henkka kirjoitti:Tulevaisuuskin on selvästikin kauneuden kanssa katsojan silmässä. Ehkä tulevaisuutta koitetaan aina ajatella omien haaveiden ja ajatusten kautta ja siksi toinen haluaa tulevaisuuden olevan pastellisävyinen ja pyöreä ja toinen harmaa ja kulmikas. Itse olen mieltynyt jälkimmäiseen. Lisäksi Libeskindin, Gehryn ja muiden töissä miellyttää niiden rakenteellinen lesoilu, rakennetaan neliöstä poikkeavaa koska se on mahdollista
Kumpi noista mun yllämainituista esimerkeistä oli pastellisävyinen ja pyöreä? Eipä sillä, voi se tulevaisuus siltäkin näyttää. Mun esimerkkini olivat enemmän sitä kulmikkuuslinjaa, ehkei nyt suorastaan harmaata sentään. Mutta ne näyttivät vielä taloilta, kun taas Gehry-Libeskind–linja on ottaa normi talo ja vetää sitä pesarilla turpaan joka puolelta kunnes se ei enää näytä talolta, tai se näyttää justiinsa turpaanvedetyltä.
Onhan se ehkä hupaisaa parhaimmillaan (kuten esimerkeissäsi), mutta pahimmillaan se on sellaista arkkitehtuuria, josta ei saa otetta, josta ei tajua missä on ovi ja ikkunat ja montako kerrosta siinä edes on.
Suorakulma-pohjakaava ja mahdollisesti vielä pulpettikatto ja punatiilielementti on kyllä kaikessa tylsyydessään kaameampaa kuin mikään dekonstruktivismi ikinä. Itse jos olisin taitava arkkitehti, tekisin kuitenkin jotain omien scifi-unelmieni tapaista yhdistellen futurismiin gotiikkaa, jugendia, art decoa ja muuta kivaa sopivissa määrin.