- 17.02.09 17:45
#23346
Kokonaishyöty voi ollakin enemmän kuin mainitsemasi osien summa, kyse onkin hyödyn kohdistumisesta epätasaisesti. Vai kuinka esim. Espoon tilannetta arvioisit?
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Suomessa kuntien itsemääräämisoikeuden yli on kävelty aika surutta jatkuvasti. Esim. Elimäellä järjestettiin kansanäänestys Kouvolaan liittymisestä - kielteinen kanta voitti, mutta kunta liitettiin Kouvolaan siitä huolimatta.Tämä vaan ei liity millään tavalla kunnan itsemääräämisoikeuden rikkomiseen. Kunnassa järjestettävät kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia, joten niillä ei ole kunnan päättäjiä sitovaa vaikutusta. Päättäjät voivat tästä huolimatta tehdä niin kuin parhaaksi näkevät, onhan kuntalaiset jo aiemmin äänestämällä tämän valtuutuksen suoneet. Kyse on siis täysin kunnan sisäisestä asiasta, eikä siitä, että ulkopuolelta käsin rikottaisiin kunnan itsemääräämisoikeutta. Kunnan päättäjät eivät tietenkään voi rikkoa oman kuntansa itsemääräämisoikeutta, hehän asian päättävät.
Eikös Sipoo-Helsinki -kiistan päätös tullut hallitukselta, jonka me olemme itse äänestäneet? Onko tässä demokratio nyt kuitenkin toteutunutKommenttini kohdistuikin edeltävään tilanteeseen. Tarkkaa tietoa siitä tilanteesta ei ole, mutta oletan siinä kyseessä olleen normaali liitostilanne, jolloin päätökset tehdään hallituksen ulkopuolella.
Eikös Sipoo-Helsinki -kiistan päätös tullut hallitukselta, jonka me olemme itse äänestäneet? Onko tässä demokratio nyt kuitenkin toteutunut..Toivoisi jonkinlaista erottelukykyä erilaisten tilanteiden välillä. Millä ihmeen keinolla tämä on verrannollinen kunnan päättäjien tekemiin päätöksiin, jotka perustuvat lain heille suomiin oikeuksiin???? Ainoa yhtäläisyys on se, että kummatkin, kunnan päätäntäelimet sekä hallitus ovat vaaleilla valittuja. Tämä ei kuitenkaan oikeuta tekemään päätöksiä, jotka ovat vastoin kunnallisia periaatteita lain tasolla. Tästä on paasattu jo aiemmin. Tilanteet ovat siis täysin erilaisia.
niinpaniin kirjoitti:Voiko demokratian periaattein valittu toimielin, hallitus, tehdä mitä huvittaa, sillä verukkeella, että heidät on toimeensa äänestetty? Ei voi.Niin kuin itse kysymykseesi vastaat, niin mitään lain vastaisia päätöksiä hallitus ei tietenkään voi tehdä. Silti sulla käsittääkseni on jonkin sortin ongelma sen suhteen, että näissä pakkoliitoksissa rikottaisiin kuntien laillisia oikeuksia. Elikkä jos tiedät, ettei niin voida toimia, niin miksi tämä kysymys sitten herättää sinussa niin suurta intohimoa? Onko sulla siis kuitenkin pelko, että hallitus näissä pakkoliitoksissa tulisi kävelemään lainsäädännön ylitse? Niin ei tule käymään. Kuten mainittua, eri asia on tietenkin se, että tarvittaessahan sitä lakia voi muokkailla mieleisekseen.
Ilmeisesti lakia voi tulkita niin, että pakkoliitos on mahdollinen mikäli painavat syyt ja tämä syy on taas tulkittavissaKyllä, juuri näin. Tulkinnanvaraisuus antaakin sen mahdollisuuden, että normaalisti etusijalla olevat itsehallinto etc. pystytään sivuuttamaan, vaikka keinotekoisin perustein, koska on vaikeaa perustella avoimen lausekkeen tulkintaa lain tavoitteiden vastaiseksi, vaikka se sitä tosiasiassa olisi. Kuntien edut ym. voidaan perusteluissa muotoilla niin, että minkäänlaista vastuuta vääränsuuntaisesta soveltamisesta ei ole. Tämä vastaa myös Ämjiin haasteeseen.
Länsiväylä kirjoitti:Maakunnat haluavat yhdistää pääkaupunkiseudun
Suuri osa Kehä kolmosen ulkopuolisesta Suomesta haluaisi yhdistää Espoon, Helsingin ja Vantaan. Muun muassa Jyväskylän, Tampereen, Lahden, Imatran, Hyvinkään ja Järvenpään päättäjät vastasivat myöntävästi Suomen Lehtiyhtymän talouskyselyn yhteydessä esittämään kysymykseen pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä.
–Yksi iso Helsinki olisi vakuuttavampi ja vaikuttavampi yksikkö myös kansainvälisesti tarkastellen. Toivottavasti Suur-Helsinki saadaan ripeästi syntymään. Se olisi myös kansallinen etu, vahva Suomen pääkaupunki, perustelee Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson.
Selkeästi yhdistymistä vastustivat vain Raaseporin ja Tuusulan edustajat. Läntiselle Uudellemaalle vuoden alusta syntyneellä Raaseporilla on tuore kokemus kolmen kunnan, Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan, liitoksesta. Tuusulassa puolestaan taistellaan Järvenpään ja Keravan ajamaa osakuntaliitosta vastaan. Myös Keravalta kysymykseen ainoana vastannut kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin vastusti yhdistymistä.
–Kunnallista itsehallintoa tulee kunnioittaa, joten ei pakkoliitoksia. Kuntataloudessa on tutkimusten mukaan käänteinen suuruuden ekonomia, tehokkain on 35000-40000 asukkaan kunta. Tehottomuus kasvaa kuntakoon kasvaessa, puolustaa Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu.
Riihimäellä ja Vantaalla liitosta sekä kannatettiin että vastustettiin. Espoon kaikki edustajat vastustivat yhdistämistä, Helsingin edustajat kannattivat.
Kysymys pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä esitettiin Suomen Lehtiyhtymän teettämän, kuntapäättäjille suunnatun talouskyselyn yhteydessä helmikuun alussa.
