Kun kesätyöt ovat taas alkaneet, on enemmän aikaa kirjoitella nettiin ja sen kyllä huomaa… Pahoittelen että jatkan vielä tätä keskustelua, ymmärrän hyvin jos tämä jo turhauttaa joitakin. Mutta ei pidä provosoitua kun provosoidaan, ja on tämä minusta kuitenkin tavallaan ihan mielenkiintoista. Junnaahan tämä edelleen paikoillaan, mutta ehkä jotain tapahtuu jos tarttuu tuoreempiin argumentteihin.
Ja Bitterfly, sori aiemmasta lainausvirheestä, korjasin sen samantien kun siitä huomautettiin.
bitterfly kirjoitti:Olen välillä miettinyt, että perustelevatkohan jotkut ihmiset Turun matalan rakentamisen politiikkaa mielessään jollain historiallisilla sekoilla. Eli luuleekohan joku, että on itsearvoista rakentaa Turkuun matalaa kaupunkia, koska Turun historiallinen kaupunkikuva muka jotenkin sitä vaatisi. Turun kaupunkikuva on kerroksellisuuden ja monimuotoisuuden sekamelska, enkä näe mitään lisäarvoa sillä, että matalasta rakentamisesta yritettäisiin löytää jokin yhtenäisyyden kulmakivi.
Olen ihmetellyt aivan samaa! Ymmärrän kyllä tuomiokirkkonäkymän perusteeksi joillakin paikoilla, mutta ei se sentään kaikkialle näy. Juuri kerroksellisuus ja monimuotoisuus ovat minunkin mielestäni keskeistä Turun kaupunkikuvassa. Onhan Turussa sitä paitsi pistetorneja ihan keskusta-alueellakin eli niidenkin voisi nähdä kuuluvan turkulaisen rakentamisen perinteeseen, jos sillä on jotain perusteltava.
-Gentleman82- kirjoitti:Harvan paikan ikä ja kaupunkikuva vastaavat toisiaan, ei Helsinginkään tai esim Pariisin. Tämä on itsestäänselvyys. Sinänsä sama purkamiskeskustelu voidaan käydä x,y ja z kaupunkien osalta, mutta kuten monessa yhteydessä on korostettu, Turulla on entisenä pääkaupunkina enemmän painoarvoa kuin suomalaisilla kaupungeilla x,y ja z. Samaa voi ajatella monesta muustakin asiasta: mainoksia heitän roskiiin usein, kirjoja joskus, mutta kuinka usein vaikka raamattuja tai lakikirjoja? Tai miksi säilytän epätarkoituksenmukaisesti kastemekkoa tai jotakin lapsuuden lelua tai vaatetta.
Myönnän että kysymys on jokseenkin provokatiivinen, mutta olisiko Turku siis pitänyt museioida entisen, jo ennen Turun paloa menetetyn pääkaupunkistatuksen (1809-1812) takia? Osaatko sanoa tarkalleen, minä vuonna aika olisi saanut pysähtyä Turussa, kun se muualla kulki edelleen? Puusta rakennettu empirekaupunkihan alkoi hävitä jo 1800-luvun lopulta lähtien niin Turun kuin muidenkin suurten suomalaisten kaupunkien keskustoista. Menikö jo ohut kertaustyylikerros liian pitkälle tehokkuusajattelussaan?
-Gentleman82- kirjoitti:Joka vähänkään on perehtynyt Suomen rakennushistoriaan, tietää mitä esim. nikkarijugend tai ylipäätään puutalokorttelit kakluuneineen merkitsevät. Hyvä esimerkki on Puu-Käpylä tai Ruoholahden villat, jotka ovat haluttu, arvostettu ja ihailtu osa Helsinkiä mataluudestaan huolimatta. Jakomäki ja Kontula ovat korkeampia, mutta tekeekö se niistä parempia? Turulla olisi ollut mahdollisuus valita toisin ja ottaa enemmän itseään huomioon ja samalla tehdä palvelus koko kansakunnalle Suomen vanhimpana kaupunkina. Puutalot kuuluvat erottamattomana osana Turkuun ja on vaikea kuvitella, että 1800-luvun rakennuskannan hävittäminen tällä intensiteetillä on mitenkään perusteltua. Jos niin tehdään, tehdään samalla korvaamatonta vahinkoa, jota ei voida ottaa takaisin.
Olen alkanut epäillä, että kiihkeimpien erimielisyyksien taustalla tässä keskustelussa on eräänlainen väärinymmärrys. Tehostuspaineet niin Turussa kuin muissakin kaupungeissa keskittyivät sodan jälkeen lähinnä keskusta-alueille, joista myös käytännössä purettiin eniten. Helsingistä poimimistasi esimerkeistä vain Ruoholahden villat sijaitsevat kaupungin keskustassa, ja nykyinen villojen alue on vain osa alkuperäisestä alueesta, joka on muuten purettu. Aina 1960-luvulle asti Kampissa ja muissa vanhan kantakaupungin kaupunginosissa (Kalliosta puhumattakaan) oli vielä paljon puutaloja, joista vain kourallinen on jäljellä. Umpikortteleiden suojissa niitä kylläkin näkee vielä siellä täällä. Miksi puutalot eivät olisi kuuluneet Helsingin keskustaan yhtä erottamattomasti kuin Turun keskustaan?
Mitä tulee Puu-Käpylään, sekin oli tarkoitus purkaa 1960-luvulla mutta saatiin säästettyä. Se on minustakin aivan erityisen idyllinen kaupunginosa. Turussahan Port Arthur ja Raunistula ovat vähän vastaavia, mutta ne sijaitsevat lähempänä keskustaa.
-Gentleman82- kirjoitti:Minua ei henk.koht haittaa, jos Helsingistä avataan samanlainen ketju, kuten täällä jo vihjailtiin. Se vain osoittaa halua hakea justifikaatiota Helsingin kautta. Miksi tämä "venäläinen kalastajakylä" kuten olen kuullut Turussa sanottavan, yhtäkkiä perustelee jotain.
Täällä ei ymmärtääkseni kukaan ole niin sanonut. Olisi mielestäni asiallista esittää vastaväitteitä vain sellaisiin argumentteihin, jotka tässä keskustelussa todella ovat esiintyneet.
