ultrix kirjoitti:"Turku palaa"-sloganin lisäksi kaupunki tarvitsisi lisää itseironiaa ensi vuodelle. Ehdottaisin itse Kauppatorille isoa videoinstallaatiota ns. Turku-miehestä (se aasialainen tyyppi youtubessa) kaikkine variaatioineen pyörimään nonarina 1.1.-31.12.2011.
Pidin silloin, kun päätös tehtiin Turkua ehdottomasti itseoikeutettuna kulttuuripääkaupunkina historiansa takia. Nyt asiaa paremmin miettineenä on todettava, että nyky-Turun kulttuurielämä on huomattavasti tylsempää kuin täällä Tampereella (me ollaan sentään teatteripääkaupunki) tai väkilukuun suhteutettuna jopa Mänttässä, ja arkisempikin kulttuuri ja alakulttuuriskene vaikuttaa Turussa jotenkin vähemmän styrkiltä kuin täällä.
En tunne tätä Turku-miestä, missä sitä voi nähdä? Idis sinänsä ei kuulosta huonolta, tosin koko vuoden pyörivä rainanpätkä kyllästyttäisi varmasti jo viikon kuluttua raivoisasti ainakin torikauppiaita.
Nyt kun olet asiaa paremmin miettinyt, utrix, olet epäilemättä kaivanut esiin turkulaisen kulttuurin helmet ja kissankullat - ja pistäytynyt ehkä Turussa tutkimusmatkoilla - voinet paljastaa miten laajaan vihkiytymiseen pohjautuu ajatus Turun kulttuurielämän huomattavammasta tylsyydestä Tampereeseen verrattuna? Tai jopa Mäntän virkeämmästä kulttuuritarjonnasta Turkuun verraten?

Tampereella on varmasti melkoinen repullinen tekijöitä joiden perusteella se voisi olla kulttuuripääkaupunki, toivotan onnea tulevien valintojen kanssa! Turusta tulee kyllä tukea mansen pyrkimyksille.
Mäntälle kaikki kunnia, Mänttä ei suinkaan ole turha paikka kulttuurikentässä, vaikka sille ehkä hymyiltiin kulttuuripääkaupunkia etsittäessä. Mänttää on hallinnut Serlachiusten suku paperitehtaineen. Serlachiukset ovat olleet kulttuuriorientoituneita, niinpä siellä on kaksi merkittävää taidemuseota Gustaf ja Gösta. Piipahdin Mäntässä vuosi sitten ja kävin Gösta Serlachiuksen taidemuseossa. Voin vain suositella!
Pari kuvaa.

Göstä Serlachiuksen taidemuseo pihan suunnasta

Pieni öljyvärimaalaus johon ihastuin. David Teniers II - Filosofi.
Kulttuuripääkaupunkistatuksesta kilpailleet kaupungit ovat löytäneet toisensa, ja niinpä Mäntässäkin Turun kulttuuripääkaupunkivuosi tulee olemaan näkyvästi mukana sikäläisessä taidetarjonnassa.
Gösta Serlachiuksen taidemuseo
"
Taiteen turuilla - kaksisataa vuotta Turun taidetta vie suomalaisen kuvataide-elämän syntysijoille Turkuun ja luo katsauksen kaupungissa vaikuttaneisiin taiteilijoihin ja Turun taiteeseen romantiikasta nykypäivään.
Turun taide-elämä on juuriltaan vahvaa: Suomen taidekoulutus alkoi Turussa jo ennen 1850-luvun puoltaväliä. Turkulaiset taiteilijat ovat kautta historian hakeneet oppia myös ulkomailta, erityisesti Saksasta ja Ranskasta.
Näyttelyssä nähdään harvemmin esillä olleita teoksia: maisema-aiheita, henkilö- ja muotokuvia, pieniä arjen kuvallisia tarinoita sekä taiteilijoiden omakuvia. Mukaan mahtuu myös muutama Turun kaupunkiaihe.
Varhaisimmat näyttelyn teokset ovat romantiikan ajalta taiteilijoina Alexander Lauréus, Gustaf Wilhelm Finnberg ja Robert Wilhelm Ekman. Turun modernismi on hyvin edustettuna: suuntauksen uranuurtaja Edvin Lydén ja turkulaisen surrealismin johtohahmo Otto Mäkilä.
Tämän päivän turkulaistaiteen tunnetuista nimistä esillä ovat mm. Kauko Lehtinen, Harro Koskinen, Ann Sundholm, Anna-Maija Aarras, Jan-Erik Andersson ja Teija Lehto. Näyttelyssä nähdään myös nuorten naistaiteilijoiden töitä esimerkiksi Annika Dahlstenilta ja Hanna Seppäseltä.
Pääosa teoksista on saatu lainaksi Turun taidemuseon kokoelmasta. Näyttelyn muut teokset tulevat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omista kokoelmista, Taidesäätiö Meritan ja Fortumin Taidesäätiön kokoelmista sekä yksityisiltä taiteilijoilta."
Todettakoon että Turun taidemuseon kokoelmat ovat Ateneumin jälkeen Suomen laajimmat.
Gustaf Serlachiuksen taidemuseo
"
Vuonna 2011 koittavan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi Serlachius-museo Gustaf ottaa syyniinsä tuon tunteita herättävän kaupungin ja sen asukkaat. Turkulaiset- näyttely on pilke silmäkulmassa tehty ilkikurinen katselmus Turkuun ja turkulaisuuteen.
Näyttelyn multimedioissa seikkailee antropologi, jonka suurennuslasin alle joutuvat kaikki turkulaisuuteen liitetyt stereotypiat murteesta sinappiin, naiskauneudesta urheilusankareihin. Tutkijan johdolla saat myös sinä rankata eri vuosikymmenten missejä paremmuusjärjestykseen, testata tietojasi turkulaisista tuotteista ja tutustua kaupungin maamerkkeihin.
Näyttelyssä kuullaan satamasta tavoitettujen matkailijoiden käsityksiä turkulaisuudesta, mutta sinullekin tulee mahdollisuus avautua suhteestasi turkulaisuuteen ja turkulaisiin: voit kertoa mielipiteesi videolle toisten tiettäväksi.
Koko näyttely sijoittuu museon pihamaalle kuormattuihin kontteihin, jotka Mäntän jälkeen lähtevät kiertämään Suomea. Kontit näyttelyineen nähdään Helsingissä ja kulttuuripääkaupungiksi Turun kanssa hakeneissa kaupungeissa. Kesällä 2011 Turkulaiset päätyy Turkuun.

Gustaf Serlachiuksen taidemuseo, entinen paperitehtaan pääkonttori. En muista etualalla olevan veistoksen nimeä enkä tekijää, mutta rakennuksen portaikon molemmilla puolilla olevat ilves-veistokset ovat sattumoisin Jussi Mäntysen - joka asui Turussa vuodesta 1967 kuolemaansa asti 1978. Jussi Mäntynen on Suomen merkittävimpiä eläinaiheisten veistosten tekijöitä, niitä olen ihaillut pikkupojasta asti. Tuonne Gustaf Serlachiuksen taidemuseoon en ehtinyt, se oli jo kiinni.
On sanottava etten ole erityinen kulttuuri-ihminen, mitä nyt taide ja kulttuuri tavallista rahvasta kiinnostaa, ketä enemmän ketä vähemmän. Jonkinverran se itseäni kiinnostaa. Alakulttuurista puhuttaessa, linkistäni avautuu näkymä turkulaiseen "elitistisen" ja kaupallisen kulttuurin kulissien takana elävään alakulttuuriin/vastakulttuuriin.
Tietysti Turussa on alakulttuuria/vastakulttuuria --->
http://www.turku2011.info/
blogia aiheesta --->
http://vapaakulttuuri.blogspot.com/
vähän sekava foorumi --->
http://dhost.info/ooo65/index.php
Muutama kiinnostava jähmettelyvideo --->
http://luovakaaos.blogspot.com/
tiistaina 27. huhtikuuta 2010
Progeilua
Tervehdys, kevätihmiset! Luovan Kaaoksen Keskuskomitea ehdottaa, että yhdessä säästelemme tämän lyhyen vuodenajan ohikiitäviä minuutteja sekä aiheutamme kummastusta jähmettymällä suurella joukolla hetkeksi paikoillemme.
Tule keskiviikkona 5.5.2010 mukaan etenevään, leikkimielisesti "proge-muotoiseksi" kutsuttuun jähmettymistapaukseen Turun keskustaan!
Ideana on, että kesken arkitoimiensa jähmettyy yksi ihminen yllättäen paikoilleen. Seuraavaksi paikalle silkasta sattumasta osuvat huomaavat tämän oudon käyttäytymisen ja - hetken kummasteltuaan - jähmettyvät hekin asentoihinsa. Tempaus kasvattaa näin asteittain osallistujamääräänsä ja muodostuu melkoisen näyttäväksi. (monien ohikulkijoiden kasvot puolestaan saattavat muodostua hyvin venähtäneiksi!)
Liikkeellelähtöä varten tapaamme Puolalan puistossa, Turun Taidemuseon kupeessa (leikkikentän paikkeilla) kello 16.00. Täältä siirrymme pienissä ryhmissä valittuun paikkaan freezailemaan. Tapauksen jälkeen voimme vielä kiinnostuksen määrän mukaan kokoontua Komitean kokoukseen esimerkiksi Kirjakahvilassa.
Kaikki koiruuksien ystävät olkoot lämpimästi tervetulleet!
Kaupungit ammentavat kulttuuria omista lähtökohdistaan, Turussa ne eivät ole Suomen mittapuulla huonot. Perinteisiä taidepyhättöjä Turussa on, omaleimaisia ympäristöjä taiteen tekemiselle ja opiskelulle on. Klubeja ja gallerioita on. Näen turhaksi niiden kaikkien luettelemisen tässä, pari kiinnostavaa poikkeusta vanhojen tilojen uusiokäytöstä kuitenkin laitan.

Merkittävin niistä on Turun taideakatemia/konservatorio, joka sijaitsee WärtsilänTurun telakan muinaisissa koneistamo ja levyhalleissa. Linnankadun toisella puolella olevat kaarevakattoiset rakennukset ovat näitä mainitsemiani tiloja. Pitkä rakennus kadun varrella on köysipaana, aikanaan pohjoimaiden pisin rakennus. Kauempana Aurajoen toisella puolella näkyvät keltaiset kaksi rakennusta ovat Manillan rakennuksia.
Tuolla pari vuotta sitten tekemäni kuvaturnee Taideakatemian tiloista --->
http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=658&start=33 Tuolla Manillan sivut --->
http://www.manillantehdas.fi/
Tässä pari esimerkkiä joilla on takanaan erityinen historiansa, ja jollaisia ei helposti löydä muualta, ja jotka ovat kulttuurin täyskäytössä nykyisin.
Eräs sektori kulttuurin alueella, jota Tampereella ei ole - eikä voikaan olla - Forum Marinum, Turun merimuseo. Forum Marinumiin päätyy Suomen merivoimista poistettava museoitava kalusto. Kokoelma on jo erittäin kiinnostava ja edustuskelpoinen kansainvälisestikin. Tykkivene Karjala, miinalaiva Keihässalmi jotka isoina laivoina kelluvat Aurajoessa, Näiden lisäksi - kohtalaisen kookkaina nekin - torpedovene Taisto 3 ja moottoritykkivene Nuoli 8 ovat maissa, näille on rakenteilla oma kuoppa ja katoksensa Kruununmakasiinin edustalle.

Etualalla Taisto 3 takana Nuoli 8. Muistan miten kauan sitten Saaronniemen uimakeikoilla, Ruissalossa, Nuoliveneiden ääni kuului ehkä 10 kilsan päästä niiden lähestyessä ulkosaaristosta kohden Pansion sotasatamaa. Dieseleiden ääni oli todella järisyttävää ja matalaa murinaa!

Pari kuvaa vielä Suomen merisotahistorian kaukaisuudesta. Panssarilaiva Ilmarisen amiraalivene, yhteysvene jolla laivan päällikkö liikkui poistuessaan laivasta meritse.

Huonokuntoisen veneen löysi Ylen ohjaaja Hannu Heikinheimo, vene löytyi Jalasjärveltä.
Tässä jo mainittujen laivojen lisäksi Aurajoessa on myös aikanaan merivoimien koululaivana toiminut Suomen Joutsen. Hyvin paljon muutakin mielenkiintoista löytyy Forum Marinumin kokoelmista! Kuten kyltistä käy ilmi, Forum Marinumissa on ollut meneillään teemanäyttely, "Merikaupunki talvisodassa". Turun ilmatilaa muuten puolusti Pikisaaren kohdalla mm. panssarilaiva Väinämöinen, joka oli Suomen laivaston lippulaiva.
http://www.forum-marinum.fi/site/
http://www.turku360.fi/360/museot/forum ... arinum.htm
Kulttuuripläjäyksistä vielä senverran, että Turussa ideoitu ja käyntiin polkaistu kaupunkifestari, siis DBTL, ryöpsähteli Turussa viime viikolla. Laitan sen tähän koska asia on vielä niin tuore
Mielestäni kulttuuripääkaupunkius voisi tuoda esiin jotakin uutta ja omintakeisempaa. Ei noissa teatteriluetteloissa tai kirjailijoissa eikä epuissa tai Tapolan makkaroissa mitään vikaa ole, ne on vain niin standardeja ja niitä löytyy lähes joka paikasta kuitenkin lopulta. Mitään takeita että Turku voisi tehdä jotakin merkittävämpää kuin suhteellisen vakiojuttuja, ei ole myöskään. Ei kannata kuitenkaan ripotella tuhkaa päälleen ennen aikojaan, sen näkee mitä tulee, koska vielä ei ohjelmasta ole paljoa tietoa tihkunut.