- 21.03.10 18:12
#29130
Pohjapiirrustuksia ja yökuvarenderäyksen lisäksi ei ole kyllä varmaan muita kuvia julkaistu edes.
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Upeahan se tietty Helsingistä päinkin tullessa on.
Korttelialueen rakennusten julkisivut tulee toteuttaa ilman näkyviä ele-menttisaumoja ja niiden sokkelit kuten myös korttelialueen tukimuurit tulee verhoilla luonnonkivelläSelostuksessa on myös rakennuksen pohjakuvia - tosin kovin pieniä sellaisia eivätkä kestä suurentamista. Asunnot - 84 kappaletta kaikkiaan - ovat pienehköjä.
Turkulaiset rakentavat ovaalin tornin opiskelijoillehttp://www.kaleva.fi/index.cfm?m=alasiv ... i&j=840399
TYS Ikituuri
Pispalantie 14, 20540 Turku
Turun Ylioppilaskyläsäätiö
Arkkitehtitoimisto Sigge
Turku valittiin Oulun ohi vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Turun keskusta on kaupunkimaisen korkea. Turussa on uusi hieno kirjasto, jonka yksityiskohtien kertomaa kulttuuritahtoa köyhän pohjoisen säästöliekki-arkkitehti voi vain kadehtia. Ja nyt siellä rakennetaan jo opiskelijoillekin kuparipäällysteinen ovaalitorni. Turkulaisten torni rakennetaan koska Helsingintien varteen halutaan maamerkki uuden Nummenrannan opiskelija-alueen lippulaivaksi.
Myös oululainen Otokylä ry haluaa rakentaa opiskelijoille 16-18-kerroksisen tornin. Oululaisten torni rakennettaisiin, koska valtio maksaa tänä vuonna 10 000 euroa jokaisesta rakenteille tulevasta vuokra-asunnosta ja "Ototornin" 150 asuntoa toisivat rakentajalle puolitoista miljoonaa. Hankkeella on kiire.
Luultavasti myös turkulaiset saavat samat tukieurot, mutta silti hanketta ei perustella ensisijaisesti rahalla. Ei rahaperustein tämän näköistä taloa tulisikaan. Kohteesta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu ja kilpailun tuloksesta pidettiin kiinni. Projekti on toki Turussakin kiistelty. Kuuluisan nuorisosäätiökohteen tapaan tämäkin tontti on yleiskaavassa merkitty melualueeksi, ja siksi turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostumista on epäilty. Kilpailuvaiheen opiskelijaravintola ja liiketilat karsittiin katutasosta ja sokkelin kivimuuri halvennettiin betoniksi.
Mutta pahimmin melulle alttiissa pohjakerroksessa on kuitenkin asuntojen sijaan pyöräparkkeja ja väestönsuoja, ja asukkaiden yhteispiha on nostettu meluisasta maantasosta kahdennentoista kerroksen kattoterassille. Kyseessä on myös eräänlainen ekohanke, sillä asunnot lämmitetään maalämmöllä.
Kahdeksankymmenenneljän asunnon talossa katon sataneliöinen pihaterassi tosin tuntuu pienehköltä, eikä sen yhteyteen suunniteltu saunaosastokaan selviytynyt kustannuskurilta toteutukseen. Asunnot ovat keskenään varsin samankaltaisia, vaikka niiden pinta-alat vaihtelevat huoneen verran. Kaikissa on erillinen makuuhuone, jonka koko pienimmissä 30-neliöisissä asunnoissa lähentelee enemmän alkovia.
Yksin asuva opiskelija ei sängylleen toki enempää tilaa tarvitsisikaan, ja nuoriparikin pystyy hyppelemään vielä patjalleen vähän hankalammin.
Keittokomeroista pienasunnoissa taidetaan olla jo kokonaan luovuttu. Näissäkin huoneistoissa pääoleskelutila on oikeastaan keittiö, johon astutaan vielä suoraan sisään ilman erillistä eteistilaa. Suuremmissa asunnoissa oleskelutilojen kalustettavuus paranee lisäneliöiden myötä huomattavasti, ja lisäksi ikkunat kahdella parvekesivustalla tuovat avaruutta pieniin asuntoihin. 43-neliöisiin asuntoihin mahtuu myös jo kunnolla parisänky.
Ehkäpä tällaisessa tornissa opiskelijavuotensa majaillut tutkija pitää kuitenkin opiskelukaupunkiaan kiinnostavana ja yllätyksellisenä paikkana, jonne kannattaa jäädä ja perustaa vaikka yritys. Usein toistellun totuuden mukaanhan luovan luokan viihtyminen kilisee lopulta rahana kaupungin kirstuun.
Pitäisiköhän meidän löytää edes tämän verran kulttuuritahtoa Oulunkin rakennushankkeisiin?
Riikka Kuittinen
bitterfly kirjoitti:Tuosta parhaastakin renderöinnistä puuttuu kerroksia ja kuva on aika outo.Kerroksia puuttuu mutta renderöinti vaikuttaa lähinnä todellisuutta vastaavalta. Kuvakulma siinä on Pispalantieltä joen suuntaan, takana oikealla on Helsingintien vieressä jo valmiina olevat opiskelijarakennukset. Jos kyseessä olisi valokuva, se olisi otettu Caribian suuntaan menevän Kongressikujan jälkeen.
Keskustan liepeille nousevilla
pienasunnoilla kova kysyntä
Eerikinkadulle nousevan As Oy Eerikin erikoispiirre tulee olemaan talon läpi ulottuva aukko, josta kadulta päin katsoessa näkyy takapihalle jäävä entinen ruotsalaisen seurakunnan talo. Aukon jättämiseen päädyttiin muun muassa siksi, että hälytysajoneuvojen on päästävä kulkemaan pihalle vaivatta.
Eerikinkadulle nousevan As Oy Eerikin erikoispiirre tulee olemaan talon läpi ulottuva aukko, josta kadulta päin katsoessa näkyy takapihalle jäävä entinen ruotsalaisen seurakunnan talo. Aukon jättämiseen päädyttiin muun muassa siksi, että hälytysajoneuvojen on päästävä kulkemaan pihalle vaivatta.
Turun keskustaan ja keskustan liepeille nousee tauon jälkeen taas uusia asuinkerrostaloja. Keskusta-alueella asuntorakentaminen on ollut viime vuosina vähäistä, mutta tänä vuonna käynnistyy ja valmistuu useita kohteita. Palmberg TKU Oy:n rakennuspäällikkö Petri Reunanen arvioi, että ainakin keskustarakentamisen osalta käänne parempaan päin on taantuman jäljiltä tapahtunut.
– Tulevana kesänä nähdään monta työmaata keskustassa. Sen sijaan lähiöissä kohteita on vaikeampi saada alkuun, hän sanoo.
Palmberg TKU aloittaa kesän aikana uudisrakentamisen esimerkiksi Rauhankatu 6:ssa, josta puretaan kevään mittaan vanhat puutalot. Yleinen taloustilanne on venyttänyt kohteen aloittamista, mutta nyt kysyntä näyttää heränneen.
Turun Sanomat 23.3 2010 00:01:06
Barkerinpuistosta toivotaan Turulle uutta maamerkkiähttp://www.ts.fi/online/kotimaa/119904.html
Dublin, Lontoo, Toronto, San Diego. Amerikkalaisen maisema-arkkitehdin Martha Schwartzin kaupunkimaisemaa uudistaneita suunnitelmia on toteutettu ympäri maailmaa, ja parhaillaan Schwartz on Turussa kertomassa, millaisena hän näkisi Aurajokirannassa sijaitsevan Barkerinpuiston. Maisemaa tullaan Schwarztin mukaan muokkaamaan niin, että se houkuttelee kaupunkilaisia puistoon nauttimaan auringosta ja jokinäkymästä, syömään lounasta, leikkimään lasten kanssa – ja vain hengailemaan.
Suunnitelmissa näkyy muun muassa kaarimaisia muotoja, ikään kuin pieniä amfiteattereita, joiden suojissa ihmiset voivat levähtää. Nykyistä kasvillisuutta ja rakenteita säilytetään monilta osin, mutta kasvillisuutta toki lisätään ja maanrakennustöitäkin on tiedossa. Toiveissa on myös saada puistoon pysyviä taideteoksia.
Barkerinpuistosta suunnitellaan Turun uutta vetonaulaahttp://tinyurl.com/ygldabj
Turussa suunnitellaan kansainvälisesti merkittävää ympäristötaidepuistoa Aurajoen länsirannalla olevaan Barkerinpuistoon. Puiston suunnittelusta vastaa arvostettu amerikkalainen nykytaiteilija ja maisema-arkkitehti Martha Schwartz.
Puiston luonnoksia käsitellään Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa ja kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa kevään aikana. Tavoitteena on aloittaa suunnitelmien osatoteutus syksyllä 2010. Puisto olisi osittain valmis kulttuuripääkaupunkivuonna 2011, mutta kokonaisuudessaan vasta 2012.
- Valmisteilla olevat suunnitelmaluonnokset ovat rohkea kannanotto puiston ja kaupunkitilan suomiin mahdollisuuksiin, sanoo kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelusta vastaavan Turku 2011 -säätiön ohjelmajohtaja Suvi Innilä.
Suunnitelmaluonnos on osa Turussa 2011 järjestettävää seminaaria. Barkerinpuiston suunnitelmaluonnos on osa kulttuuripääkaupunkivuonna järjestettävää Urban Nature -seminaaria. Seminaari kokoaa maailman johtavat ympäristötaiteilijat, maisema-arkkitehdit, ympäristöpsykologian asiantuntijat, luontofilosofit ja viheralan ammattilaiset Turkuun 8.-9.9.2011. Seminaarin tavoitteena on käsitellä monialaisesti viheralueiden, puistojen ja kaupunkiluonnon suunnittelua ja tutkimusta sekä vaikutuksia ihmisen psyykelle ja hyvinvoinnille. Schwartz on seminaarin pääluennoitsija.
Barkerinpuisto on noin 8 000 neliömetrin suuruinen puistoalue Aurajoen länsirannalla. Tällä hetkellä puistossa on lasten leikkialue ja normaalit viheristutukset. Puisto ei ole kovin suuressa käytössä. Schwartzin suunnitelmien mukaan puistolle luodaan oma ilme ja identiteetti. Tavoitteena on saada puisto myös ympärivuotiseen käyttöön ja osaksi Aurajokivarren merkittävää ympäristötaideketjua.
Martha Schwartz on maailmankuulu amerikkalainen maisema-arkkitehti ja nykytaiteilija. Hänet tunnetaan erityisesti nykyaikaisen maiseman käsitettä uudistavista suunnitelmistaan. Hän on kehittänyt suunnittelukielen, jossa kohtaavat rohkeat muodot ja värit sekä erilaisten rakennusmateriaalien ja kasvien yllättävät yhdistelmät. Schwartzin työssä maisemasuunnittelun ratkaisut yhdistyvät visuaaliseen ilmaisuun nykytaiteen keinoin.
