[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
aleksi kirjoitti:http://www.google.com/imgres?q=sammonka ... 29,r:2,s:0Tuo on kieltämättä samansuuntaista, vaikka sulautuukin hieman jouhevammin muuhun kortteliin. Telakkarannan ehdotuksen kaltaiset harjakatot tuntuvat kuitenkin olevan melko harvinaisia 1900-luvun Helsingin arkkitehtuurissa, koska sellaisista ei meinaa löytyä kovin monia esimerkkejä.
Etu-töölösestä löytyy tällaista harjakattoa
taevii kirjoitti:Tein työtä käskettyä, mutta ei sieltä kovin montaa Helsingin keskustassa sijaitsevaa, vastaavaa harjakattoratkaisua omaavaa, rakennusta löytynyt.JR kirjoitti:Olen edelleenkin ymmälläni tästä. Olisiko sinulla antaa esimerkkejä 1900-luvun alun Helsingin rakennuksista, joissa on tuollainen harjakattoratkaisu. Itselleni ei tule mieleen ainuttakaan, enkä sen takia miellä tuota lainkaan 1900-luvun alun "Helsingin hengeksi".Laita jugendtalo yhteen tai erikseen Googlen kuvahakuun tai pörrää Eniron kopterikuvia Helsingin päällä.
taevii kirjoitti:Tasakattoja näet lähinnä 60-luvun hirvityksissä tia funktionalistien kaupunginpilaajissa.En kai minä missään vaiheessa ole vihjannut, että tasakatto olisi ollut 1900-luvun alun trendi?
Clepe kirjoitti:Eniten päätykolmioita löytyy vanhoista "lähiöistä"; Meilahdesta, Ruskeasuolta, Herttoniemestä jne.Kyllä niitä tosiaan jonkin verran löytyy, mutta kantakaupungista melko vähän, ja sekin vähä on rakennettu pääasiassa 50-luvulla tms. Tämä taitaa olla tilanne kaikissa antamissasi esimerkeissäkin(?). Olen edelleenkin siis hieman ihmeissäni, kun ihmiset pitävät tällaisia harjakattoratkaisuja 1900-luvun alun Helsinkinä. Voisitteko kertoa miksi?
Eli kyllähän näitä löytyy [...]
Janne_H kirjoitti:Yliopiston kirjasto tänään.Voi vitsi, tuohan on tosi hieno. Sopii yllättävän hyvin paikkaansa, vaikka tyyli on jotain aivan muuta viereisten rakennusten kanssa. Me like!
Kantti kirjoitti:Ylevän näköinen julkisivu ja sopii loistavasti ympäristöönsä. Hyvä esimerkki siitä miten vanha ja uusi korostavat kiinnostavasti toistensa piirteitä!Hetken vielä saa odotella.
Koska avautuu? Olisi kiva saada kuvia sisältä.
omakaupunki.hs.fi kirjoitti: Kaisa-talon julkisivut alkavat hahmottua Helsingin Kaisaniemessä. Rakennuksen pitäisi valmistua toukokuuhun mennessä. Kampuskirjasto ja liiketilat avautuvat todennäköisesti alkusyksystä 2012.http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseu ... _kuluttua/
Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck ilmoitti tänään, että Yhdysvallat laajentaa lähetystöalueen kiinteistöjään Helsingin Kaivopuistossa ja rakentaa sinne muun muassa energiatehokkuutta tutkivan innovaatiokeskuksen.http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2 ... 1114043/12
– Sijoituksen arvo on lähes 100 miljoonaa dollaria, ja se tullaan investoimaan Suomeen noin kolmen vuoden aikana, Oreck kertoi Taloussanomille Jyväskylän Nordic Business Forum -konferenssissa.
Kaivopuiston lähetystöalueelle tulee jo rakennusluvan saanut innovaatiokeskus sekä kaksi uutta rakennusta, joille haetaan vielä lupia. Koko projektin on määrä olla valmis vuoden 2014 alkupuolella.
Investointi on osa suurempaa kehitystä, jossa Yhdysvaltojen suurlähetystöjä ympäri maailmaa valjastetaan paremmin tutkimustyön tarpeisiin.
Suomen energiatehokkain toimisto valmistui - kulutus vain kolmannes tavallisestahttp://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/ ... ta/a699622
Viikin tiedepuistossa Helsingissä on saatu valmiiksi toimistotalo, jonka kokonaisenergian kulutus on vain kolmasosan normitalon vuosikulutuksesta.
"Kokonaisenergian kulutus on vain 71 kWh neliötä kohti vuodessa, kun se normaalisti toimistorakennuksissa on 190 -200 kWh/m2/v”, kertoo toimistopäällikkö Jukka Forsman HKR-Rakennuttajasta. Kyseinen asiantuntijaosasto vastaa infrastruktuurin ja julkisten tilojen rakennuttamisesta Helsingissä ja on maan suurimpia rakennuttajia.
Suurimmat energiasäästöt on saatu aikaan kaksoisjulkisivulla, jonka ulompi pinta muodostuu aurinkopaneeleista. Myös katolla on rivistö aurinkopaneeleja. Jäähdytysenergia otetaan maaperästä. Kalliojäähdytyksen teho on 160 kilowattia. Se saadaan aikaan 24 yli 200 metrin syvyyteen poratulla reiällä.
Luonnonvaloa keinovalon sijaan
Myös valaistuksessa säästämiseen on Forsmanin mukaan kiinnitetty erityistä huomiota. Luonnonvalon mahdollisimman tehokas pääsy sisään on ratkaistu muun muassa heijastavilla kattoratkaisuilla sekä siten, että eri ilmansuuntiin avautuvat seinät ovat arkkitehtonisesti erilaisia. Sisätiloissa valaistuksen säätöautomaation ansiosta tiloja ei valaista turhaan.
”Työhuoneen valaistussäädöillä säästetään yli 50 prosenttia normaalisti kuluvasta valaistussähköstä”, Forsman sanoo.
Tutkittuja ja virallisia lukuja säästöjen toteutumisesta on luvassa vasta puolen vuoden kuluttua, mutta Forsman arvioi, että toimistotalon energiakustannukset tippuvat vuodessa noin 40 000 euroa tavanomaiseen toimistorakennukseen verrattuna. ”Takaisinmaksuaika lienee 15- 20 vuoden välissä. ”
Vaikka kaikki seinät pois
Toimistorakennuksen suunnitelleen arkkitehti Kimmo Kuismasen mukaan talon suunniteltu elinkaari on 100–200 vuotta. Tulevaisuuden käyttötarpeita varten talo on suunniteltu erittäin muuntojoustavaksi. Kaikki väliseinät voidaan poistaa eli tehdä koppikonttori, avokonttori tai kombikonttori. ”Tavoitteena on ollut tehdä mikrokosmos eli tässä on toteutettu kaupunkikaavaa pienen rakennuksen mittakaavassa.”
Viisikerroksinen toimistotalo on maksanut 17, 6 miljoonaa euroa. Bruttopinta-ala on 6550 m2. Talo tulee Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteiskäyttöön. Taloon sijoittuu noin 240 henkeä.
Jätkäsaareen nousee 27 000 neliön puukaupunkihttp://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/ ... ki/a696841
SRV suunnittelee yhteistyössä Stora Enson kanssa Suomen laajimman puurakentamishankkeen toteuttamista Helsingin Jätkäsaareen. Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnalle on tänään jätetty ehdotus tontin varaamisesta Jätkäsaaresta Stora Ensolle ja SRV:lle.
Tontille suunnitteilla oleva Wood City koostuu toimisto-, asuin-, hotelli- ja liikerakennuksista. Ensimmäisten rakennusten arvioidaan valmistuvan vuonna 2013. Rakennukset kattaisivat yhteensä 27 000 kerrosneliömetriä.
Wood Citylle pyritään löytämään korkeatasoinen suunnitelma kutsukilpailun kautta.
”Puurakentaminen lisääntyy Suomessa ja olemme kiinnostuneet tuomaan oman osaamisemme tähän hankkeeseen. Jätkäsaaren kohteessa on rakennettavina Suomen ensimmäiset korkeat puuelementtirakennukset, jotka tulevat osoittamaan toimialan kehityssuuntaa tulevaisuuteen”, sanoo SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.
Tavoitteena on luoda kansallisesti merkittävä hanke, jonka puitteissa voidaan opettaa insinööritaitoja ja kehittää suomalaista puuarkkitehtuuria.
”Tämä päänavaus aivan uudenlaiselle rakentamiselle tulevaisuudessa”, sanoo Stora Enson Puutuotteet-liiketoiminta-alueen johtaja Hannu Kasurinen.
Stora Enso suunnittelee toimittavansa alueelle uuteen puupohjaiseen konseptiinsa pohjautuvia kantavia rakenteita yhteensä 20 000 kerrosneliömetrin edestä. CLT-levyjen ohella kokonaisratkaisussa hyödynnetään muun muassa pilari-palkkiratkaisua ja erilaisia ulko- sekä sisäverhoustuotteita.
