Taloforum.fi

[JalkanenJ]

On sinänsä makuasia, mitä pitää arvokkaana, arvostettavana tai hienona. Jos ajattelee asiaa ns yleismaailmallisesti, on trendi useimmiten läntisessä Euroopassa ollut säilyttää vanhaa. Tämä näkyy myös esim. Saksan pyrkimyksissä edelleen vielä 2000-luvulla jälleenrakentaa kaupunkejaan, vrt. Dresdenin Frauenkirche ja monet muut projektit.

Neuvostoliitto, Tukholman keskustan (T-Central) saneeraus sekä tietenkin DDR ovat tällaisen ajattelun vastakohtia, tosin Ruotsissa merkittävät kaupunkikeskustat ovat pääosin aika hyvin säilyneitä. Demari-Ruotsia lukuunottamatta länsieurooppalaiseen ajatteluun on kuulunut vanhan restaurointi, säilyttäminen ja kulttuuriperinnön siirtäminen myös rakennusten muodossa jälkipolville. Ottaen huomioon sen, että Turku on kiistatta Suomen vanhin kaupunki (anno 1229 tai jopa vanhempi) ja että sen keskusta (tässä: tori) oli erittäin hyvin säilynyt yhtenäisenä arkkitehtonisena kokonaisuutena 1950-luvulle saakka, on eurooppalaisessa perspektiivissä aika harvinainen ratkaisu korvata kaupungin näkyvin osa uudisrakennuksella, varsinkin kun purettaviksi joutuivat esim. ns Phoenixin talo tai Lindblomin talo, joita voidaan varmasti pitää arvokkaina kivirakennuksina, ellei suorastaan harvinaisuuksina. Myös C.L Engelin piirtämä talo Hämeenkatu 30:stä sekä Reuterin talo purettiin. Myös Nobelin talo Uudenmaankadulta purettiin katulevennyksen alta.
http://i103.photobucket.com/albums/m149 ... intalo.jpg

Ottaen huomioon tällaisen kehityksen, voi sitä pitää aika erikoisena, kun luulisi tavoitteena olla nimenomaan eurooppalaiseen tapaan suojella ja siirtää rakennusperintöä. Joskun joku on sanonut, että Turku on Suomen ainoa eurooppalainen kaupunki, tosin tähän yhteyteen en tuota sanontaa soveltaisi, sillä mielestäni "eurooppalaiseksi" tällaista kehitystä ei voi kutsua.

[bitterfly]

^ Näitä on talossa jo miljoona kertaa puitu. Eikä edes vain yhdellä tavalla, vaan olemme saaneet ihastella Julexin hienoja 3D-mallinnuksia näistä vanhoista taloista ihan just vasta äskettäin. Eli keskustelua on riittänyt. Se ei ole sinun vikasi, mutta kyseisen Gentlen takia kiintiö on pahasti täynä tämän asian tiimoilta.

[Luukie]

Kyllä täällä on kaunista rakennuskantaa, turha sitä puida. Vanhoja kauniita rakennuksia ja hienoja uudisrakennuksia. Tosin sitä kuraa löytyy myös paljon. Ainoastaan en tajua että miksi keskusta-alueelle rakennetaan 6-kerroksisia taloja. Tila loppuu kumminkin jossain vaiheessa. 8-10 kerroksiset olisitvat paljon järkevämpiä, minusta. No onneksi Kuppispuistoon tulee sentään 8 10-kerroksista.

[JalkanenJ]

Luukie on aivan oikeassa siinä, että Turussa on vanhoja rakennuksia ja hienojakin sellaisia, tosin keskusta-aluella monen merkittävän rakennuksen kohtalo on ollut aika huono. Keskusta ei Turussa valitettavasti muodosta yhtenäistä, edustavaa kokonaisuutta, vaan sisäänvedetyt julkisivut, leveät kadut, autoiluun perustuva liikenneratkaisu sekä korostetun funktionaalinen, 1960-70-luvun rakennustapa ovat vieneet keskustalta sen näyttävyyden, joka sillä joskus on ollut.
Helmiä mahtuu aina joukkoon, niin Turussa kuin muuallakin. Kommentissasi on jotain epäloogista: jos kerran kaunista rakennuskantaa mielestäsi on ja kaikki ok, miksi asiaa ei saisi sitten puida?

[RV]

Länsi-Euroopassa ei todellakaan ole ollut trendinä säilyttää vanhoja rakennuksia back in da sixties, sen voin sanoa monessa kaupungissa ja maassa käyneenä. Ranskan ja Britannian suunnitelmat olivat vain usein niin valtavia, ettei niitä ehditty toteuttaa ennen vastustuksen heräämistä. Vanhan korvaaminen uudella oli nimenomaan lännessä vallinnut suuntaus. Mutta mielestäni ihan hyvä, pelkästään vanhoista taloista koostuva keskusta olisi tylsää ja epäurbaanista katseltavaa. Neuvostoliitossa purkuaalto taas keskittyi lähinnä 1930-1950-luvuille.

[JalkanenJ]

Voi olla että aikeita on ollut, mutta ainakin useimmissa 200.000-300.000 asukkaan keskieurooppalaisissa kaupungeissa on perin viihtyisä keskusta. Yleensä Euroopassa ei ole ainakaan omasta toimesta hävitetty maan historialle tärkeitä monumentteja tai suhteessa yhtä tärkeitä kohteita kuin Turun keskusta, joka on Suomelle yhtä tärkeä kuin monelle maalle sen pääkaupunki, jos vertailukohtaa haetaan. Kovasti saneeratussa Brysselissäkin sentään keskustori jätettiin hienoksi sydämeksi.

On aika outo mielipide pitää rakennusperinnön hävittämistä hyvänä, kaupunkikehitys ei vaadi tuhoamista, vaan kehittämistapoja on niin monia. Mutta mhkäpä sitten Visby, Wien tai Venetsia ovat tylsiä paikkoja..niistähän puuttuvat nauhaikkuna-Wikket ja kioskiröttelöt keskeltä kaupunkia.

[RV]

Voi olla että aikeita on ollut, mutta ainakin useimmissa 200.000-300.000 asukkaan keskieurooppalaisissa kaupungeissa on perin viihtyisä keskusta. Yleensä Euroopassa ei ole ainakaan omasta toimesta hävitetty maan historialle tärkeitä monumentteja tai suhteessa yhtä tärkeitä kohteita kuin Turun keskusta, joka on Suomelle yhtä tärkeä kuin monelle maalle sen pääkaupunki, jos vertailukohtaa haetaan. Kovasti saneeratussa Brysselissäkin sentään keskustori jätettiin hienoksi sydämeksi.

On aika outo mielipide pitää rakennusperinnön hävittämistä hyvänä, kaupunkikehitys ei vaadi tuhoamista, vaan kehittämistapoja on niin monia. Mutta mhkäpä sitten Visby, Wien tai Venetsia ovat tylsiä paikkoja..niistähän puuttuvat nauhaikkuna-Wikket ja kioskiröttelöt keskeltä kaupunkia.

Visby ei ole merkittävässä asemassa oleva kaupunki, vaan lähinnä kylä, ja Venetsian kaupallinen keskusta on kaukana kuuluisista kanaaleista. Kyseessä on makukysymys, mutta mielestäni globaalin kaupungin ydinkeskustassa tulisi olla kaikkia aikakausia edustavia rakennuksia, ei vain vanhoja eikä vain uusia. Jälleen pistää mietityttämään 60-70-lukujen rakennusten pitäminen automaattisesti rumina ja jonkin paikan rumuuden syynä.

Puutalot taas eivät kerta kaikkiaan kuulu 300 000 asukkaan seudun keskustaan, ellei sitten tietyllä puutalolla ole erityistä arvoa (huomattava ikä, harvinainen tyylisuuntaus jne).

[Walle]

Tietenkään kaikki 60- ja 70-lukujen talot eivät ole rumia. Monet ovat varmaan eri mieltä kanssani, mutta pidän esimerkiksi Kop-kolmiota yllättävän hienona rakennuksena. Syynä on suurelta osin se, että se ei ole tavanomaisen lähiökerrostalon näköinen. Olisin silti tottakai säilyttänyt paikalla aikaisemmin sijainneen rakennuksen.

Wiklundissa häiritsee erityisesti rakennuksen matala osa. Mielestäni 60- ja 70-lukujen rakennuskannassa ongelma on nimenomaan se, että yhtenäistä umpikorttelirakennetta on lähdetty rikkomaan lamellitaloilla ja matalilla liikesiivillä. Jos uudet rakennukset olisi tehty katujen varsille täydentämään kortteleita, olisi tilanne täysin eri. Turun keskustan ilme olisi paljon tasapainoisempi kuin nyt – siitä huolimatta, vaikka rakennukset olisivat tavallisia harmaita laatikoita. Harmaa rakennus voidaan maalata ja elementtisaumat rapata peittoon, mutta jos talo tehdään keskelle korttelia, että saadaan vinoparkkipaikkoja kadun varteen, ei eheyttävä täydennysrakentaminen ole mahdollista ilman että talo puretaan.

En siis vihaa lamellitaloja yleisesti, vaan vain sitä, että niitä on väkisin tungettu vanhan ja eri periaatteilla rakennetun rakennuskannan joukkoon. Tuloksena on häiritsevää sekamelskaa: entinen korttelirakenne on hajotettu, mutta ei ole saatu myöskään kunnollista aikakauden ihanteiden mukaista väljää asumista. Onnistunut esimerkki väljästä mutta kaupunkimaisesta rakentamisesta on Tampereen Kaleva, epäonnistunut taas melkein minkä tahansa suomalaisen kaupungin keskusta.

[Kantti]

KOP-kolmiosta voisi sanoa sen verran, että rakennuksen valmistuttua sitä kritisoitiin ankarasti. Talo äänestettiin ainakin kerran Turun rumimmaksi rakennukseksi. Syynä luultavasti on sen jyrkähkösti muusta rakennuskannasta poikkeava arkkitehtuuri, ja sen massiivisuus. Tietyllä tavalla se myös edusti torin vanhan ilmeen ja hienojen rakennusten hävittämistä torin ympäriltä. Rakennusta voi pitää myös kolhona sen suuren koon ja teräväkulmaisuuden vuoksi, en ole itsekään siitä aina pitänyt. Viime vuosina olen kuitenkin alkanut nähdä rakennuksen omaleimaisuutta uudella tavalla, ja nykyisin olen sitä mieltä että KOP-kolmio on aivan selvä rakennus-suojelukohde Turun kaupunkikuvassa, se on komea rakennus ja tällä hetkellä siistissä kuosissa käytyään läpi perusteellisen julkisivurempan.
KOP-kolmion alta purettu vanha postitalo oli kaunis aikansa rakennus enkä olisi halunnut sen(kään) poistuvan kauppatorin katukuvasta, sitä on kuitenkin turha surra, mennyt mikä mennyt. Onneksi Julexi tekee siitä kohta huikean 3D rendauksen! Mitäpä Julexi, jos tekisit koko ydinkeskustasta mallinnuksen ennen sotia

[Krio]

Omaan silmääni KOP-kolmio ei ole niin ruma kuin Helsingin Sokoksen tavaratalo, jokainen Aallon kenkälaatikko (kuten Sähkötalo Kampissa) tai Suomen rumin rakennus (omissa silmissäni), Kuopion Anttila eli FinnJet. Anttilaan verrattuna KOP-kolmio on yhtä kaunis kuin Ateneum on Makkaratalon vieressä.

[RV]

Massiivisuus nimenomaan on mielestäni syy säilyttää mainitun aikakauden tuotoksia, joskus on sentään uskallettu rakentaa rohkeasti ja pyritty rakennusten huomattavuuteen. En väitä että olisi oikein purkaa kortteli vanhoja rakennuksia yhden talon tieltä, mutta ihmeellinen suomalainen nykyinen mentaliteetti "sopeuttaa" ja piilottaa kaikki uusi kyrsii. Mielenkiintoinen seikka tuossa Helsingin Sokoksessa on, että niinkin suuri ja uudehkon näköinen rakennus suunniteltiin 1930-luvun lopulla ja sen oli tarkoitus valmistua jo 1942.

[Kantti]

Kuopion Anttilaan verrattuna mikä tahansa rakennus on kaunis!

Kuopiolaiset sanovat Anttilaa makkoovaksi pilivenpiirtäjäksi mut on se melkoinen hirviö taloksi.

Muuten KOP-kolmiota ja makkarataloa yhdistää sama arkkitehti, Viljo Revell! Eräs kiistellyimpiä arkkitehteja Suomessa, monet hänen töistään ovat aiheuttaneet polemisointia. Suomessa eniten juuri makkaratalo. Toronton kaupungintalo jonka Revell suunnitteli oli myös suurissa vaikeuksissa asukkaiden vastustettua rakentamista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_Revell

[Krio]

Menee ehkä vähän off-topiciksi, mutta itse arvostan Revelliä enemmän kuin Aaltoa. Itse löydän Revellin töistä enemmän yksityiskohtia kuin Aallon bokseista.

Ja kuten Kuopion projekteista tietää niin Anttila menee onneksi ulkoasuremonttiin. Jumalaiste kuinka ruma se olisikaan, jos olisi oikeasti "pilvenpiirtäjä". Hrr hrrr.

[sw]

Palataanpas Turkuun.

[Ukilainen]

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s ... 25,,0,6.27


Lieneekö Turussa rumempaa rakennusta kuin Kerttulin päiväkoti?

Ja kyllä, tuota ollaan siis purkamassa, koska peruskorjaus maksaisi yhtä paljon kuin uuden rakentaminen.