Taloforum.fi

[slette]

Tampereen kaupungin sivuilta on saatavissa uutta materiaalia raitiotiehen liittyen:

Asemapiirroksia, joista selviävät radan sijainti katutilassa, pysäkit, liikennevalojen muutokset, kaistajärjestelyt, radan geometria ym:

• Lentävänniemi
  Ala-Pispala
  Amuri
  Keskusta
  Kaleva
  Turtola
  Hallila
  Hervanta

Yleiskartta raitiotien linjausvaihtoehdoista (sis. pysäkit), pieniä muutoksia aikaisempaan verrattuna

Bussien perusliityntälinjasto, Pispalan valtatie - Itsenäisyydenkatu - Sammonkatu -vaihtoehto

Bussien perusliityntälinjasto, Pispalan valtatie - Itsenäisyydenkatu - TAYS -vaihtoehto

Kartta pyöräpysäköinnin kannalta tärkeistä pysäkeistä

[grendy]

^Kiinnostavaa.. Mistäs noi Treen sivuilta oikein löytyy? Tuli vaan mieleen jotenkin pakostakin että jossain kohdissa oltaisiin voitu käyttää olemassaolevaa muutakin tilaa raitiotielle kuin pelkästään autotilaa. Google mapsiin kun tuli piirreltyä ja hahmoteltua reittejä kirosi jo sitä kun reitit olivat liian kiinni autoteissä. Esim Kalevan Prismalla ratikka voisi posottaa _aivan_ oven edestä, jolloin joukkoliikenteellä pääsisi lähemmäksi kuin autolla. Myös Sorin aukiota(?) voisi helposti oikaista ja sama homma Metson edessä olevalla aukiolla. Myös Hämeenpuiston vaihtoehdot kannattaisi miettiä, pistääkö ratikka ruuhkaiselle autotielle vai mahdollisesti jopa puistoon itsessään.

[grendy]

Nyt on karttapohjainen kysely raitiotiestä osoitteessa http://maps.ramboll.fi/palaute/kyselyt/ ... raitiotie/ ! Pääsee myös virallisen linkin kautta osoitteesta http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... wkVro.html

[finn_lily]

. . . reitit olivat liian kiinni autoteissä. Esim Kalevan Prismalla ratikka voisi posottaa _aivan_ oven edestä, jolloin joukkoliikenteellä pääsisi lähemmäksi kuin autolla. Myös Sorin aukiota(?) voisi helposti oikaista ja sama homma Metson edessä olevalla aukiolla. Myös Hämeenpuiston vaihtoehdot kannattaisi miettiä, pistääkö ratikka ruuhkaiselle autotielle vai mahdollisesti jopa puistoon itsessään.

Olen tuosta samaa mieltä. Sillä voisi myös sitä kaivattua puistojen/aukioiden elävöittämistavoitetta saavuttaa. Autoreittien seuraaminen tuntuu jokseenkin vanhanaikaiselta tavalta toteuttaa tuo.

Ei käy kateeksi asiasta lopullisen päätöksen tekeviä, sen verran moninaisia ongelmia tulee vastaan eri reiteillä ja vaihtoehdoissa. Kaikki haluat ratikalla kotiinsa asti. Täällä lännessä saa olla tyytyväinen, jos onnistuvat bussilinjoen yhdistämisessä hyvin. Noita yllä olevia suunnitelmia katsoessa tulee Raholasta ilmeisesti Nokian bussien varassa oleva alue?

[16valve]

Ratapihan katossuunnitelma on hyväksytty

Tampereen ratapihan yleissuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa. Laitureille on suunniteltu katoksia, yhtä lisälaituria sekä Naistenlahden huoltoraiteen muutosta.
Toteutusaikataulu on vielä avoin, sillä seuraavaksi on vuorossa ratasuunnittelu, eikä päätöstä rakentamisesta ole tehty. Päätös ja suunnitelmat ovat nähtävillä palvelupiste Frenckelissä.

[Ala Amurin Viki]

AAMULEHTI 21.8.2011:

Tässä on bussien vastaisku ratikalle!

Voittaako yksi ratikkalinja kuusi bussilinjaa Tampereella?
Bussivaihtoehdon selkärangan muodostavat kuusi runkolinjaa, joita bussit liikennöivät 7,5 minuutin vuorovälein. Reittejä suoristetaan ja keskitetään alueille, joissa on matkustajia ja voimakasta maankäyttöä. Lisäksi koko kaupunkialueella liikennöisi vielä 25 täydentävää bussilinjaa, joita ajettaisiin harvemmin, 15 ja 30 minuutin vuoroväleillä.

AL siis jatkaa yksisilmäistä vastakkainasettelua: "Raitiovaunulle tarvitaan vastaisku". Miksi? Ei kehitettyä bussijärjestelmää tutkita siksi, että suunnitelma raitiotiestä saataisiin tyrmätyksi, vaan siksi, että voidaan arvioida raitiotien hyötyjä busseihin nähden.

Jutussa annetaan lukijalle myös täysin väärä kuva, että yhden ratikkalinjan vaihtoehtona on 6+25 bussilinjaa. Onhan siinä ratikkavaihtoehdossakin erittäin hyvät bussilinjat mukana.

Jutusta huokuu taas tarkoitushakuinen vaikuttaminen, ei objektiivinen tiedonvälitys. Pääsivuhan on useampaan otteeseen tuonut esiin oman raitiotievastaisen mielipiteensä eri verukkein (Pokkinen). Kritiikki on hyvästä, mutta sen pitäisi perustua faktoihin, ei tunteeseen.

Tässä linkki AL:n verkkosivun juttuun: http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11946 ... kalle.html

[grendy]

^Naurettavaa ja ärsyttävää! Kohta varmaan otsikkona on jo että "Yksityisautoilun vastaisku joukkoliikenteelle!"

[Ala Amurin Viki]

Aamulehti alusti ja kysyi 21.8.2011: "Valtuusto päättää ehkä marraskuussa jatketaanko ratikan suunnittelua. Voittaako yksi ratikkalinja kuusi bussilinjaa Tampereella?"

Tähän on vain yksi vastaus: Bussi- ja ratikkavaihtoehtojen selvittämisessä ei ole kysymys siitä, että tehdäänkö "yksi ratikkalinja vai kuusi runkobussilinjaa", vaan molemmissa tutkitaan kokonaisuutta, joissa molemmissa on kattavat runkolinjat ja näistä kokonaisuuksista valitaan useiden kriteerien perusteella parempi vaihtoehto. Kriteereitä on useita kymmeniä eikä vain yksi. Näihin kriteereihin olisi toivottavaa lehdessäkin syventyä tuon poleemisen ja informatiivisesti köyhän vastakkainasettelun levittämisen sijaan.

[Ala Amurin Viki]

Verkko-Aamulehti 22.8.11 jatkaa ratikka-aihetta:

AL 22.8.2011: Tampereella on keskusteltu pikaratikan rakentamisesta vuosikausia. Helppoja liikennekysymykset eivät ole muuallakaan. Kööpenhaminassa ehdittiin keskustella pikaratikkalinjan rakentamisesta 15 vuotta.

Mutta kuinka ollakaan, näitä AL ei ole huomannut: Tanskan Århus ja Odense tekivät ratikkapäätöksen nopeasti. Norjan Bergenissä ratikka jo liikkui 10 vuoden jälkeen ensipuheista. Saksan ja Ranskan pikkukaupungit ovat tehneet ratikan 3-4 vuodessa. Pelkkien kumipyörien Tampere on jahkaillut 20 vuotta, eli 5 vuotta kauemmin kuin Köpis.

[k-liha]

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11946 ... isin+.html

Aamulehden otsikointi hämmentää jälleen. Kenelle tämä oli yllätystulos?

[slette]

Kaupunkiraitiotiehankkeen tiedotteesta löytyy ennakkotietoa ensi maanantain yleisötilaisuudessa esiteltävistä asioista:

Vaihtoehtovertailun alustavia tuloksia esitellään yleisötilaisuudessa

Huomiota herättävää on (vaihtoehdosta riippuen) hyöty-kustannussuhteeksi saatu 1,1-1,4. Tämä koska liikenneministeriön h/k-suhteiden laskentaan käytettävä YHTALI-menetelmä on kaupunkiraideliikennehankkeille erittäin soveltumaton - se on lähinnä tehty maantiehankkeiden arviointiin. Turun raitiotiehanke ja Helsingin Raide-Jokeri ovat molemmat aiemmin saaneet YHTALI-arvioinnissta h/k-suhteen 0,7 eli olleet "kannattamattomia". Tampereen raitiotien 1,1-1,4 on toisin sanoen oire erittäin kovan tason todellisesta kannattavuudesta.

Tiedotteessa esitellyn laskelman mukaan raitiotie nostaa joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrää koko seudulla 4-6 prosenttia ja raitiotien vaikutusalueella 9–11 prosenttia, kun taas puhdas bussivaihtoehto vain 2 prosenttia. Todennäköisesti näissä luvuissa ei ole otettu huomioon mitään laskennallista raide- tai runkobussikerrointa (eli niitä asioita mitkä eivät liity matkanopeuteen, vuoroväliin tai vaihtojen määrään, mutta nostavat näiden liikennemuotojen käyttäjämäärää suhteessa tavallisiin busseihin: mukavuus, imago, alhainen käyttökynnys, pysyvyys ym.). Tämä asia selvinnee alustavan yleissuunnitelman valmistuessa ensi kuun lopussa. Ulkomailla korvatessa bussilinjoja raitiotiellä matkamäärien kasvu on usein yli 50 prosenttia (vaihteluväli on noin 30 prosentista useampaan sataan prosenttiin), mikä väistämättä parantaa oleellisesti linjan kannattavuutta suhteessa raidekerrointa huomioimatta tehtyihin ennakkolaskelmiin.

[slette]

Kuvasovite ratikasta Sammonkadulla:

http://www.tampere.fi/material/images/k ... sovite.jpg

[Ala Amurin Viki]

Liikenneministeriön h/k-suhteiden laskentaan käytettävä YHTALI-menetelmä on kaupunkiraideliikennehankkeille erittäin soveltumaton - se on lähinnä tehty maantiehankkeiden arviointiin. Turun raitiotiehanke ja Helsingin Raide-Jokeri ovat molemmat aiemmin saaneet YHTALI-arvioinnissta h/k-suhteen 0,7 eli olleet "kannattamattomia". Tampereen raitiotien 1,1-1,4 on toisin sanoen oire erittäin kovan tason todellisesta kannattavuudesta.

Tämä on täysin totta. Suomessa kaikkia liikennehankkeita lasketaan mallilla, joka suosii autoiluhankkeita. Tampereen raitiotien h/k-suhde 1,1-1,4 todellakin kertoo sen, että oikea h/k-suhde on huomattavasti korkeampi.
Kokemuksestahan tiedetään, että oikeastaan 1-2 kahta poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Länsi-Euroopan ja Pohjoismaiden uudet raitiotiet ovat ylittäneet kaikki odotukset. Joissakin tapauksissa on jopa heti alussa jouduttu tilanteeseen, missä uusien raitiovaunujen koko ei ruuhka-aikana kunnolla riitä kun ne täyttyvät jo päätepysäkiltä valtavan suosion vuoksi (Bergen).

[slette]

Aamulehden pääkirjoituksessa ollaan taas "hieman" ratikkakriittisiä:

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset ... oilla.html

[grendy]

Aamulehden pääkirjoituksessa ollaan taas "hieman" ratikkakriittisiä:

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset ... oilla.html

Joo ylläri.. oli taas niin diibadaabaa että hohhoijaa. Jännä kyllä kuinka Aamulehti voi olla näin ristiriitainen kun itse uutinen lehdessä oli ihan asiallinen ja faktapitoinen, mutta päätoimittaja AINA pystyy oman vastustuksensa tuomaan esiin. No mutta pääasia on että ratikka eteenee kuin kiskoilla eikä Pokkinen voi asialle mitään