Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä slette
#35437
Jos nyt asioita oikein tulkitsen, niin ideaali raideliikennejärjestelmä Tampereen länsiosiin voisi näyttää suurin piirtein seuraavalta: ;)

Kuva

(Karttapohja tulee Openstreetmapista, ja kartan lisenssi on siten CC-BY-SA 2.0.)
tekijänä Ala Amurin Viki
#35446
Slette: Oikein hyvän näköinen peruslinjasto! Tuon pohjalta voi myös muokata hieman vaihtoehtoisia linjausdetaljeita.
Lielahden ja Tesoman välissä yksi vaihtoehto voisi tosiaan olla se, että ajetaan se vatlion valmiissa rataverkossa. Se vaatisi tässä vaiheessa ainoastaan sen, että varaudutaan duo-liikenteeseen samalla raideleveydellä kuin mitä valtion raskaat raiteet nyt ovat. Mm. Riikassa on sama raideleveys ratikoilla ja sinne juuri toimitettiin uusia vaunuja Skodan toimesta.
Duo-liikennöinti mahdollistaisi myös suorat yhteydet esim. Ylöjärveltä Hämeenkadun kautta Hervantaan ja Nokialta TAYS:iin ilman vaihtoja. Duo-liikenne ratkaisisi myös sen, että kalliita raskaita valtion raiteita ei tarivta mihinkään lisää, koska duo-ratikka voidaan ottaa valtion raiteilta katuympäristössä olevaan raitioverkkoon ennen tukkoisia Pispalan kannasta, aseman ratapihaa ja järjestelyratapihaa.
tekijänä slette
#35590
Ala Amurin Viki kirjoitti: Lielahden ja Tesoman välissä yksi vaihtoehto voisi tosiaan olla se, että ajetaan se vatlion valmiissa rataverkossa. Se vaatisi tässä vaiheessa ainoastaan sen, että varaudutaan duo-liikenteeseen samalla raideleveydellä kuin mitä valtion raskaat raiteet nyt ovat. Mm. Riikassa on sama raideleveys ratikoilla ja sinne juuri toimitettiin uusia vaunuja Skodan toimesta.
Duo-liikennöinti mahdollistaisi myös suorat yhteydet esim. Ylöjärveltä Hämeenkadun kautta Hervantaan ja Nokialta TAYS:iin ilman vaihtoja. Duo-liikenne ratkaisisi myös sen, että kalliita raskaita valtion raiteita ei tarivta mihinkään lisää, koska duo-ratikka voidaan ottaa valtion raiteilta katuympäristössä olevaan raitioverkkoon ennen tukkoisia Pispalan kannasta, aseman ratapihaa ja järjestelyratapihaa.
Tampereella kannattaisi minunkin mielestäni ehdottomasti varautua duoliikennöintiin ainakin raideleveyden osalta. Astetta harvinaisemman raitiotien raideleveyden valitseminen ei ole liian iso hinta duoliikennemahdollisuuden säilyttämisestä (sama koskee tietysti Turkua).

Itse näkisin, että potentiaalia voisi olla juurikin Lielahti-keskusta-välillä rautatien kapasiteettiongelmien ja matkustajien paremman keskustaan jakelun vuoksi. Voisi myös olla ajateltavissa, että Orivesi Keskustan seisakkeelta tuleva duoratikka vaihtaisi Vuohenojalla raitiotieverkkoon ja ajaisi TAYSin kautta. Jos raitiotien vuoroväli on max 10 min ja sekä duoratikat että normaalit raitiovaunut pysyvät hyvin aikataulussa, niin tällöin saattaisi käsittääkseni vieläpä olla mahdollista antaa duoratikan ohittaa osa pysäkeistä. Tuskin kuitenkaan enää sen tiheämmällä vuorovälillä.

En sen sijaan usko, että mahdollisten Tesoman ratikoiden ajattaminen Tesoman ja Lielahden välissä rautatiellä olisi kovinkaan hyvä idea. Jos ottaa huomioon tavarajunat, Porin kaukojunat ja tulevat lähijunat niin ratakapasiteettia tuskin enää riittää ratikoille (näin tiivis liikenne olisi vähintäänkin merkittävä myöhästymislähde). Katuverkoston varressa on myös enemmän asutusta. Myös alkuinvestoinnin suhteen on vähän niin ja näin. Katuverkostoa pitkin väli on noin 3,5 km, mikä yksiraiteisen raitiotien rakennuskustannukseksi muutettuna saattaisi tarkoittaa ehkä 6-10 miljoonaa euroa. Jos taas ratikat kulkisivat rautatiellä, tarvittaisiin alkuinvestointina ainakin rampit rautatielle, rautatien turvalaite- ja vaihdetyöt opastimineen, asetinlaitteen muutoksineen, neljine vaihteineen (kaksi lyhyttä turvavaihdetta ja kaksi mahdollisesti pidempää vaihdetta), raidevirtapiireineen, kulunvalvonnan muutoksineen ym ja lisäksi varustaa ratikat (ainakin osa) rautatien kulunvalvontalaitteilla (ehkä) ja GSM-R:llä sekä kouluttaa kuljettajat. Ei ole ollenkaan varmaa, tulisiko tämä halvemmaksi kuin raitiotieradan rakentaminen, itse asiassa se saattaa tulla jopa kalliimmaksi. Varsinkin kaikki rautateiden turvalaitteisiin liittyvä on perinteisesti hyvin kallista.
Viimeksi muokannut slette, 18.01.11 23:17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä ktpama
#35592
Ratikka Tesomalle olisi mukava profiilinkohotus Tesoman maineelle ja myös osaltaan edesauttaisi uuden liikekeskuksen rakentamista/menestymistä. Itsekin asustelen täällä Ristimäellä, ja busseilla kuljen rautatieasemalle/lta parina päivänä viikossa, joten on omakin lehmä ojassa. ;)

Tesoman ostarin kautta kulkee tällä hetkellä neljä bussilinjaa (1, 13, 19, 26), joten kysyntää ratikalle voisi kuvitella olevan kohtalaisesti. Varsinkin kun täältä ei kuitenkaan vielä ihan kaikki ajele citymaastureilla Stokkan parkkiin ja herkkuun, ja jos ajelevatkin, niin ehkä muodikas ratikkakyytikin kelpaisi anyways. :)
tekijänä slette
#35593
ktpama kirjoitti:Ratikka Tesomalle olisi mukava profiilinkohotus Tesoman maineelle ja myös osaltaan edesauttaisi uuden liikekeskuksen rakentamista/menestymistä. Itsekin asustelen täällä Ristimäellä, ja busseilla kuljen rautatieasemalle/lta parina päivänä viikossa, joten on omakin lehmä ojassa. ;)

Tesoman ostarin kautta kulkee tällä hetkellä neljä bussilinjaa (1, 13, 19, 26), joten kysyntää ratikalle voisi kuvitella olevan kohtalaisesti. Varsinkin kun täältä ei kuitenkaan vielä ihan kaikki ajele citymaastureilla Stokkan parkkiin ja herkkuun, ja jos ajelevatkin, niin ehkä muodikas ratikkakyytikin kelpaisi anyways. :)
Se mikä Tesomalle ainakin lienee tulossa on lähijunaseisake, ja mahdollisesti jo ihan lähivuosina. Lähijunan vuoroväliksi jää tosin max puoli tuntia kysyntä- ja ratakapasiteettisyistä. Ratikan tulossa edes Lentävänniemeen mennee ainakin vuoteen 2017, ja Tesomalle vieläkin pidempään (jollei ihmeitä tapahtu). Nykyisellään Tesoman ratikkaa ei löydy edes kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta (Pirkkalan ym. ratikka löytyy).
tekijänä Ala Amurin Viki
#35595
Voisi olla tosiaan viisaampaa ja kenties halvempaakin pysyä Tesoman suunnalla poissa valtion rataverkolta ratikalla. Ei Lielahden ja Tessun väli niin pitkä ole, että se veisi ihan mahdottomia rahaa, etenkin kun hyödyt ovat suuret.

En tunne tuon välin maastoa kovin hyvin, mutta olisiko raitiotien linjaus nykyistä Tapettikatua pitkin Koilismaankadulle mahdollinen? Iso kuoppa siinä ainakin on YLE:n kohdalla, mutta voiko sen kiertää?
Ajattelen tällä lähinnä sitä, että nyt Koilismaankadun varsi on toisella puolella joutomaata ja toisella puolella (oletettavasti) muualle siirtyvää matalaa "peltihallimaata". Siinä olisi isot täydennysrakennusmahdollisuudet.

Sama koskee pois muuttavan Abloyn tonttia aivan Tapettikadun vieressä radan toisella puolella (potentiaali Abloyn tontilla on sama kuin Järvensivun uuden länsipään kerrostalokeskittymän vieressä radan varressa).

Vieläpä YLE:kin tulisi näin ratikan piiriin. Täydennysrakentamista tuolle alueelle saisi helpolla 2 000 - 4 000 asukasta ja koko tälle uudelle sekä vanhalle alueelle raitiotie ja täydennysrakentamisen mukana tuomat lähipalvelut olisi huima profiilin nosto.

***

Vaikka Tesoma ei raitiotien osalta mukana rakennemallissa olekaan, niin tilanne saattaa hyvinkin muuttua. Varmaa on vasta ensimmäinen väli Hervanta-Lentävänniemi. Muut ovat enemmän tai vähemmän alustavia luonnoksia.
Juuri tuollainen täydennysrakennusmahdollisuus, asukkaiden/yrittäjien/työntekijöiden vaatimukset ja muutenkin kehittyvä alue voi hyvin kääntää kelkan niin, että Lentävänniemen jälkeen vedetäänkin raitiotietä Tessulle.

Epilä-Tesoma-Haukiluoma- suunnassa olisi muuten jo nyt raitiotielle melko varmasti riittävä kysyntä. Sillä suunnalla asuvien kannattaisi vaatia nyt vain aktiivisesti asian selvittämistä ja samalla maankäytön selvittämistä edellä mainitsemillani alueilla. Tiedän, että raitiotietä ei ole täysin poissuljettu Tesomalta, vaikka sitä ei suunnitelmassa olekaan ja vaikka lähijunaseisake sinne todennäköisesti tulee joka tapauksessa (mikä sekin on loistava juttu).
tekijänä slette
#35596
Kuoppa tuskin teettää isompia ongelmia, mutta linjaus Tapettikadun kautta ei toimi. Tapettikatu on liian kapea ja mutkainen ja lisäksi enemmän tai vähemmän osa talojen pihoja. Täysi stoppi tulee sen päässä olevasta kerrostalosta.


Eräs vaiihtoehtoinen linjausvaihtoehto on Nokiantie. Koillismaankadun varsi ja kuopan alue olisi myös tällöin mahdollista gryndata, kun kävelymatkaa raitiotien varteen tulisi korkeintaan 300-400 metriä. Saman matka Abloyn tontin itäpäästä. Ongelmaksi jäävät Abloyn tontin länsipää (500-600 m) ja YLE (portille 700 m), jotka alkavat olla jo turhan kaukana. Puistojen kautta menee myös raitiotien vaikutusaluetta osittain hukkaan.

Myös Tohlopinranta-Kohmankatu olisi toimiva vaihtoehto. Ristimäki saisi parempaa palvelua kuin muuten (enemmän asukkaita kuin esimerkiksi Tesoman valtatien varressa radan eteläpuolella) ja ennen kaikkea YLEn työpaikat tulisivat lähelle. Abloyn tontti olisi vieressä, ja Tapettikadun suunnan kerrostalot ja Koillismaankadun varsi olisi mahdollista saada mukavalle kävelyetäisyydelle (max noin 400 m) yhdellä-kahdella uudella radan alittavalla kevyen liikenteen tunnelilla. Etuna olisi myös väljempi ympäristö, johon luultavasti saisi raitiotien halvemmalla kuin Nokiantien varteen. Yhtenä ongelmana on Epilänkadun kohdan (radan alittava tunneli) kaksi peräkkäistä 90 asteen käännöstä, jotka hidastavat raitiovaunujen kulkua (vaikka lähiympäristöön toki tulisikin pysäkki). Myös Tohloppi-järvi on ongelma koska sen kautta menee hukkaan raitiotien vaikutusaluetta. Tämä tosin voisi olla osittain autettavissa sillä, että raitiotie linjattaisiin Abloyn tontin etelälaitaan, rautatiehen kiinni.
tekijänä Ala Amurin Viki
#35599
slette kirjoitti:Kuoppa tuskin teettää isompia ongelmia, mutta linjaus Tapettikadun kautta ei toimi. Tapettikatu on liian kapea ja mutkainen ja lisäksi enemmän tai vähemmän osa talojen pihoja. Täysi stoppi tulee sen päässä olevasta kerrostalosta
Google-katunäkymän ja Bing-ilmakuvan mukaan Tapettikadun radan puoli on vain autokatoksia. Kadun päässä on kerrostalo ja autokatos siinäkin, mutta tila näyttäisi mahdollisesti riittävän kyllä. Samoin vanhan rakennuksen ja radan välissä tilaa on. Raitiotien voisi saada mahtumaan autokatosten ja raskasradan väliin, kun kolmessa kohdassa siirretään autokatoksia. Siirto tai rekonstruktio ei olisi ylikäymätön ongelma.

Kapea katu ei ratikkaa haittaa, koska sen etu on bussiin ja autokatuun juuri se, että se ei leveyttä tarvitse kuin vaunun verran + 20 cm, kiitos kiskojen. Ratikka on myös ympäristölleen ystävällisempi kuin katua kaahavat autot. Tässä videokuvaa ratikasta aivan talojen edessä terassien seassa Tampereen kokoisessa Karlsruhen esikaupungissa: http://www.youtube.com/watch?v=1cS6B1Tgr5Y
tekijänä slette
#35600
Tuota en tullut ajatelleeksikaan, katsoin ikäänkuin automaattisesti, että siinä on liian vähän tilaa. Jos raitiotie laitetaan rautatiehen kiinni saadaan kaupan päälle lisäksi hyvä eristys ja siten korkeat nopeudet. Yksiraiteisuus tällaisella 400 metrin pätkällä ei myöskään liene isompi ongelma.

Siihen autokatosten ja talojen väliin kadullekin rata olisi toki fyysisesti mahdutettavissa, mutta ongelmaksi tulee turvallisuus ja sitä kautta nopeudet. Tuollaisen tyyppiset järjestelyt hidastavat aika lailla matka-aikoja eivätkä pikaraitiotiellä taida olla hyväksyttäviä muualla kuin linjojen latvoilla ja keskustassa/keskustoissa.
tekijänä slette
#35603
Ala Amurin Viki kirjoitti: Se mikä puoltaisi Tesoman-Haukiluoman suuntaa ratikalle on myös se, että sillä saataisiin tasapainoa myös heilurilinjoihin. Hervanta on niin massiivinen kohde heti, että se tarvitsee tiiviit vuorovälit (5-10 min.), joita ei alkuvaiheessa vielä Lentävänniemen päässä tarvita (siellä tarve ehkä 10-15 min. nyt).
Toinen Hervannan linjoista päätettäneenkin alkuvaiheessa Pyynikintorin-Amurin kulmille. Ja juuri tämän toisen heilurin voisi jatkaa Tesomalle ja Haukiluomaan ja samalla mukaan saataisiin tärkeät Haapalinna, Epilä, Winterin mutkan uudet talot jne.
Tähän liittyen:

Rakennemallisuunnitelman ennusteen mukaan Hervanta-Lentävänniemi-linjan kuormitus olisi Hervannasta länteen päin mennessä itse asiassa aika lailla samaa tasoa Lielahden junaanvaihtopysäkille saakka, jossa se laskee rajusti (matkustajien poistumismäärät olisivat Lielahdessa Keskustorin luokkaa). Tähän asetelmaan sopisi hyvin raitiotien haarautus juuri Lielahdessa, koska ennusteen toteutuessa haaroilla (Lentävänniemi/Haukiluoma) ei kuitenkaan olisi tarvetta kuin puolelle vuorovälille.
tekijänä Ala Amurin Viki
#35604
slette kirjoitti:Siihen autokatosten ja talojen väliin kadullekin rata olisi toki fyysisesti mahdutettavissa, mutta ongelmaksi tulee turvallisuus ja sitä kautta nopeudet. Tuollaisen tyyppiset järjestelyt hidastavat aika lailla matka-aikoja eivätkä pikaraitiotiellä taida olla hyväksyttäviä muualla kuin linjojen latvoilla ja keskustassa/keskustoissa.
Itse asiassa turvallisuushan on juuri raitiovaunun valtti. Toisin kuin bussin, niin sen kulku on täsmällisesti ennakoitavissa kiskojen ansiosta. Moderni raitiovaunu on myös hiljaisempi kuin bussi ja päästötön. Autot ja bussit ovat siis turvallisuuden ja ympäristöhaitan kannalta pahempia. Ratikan voi näiden syiden vuoksi linjata myös pihakadulle tai puistoon tai puiston laidalle kuten tässä: http://kaupunkiliikenne.net/strassburg.htm#esimerkki

Nopeuden osalta on totta, että pihakadulla ei voida lujaa ajaa. Mutta ei tuollaiset pari 300-500 metrin pätkää 10-20 km/h vauhdilla suuresti kokonaismatka-aikaa pudota. Matkustaja arvostaa ensisijaisesti sitä, että joukkoliikenneväline tulee lähelle ja että liikennevaloissa ei tarvitse pysähdellä (modernilla ratikallahan on täysi 100% tai lähes täysi liikennevaloetuus).

Edellisessä kommentissanihan videolla näkyy kuinka ratikka kulkee turvallisesti ahtaalla pihakadulla ihmisten ja talojen seassa. Tässä yksi esimerkkivideo lisää ratikasta kävelykaduilla ihmismassojen seassa ilman ongelmia. Ratikka piha- tai kävelykadulla on enemmän sääntö kuin poikkeus: http://www.youtube.com/watch?v=peVGpEjmdYM
Avatar
tekijänä grendy
#35630
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/p ... ehdot.html

^Nyt on alustavat reittisuunnitelmavaihtoehdot kartalla ja kysely niihin liittyen! Eli kaikki tutustumaan ja sitten kertoon mielipide kun sellaisen on saanut muodostettua ;).. Itselle ainakin aika vaikee asia, jotenkin en vaan osaa päättää mikä noista nyt olis sitten paras vaihtoehto. Koko ajan edelleen taistelu matka-ajan ja kattavuuden välillä.
tekijänä slette
#35641
grendy kirjoitti:http://www.tampere.fi/liikennejakadut/p ... ehdot.html
Todella hyvin tehdyn oloisia vaihtoehtoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ja paljon sellaista, mistä varmasti tapellaan vielä pitkään, esimerkiksi TAYS, Sorin silta/Itsenäisyydenkatu, Hervannan linjasto ja tietyissä vaihtoehdoissa esiintyvät Sammonkadun, Hämeenkadun ja Pispalan valtatien muuttamiset joukko- ja kevytliikennepainotteisiksi väyliksi.

Omat tämänhetkiset suosikkivaihtoehtoni ovat 1B (tai 1A jos nimbyistä tulee liikaa ongelmia), Lielahdessa linjaus Enqvistinkatua, 3C (varressa paljon asutusta mutta ei liikaa pysäkkejä), 4C, 5C (keskustassa kattavuus on nopeutta tärkeämpi), 6B/6C (TAYS ja TAMK ovat tärkeitä) ja 7A. Mutta Hervannan osalta ei valitettavasti tunnu olevan yhtään valmista vaihtoehtoa, joka olisi sekä kattava että ei kiertelisi liikaa (Vuores/Etelä-Hervanta-Turtola matkoja ajatellen).

Mielestäni selkeästi paras vaihtoehto Hervannan linjastoksi olisi valmiista vaihtoehdoista poiketen allaolevan tyyppinen linjan haarautus (kartan lisenssi CC-BY-SA 2.0). Liityntäliikenteen tarve olisi tässä aika minimaalinen ja mahdollisuus säilyisi esimerkiksi erikoiskierteleviin yölinjoihin (jolloin pitkä vuoroväli tekee haarautuksesta ongelmallista).

Kuva
tekijänä xoop
#35647
Varsin hyvä idea jakaa reitti näihin laatikoihin. Itse vetäisin ratikan mieluummin rantatien vartta kuin Pispalan kautta (helpompi toteuttaa nopeaksi ja Pispalan valtatien vartta palvelee kuitenkin jo varsin tiivis bussiliikenne). Keskustassa sitten suoraan ilman kiertelyjä, mutta TAYSin kautta on ehdottomasti koukattava. Hervanta tosiaan olisi ehkä hyvä hoitaa haaroittamalla, eikä tuo edellisen kirjoittajan malli siihen ole lainkaan hassumpi.

Ja yksi vaihtoehto tuolle aikaisempien kirjoittajien spekuloimalle länsihaaroitukselle saattaisi Tessun sijasta olla myös Siivikkala (mikäli sinne visioitu voimakas täydennysrakentaminen toteutuu).
  • 1
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 82