

Skanska aikoo rakentaa uusia asuntoja Leppävaaran keskustaan. 8-kerroksiseen As. Oy Espoon Amaliaan tulee yhteensä 32 asuntoa, jotka ovat nyt ennakkomarkkinoinnissa.

Edit. Korjattu kuvalinkki.

[Jape]

En näe alempaa kuvaa, siinä lukee vain "Kuva". Enkä myöskään löytänyt Googlella paitsi Asunto Oy Espoon Ameliaa, joka on YIT:n rivitalo aivan muualla.

Anyways, hyvä, että ne aivan jumalattoman susirumat suomibulkit (tämän termin lanseeraamisesta pisteet Klazulle) jota nyt näkyvät junan ikkunasta, saavat jotain eteensä. Etelä-Leppävaarassa on onnistunuttakin uudisrakentamista, mutta julkisivuksi junaradalle ja Vanhalle Turuntielle näkyvä tuotos aiheuttaa kaikessa suomibulkismissaan huokauksia (Klazu, saanko luvan johtaa sanasta "suomibulkki" käsitteen/tyylisuunnan suomibulkismi?). Tosin, tuossa Amaliassakin loistaa ikävästi muutama suomibulkismin ominaispiirre:

1. Ikkunoita "jatketaan" mustilla palkeilla
2. Ikkunoita "jatketaan" räikeänkeltaisilla palkeilla
3. Valkoinen, vaakaraidallinen julkisivu

Ensimmäinen vielä menee sillä varjolla, että kaikki paitsi ikisitkeä modernismiin lukkiutuminen on defaultisti pois laskuista, toinenkin melkein joten kuten. Kolmas aiheuttaa silti näppylöitä - elementtisaumoja yritetään siis halpamaisesti naamioida saman suuntaisilla uomilla elementin pinnassa, vaikka ne sieltä kyllä yleensä erottuvat aivan selvästi muita rantuja paksumpina ja syvempinä. Noita on nähty niin paljon. Onneksi nuo ihan kohtuullisen hyvän näköiset parvekkeet tulevat peittämään suht ison osan ainakin tuosta julkisivusta, joka kuvassa näkyy. Eli eteen päin on menty siitä, mitä radalle nyt näkyy.

Noh, ei tuomita. Onhan sekin mahdollisuus olemassa, että julkisivu päällystetään valkoisella rappauksella ja uomat sitten kaiverretaan siihen. Käsi ylös kuka uskoo, että näin tulee tapahtumaan?

[Janne_H]

Ajatellaankohan me nyt samoja rakennuksia, sillä mun mielestä "jumalattoman susirumat suomibulkit" on lievästi liian voimakas ilmaisu niille taloille jotka tuo Amalian kokonaisuus tulee peittämään. Niistä löytyy harjakattoa ja kaikki talot eivät ole iki-ikuista valkoista betonia, vaan värejä on käytetty mukavasti.
Tämmösen kuvan kaivoin arkistosta. Ei siis todellakkaan hienoa arkkitehtuuria, mutta kyllä Suomesta löytyy paljon pahempaakin. Klazun termi on kohtuuton.



Vai tarkoitatko kenties näitä hiljattain valmistuneita kerrostaloja, joiden viereen tämä Amalia tulee. Nämä ovat mielestäni paljon rumemmat kuin nuo toiset.
Noiden junaradan puolisten seinien merkittävin tarkoitus on toimia melumuurina, mikä näkyy myös suunnittelussa. Ikkunoita hyvin vähän, sillä rakennusten rappuportaat on vedetty tälle puolelle. Harmi että suunnittelijat ovat ajatteleet kaupunkitilan loppuvan siihen, mistä junarata alkaa. Sama vika Sellon radanpuoleisessa julkisivussa. Totuus on kuitenkin että junien ikkunoista maisemaa katsoo moninkertainen määrä silmäpareja kuin tuolta "kaupunkipuolelta".


(kyseiset kerrostalot oikeassa laidassa)

[Jape]

Anteeksi, väärässä olin. Tarkoitin siis juuri noita alemman kuvan oikeassa laidassa olevia valkomustia taloja. En kyllä ylemmänkään kuvan julkisivuja kehuisi. Tuosta ei tarvitse mennä kuin muutama sata metriä Leppävaarankadulle "piiloon", niin löytyy jo ihan hyvän näköistä uudisrakentamista rapatulla julkisivulla ja harjakatolla.

Noiden junaradan puolisten seinien merkittävin tarkoitus on toimia melumuurina, mikä näkyy myös suunnittelussa. Ikkunoita hyvin vähän, sillä rakennusten rappuportaat on vedetty tälle puolelle. Harmi että suunnittelijat ovat ajatteleet kaupunkitilan loppuvan siihen, mistä junarata alkaa. Sama vika Sellon radanpuoleisessa julkisivussa. Totuus on kuitenkin että junien ikkunoista maisemaa katsoo moninkertainen määrä silmäpareja kuin tuolta "kaupunkipuolelta".

Juuri näin. Lisätään junien silmäpareihin vielä Turuntien liikenne kaikkine busseineen...

Tässä näkyy hyvin se, mikä suomalaisessa rakentamisessa lähtökohtaisesti kusee - alueita ei nähdä kokonaisuuksina, vaan kukin (rakennuttaja, kaavoittaja) hoitaa tai pystyy hoitamaan vain sen oman rajatun tonttinsa ikään kuin sen reunoilta alkaisi avaruus. Siten kaupunki on käytännössä läjä toisiaan lähellä olevia irrallisia yksiköitä, joiden välissä on hoitamatonta joutomaata, ja joiden talot totaalisesti "pyllistävät" tai "kääntävät selkänsä" naapureilleen ja näille joutumaille, kuten tässäkin Lepuskin tapauksessa. Nuo susirumat suomibulkit saattavat hyvinkin olla sisäpihalle päin vähän paremman näköisiä, ja sisäpihan suunnalta otetuilla kuvilla on kämppiä aivan satavarmasti myös myyty.

Samaa sanoin joskus Keski-Pasilasta - tehdään toista keskustaa, muttei mietitä, miten se vajaakäyttöön jääneitä alueita kaavoittamalla voitaisiin yhdistää vanhaan kantakaupunkiin niin, että syntyisi luontaisia kevyen liikenteen reittejä sinne uuteen keskustaan. Samaten Konepaja-alueen threadissa Clepe ihmetelli, miksei sinne jatkettu Alppilan katuja, vaan lähdettiin vetämään uusia umpikujia uusilla nimillä ikään kuin Aleksis Kiven kadun toisella puolella olevaa Alppilaa ei olisi olemassakaan. Näin tämä juuri näkyy eri alueilla.