En rupea etsimään mitään tilastotietoa, mutta nämä ovat luultavasti oikeansuuntaisia lukuja Helsingissä.
Mutta kuten sanotaan; vale, emävale, tilasto.
Joukkoliikenteen hintoja voi laskea monella eri tavalla, matkustajakilometriltä, (istuma-)paikkakilometriltä, hinta/nousu jne.
Joukkoliikenteen tulot koostuvat lipputuloista ja joukkoliikennelippusubventioista.
Joukkoliikenteen kustannukset koostuuvat yksinkertaistetusti kolmesta osasta:
-vaunupäiväkuluista (bussin, ratikan jne. huolto ja hankintakustannukset ym.)
-tuntikustannukset (käytännössä kuljettajan palkka)
-kilometrikustannukset (käyttövoima)
Nyt asiaan: Helsingin raitiovaunulinjat kulkevat pelkästään kantakaupungissa, missä kaikki kadunpäälliset liikennevälineet hidastelevat. Raitiovaunuilla on huonot etuudet, kuvaavaa on, että vilkkan Aleksanterinkadun raitioliikenne on keskimääräistä ratikkaliikennettä nopeampaa.
Raitiovaunut Helsingissä korvaavat lähinnä kävelyä tai pyöräilyä.
Eli raitiovaunuissa tehdään lyhyitä matkoja, raitiovaunujen hitaudesta johtuen kalustoa ja kuljettajia tarvitaan paljon pienen vuorovälin saavuttamiseksi. On siis selvä, että matkustajakilometrien ollessa pieniä ja kulujen korkeita, yksikköhintakinkin on korkea.
Metrot ja junat kulkevat nopeasti ja kalustokoko mahdollistaa suuren matkustajamäärän. Matkustajia on paljon ja etäisyydet suuria; matkustajakilometrejä on paljon. Kustannukset on pienet suhteessa tähän, vain yksi kuljettaja/juna. Toki tarvitaan paljon valvontaa mutta ne kulut ovatkin helppo piilottaa, jos tilastot ovat tarkoitushakuisia.
Bussit toimivat monenlaisissa olosuhteissa. Mutta pääpaino taitaa olla moottoriteitä huristelevissa pitkissä linjoissa. Bussilinjat ovat tyypiltään usein sellaisia että ne alkavat lähiössä, jossa on lyhyt keräilyvaihe, tämän jälkeen siirrytään motarille jossa pysäkinväli on pitkä ja nopeudet suuria, ja tämän jälkeen tyhjennysvaihe keskustassa. Suuri osa matkustajista siis istuvat koko matkan. Raitiovaunulinjat taas kulkevat melko tasaisessa kaupunkirakenteessa ja samalle tuolille istahtaa kierroksen aikana useampi matkustaja.
Jos vertaa pelkästään keskustassa liikkuvaa bussilinjaa on tilanne aivan toinen, silloin ratikka on halvempi matkustajakilometriltä, sillä se houkuttelee enemmän matkustajia, sillä on suurempi kapasiteetti, kun taas kulut menevät suht tasan.
Paradoksi löytyy siitä, että itse asiassa raitiovaunuliikenne kattaa kulunsa, kun taas bussiliikenne tuottaa tappiota. (Bloggaaja puhuu täyttä palturia tämän suhteen) Tämä johtuu siitä, että lipun hinta ei ole riippuvainen matkan pituudesta. Ratikkalinja, jossa matkustajat vaihtuvat 6 kertaa kierroksen aikana tuottaa enemmän rahaa kuin bussi, jossa matkustajat vaihtuvat 2 kertaa.
EDIT: No perskule siinä tulikin samat asiat hieman eri paketissa
Ajoneuvoliikenteen siirtyessä Keskustatunneliin voidaan jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä parantaa usealla kadulla lisäämällä ajoneuvoliikenteelle varattua katutilaa.
-Helsingin Kaupunginsuunnitteluvirasto
