Taloforum.fi

[zz]

No, nyt minä itse sitten syyllistyn keskustelun viemiseen sivuraiteille kun vielä jatkan tätä todellakin triviaalia väittelyä mutta olkoon

Lähinnä juuri sen takia tuo alkuperäinen viestisi oli "sopimaton" (turhan voimakas sana, tiedän), kun siinä ei käsitelty Leppävaaraa ollenkaan. Ja myös sen takia, että kun niin voimakkaasti ja pitkällisesti otit kantaa aiheen ulkopuoliseen asiaan, on olemassa suuri riski, että topikin keskustelu jämähtää nimenomaan siihen. Mutta eipä täällä kyllä kovinkaan suurta debaattia tunnuta näin kesäisin käytävän mistään aiheesta

Huom! En sitten ole oikeasti ihan näin tiukkapipoinen, tämä on nyt osaksi vähän tällaista kieli poskessa saivartelua...!

[Iggy.P]

No katsopas, laitan tähän alle lainaukset noista aiemmista postauksista. Aloitit kommentilla "meinasin aluksi perustaa tätä varten oman topicin..", joten automaattisesti oletin että haluat laajentaa aihetta käsittelemään myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistä yleensä, ja että haluat vain käyttää tässä Leppävaaraa hyvänä esimerkkinä. Tämän tulkinnan pohjalta lähdin itse ideoimaan työkaluja joilla tiiviimpään kaupunkirakenteeseen päästäisiin ja näin yhtenä tähdellisimmistä asioista raideliikenteen oikeaoppisen käytön. Siksi aloitin oman postaukseni sanoilla: "yksi asia joka huomattavasti auttaisi tässä kehityksessä...jne".

Näetkö? En todellakaan kokenut kirjoittavani aiheen ohi, vaan ajattelin paremminkin osuvani hyvin tärkeään polttopisteeseen, jota voitaisiin soveltaa käytäntöön aivan hyvin myös Leppävaara-keskustelussa. On seuraavan kirjoittajan vastuulla jatkaa aiheen puitteissa pysymistä.

Meinasin aluksi perustaa tätä varten kokonaan oman topikin mutta päädyin sittenkin kirjoittamaan tänne Leppävaara-aiheen alle.

Haluaisin tuoda esille sen seikan, että näinä ilmastonmuutoksen aikoina myös kaupunkisuunnittelussa pitäisi entistä enemmän ottaa huomioon ekologisuus ja vastaavat asiat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten pitäisi asua huomattavasti aiempaa tiiviimmin mahdollisimman lähellä palveluita, jotta tarve yksityisautoilulle ja itse asiassa muullekaan liikkumiselle olisi mahdollisimman pieni. Lainaus Talouselämä-lehdestä (http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1195961):

"Esimerkiksi Osmo Soininvaara on vuosia puhunut tiiviisti rakennettujen keskitettyjen asuinalueiden puolesta. Ihmiset asuisivat uusissa viihtyisissä lähiöissä, ja pendelöisivät sieltä metrolla ja muilla raideliikennevälineillä työpaikalleen."

Yksi asia joka huomattavasti auttaisi tässä kehityksessä olisi joukkoliikenteen oikeudenmukainen hinnoittelu....

Jos pääkaupunkiseudulla meneteltäisiin (ja oltaisiin jo aiemmin menetelty) pitkäjänteisesti, niin raitio- ja muun kiskoliikenteen osuus joukkoliikenteestä olisi huomattavasti suurempi. Massiivisen linja-autoliikenteen ylläpitäminen on pitkässä juoksussa reilusti kiskoliikennettä kalliimpaa. Oikeudenmukainen kustannusten jaottelu ja tukien siirtäminen tieliikenteeltä raideliikenteelle olisi jo aikoja sitten muovannut yhdyskuntarakenteen toisenlaiseksi kuin se nykyään on. Ratojen rakentaminen olisi johtanut useiden Leppävaaran kaltaisten keskittymien syntyyn.

Kirjoitin tekstini hinnoittelupainotteisesti siksi että hinnoittelulla on asiassa keskeinen rooli, on epäoikeudenmukaista rahastaa paljon huonosti toimivan joukkoliikenteen käyttäjiä ja vähentää näin julkisen liikenteen osuutta yhteiskunnassa samaan aikaan kun henkilöautoliikenne nauttii mahtavia etuja. Tämä on epäoikeudenmukaista koska itse liikennöinti raiteilla ei paljoa maksa. Kustannukset syntyvät väylän ylläpidosta. Eihän autoilijatkaan maksa tienkäyttömaksuja.

Ps. tiedän kyllä että autoilijoita verotetaan rankasti, mutta se ei muuta tätä epäsuhtaa. On maksettava syntyneistä kustannuksista.

[Vesku]

Ps. tiedän kyllä että autoilijoita verotetaan rankasti, mutta se ei muuta tätä epäsuhtaa. On maksettava syntyneistä kustannuksista.

Sorry, mutta jatkan offtopicissa. Onkos jossain laskelmaa joka osoittaisi oikeasti, että autolijat saavat enempi esim. liikenneinfran muodossa kuin maksavat auto- ja polttoaineveroina? Tähän mennessä olen kuvitellut että yksityisautoilijat olisivat pikemminkin nettomaksajia.

Niin ja Leppävaara tosiaan vaikuttaa ihan toimivalta kaupunginosalta.

[Iggy.P]

Onkos jossain laskelmaa joka osoittaisi oikeasti, että autolijat saavat enempi esim. liikenneinfran muodossa kuin maksavat auto- ja polttoaineveroina? Tähän mennessä olen kuvitellut että yksityisautoilijat olisivat pikemminkin nettomaksajia.

Autoliikenteen kalleus joukkoliikenteeseen verrattuna perustuu siihen että mukaan lasketaan kaikki todelliset kustannukset, eli myös teiden ja parkkihallien alleen jättämät kalliit kaupunkien maa-alueet. Asia on mainittu Maailman tila 2007- raportissa. Sen mukaan joukkoliikenteeseen painottavat kaupungit käyttävät 5-8 prosenttia bruttokansantuotteestaan liikenteeseen, kun taas autoilua painottavat 12-15%. Eli joukkoliikenteeseen perustuva kaupunki pääsee jopa puolet halvemmalla.

Lainaus:

Joukkoliikenne tulee yksityisautoilua edullisemmaksi yhteiskunnalle, vaikka autoilijat usein uskovat sen olevan halvempaa. Moottoritiet, parkkihallit ja toistuvat tienparannushankkeet ovat kalliita.
Australian ja Yhdysvaltojen kaupunkien perusteella tehtyjen laskelmien mukaan autoilun arvioidaan maksavan noin 85 senttiä matkustajakilometriä kohti, ja joukkoliikenne taas 50-60 senttiä.
Joukkoliikenteeseen painottavat kaupungit käyttävät 5-8% bruttokansantuotteestaan liikenteeseen, autoilua painottavat 12-15. Raportin mukaan autoilun suurin talousvaikutus perustuu yksinkertaisesti siihen, että tiet ja pysäköintialueet vaativat huomattavasti tilaa.


Viikkolehti Kansan Uutisissa oli kirjoitus asiasta 16. helmikuuta 2007:

[Vesku]

Onkos jossain laskelmaa joka osoittaisi oikeasti, että autolijat saavat enempi esim. liikenneinfran muodossa kuin maksavat auto- ja polttoaineveroina? Tähän mennessä olen kuvitellut että yksityisautoilijat olisivat pikemminkin nettomaksajia.

Autoliikenteen kalleus joukkoliikenteeseen verrattuna perustuu siihen että mukaan lasketaan kaikki todelliset kustannukset, eli myös teiden ja parkkihallien alleen jättämät kalliit kaupunkien maa-alueet. Asia on mainittu Maailman tila 2007- raportissa. Sen mukaan joukkoliikenteeseen painottavat kaupungit käyttävät 5-8 prosenttia bruttokansantuotteestaan liikenteeseen, kun taas autoilua painottavat 12-15%. Eli joukkoliikenteeseen perustuva kaupunki pääsee jopa puolet halvemmalla.

Joo, se on selvää että yksityisautoilusta tulee yhteiskunnalle enempi kuluja kuin joukkoliikenteesta. Se mikä minua mietityttää, että rahoittavatko autoilijat sen itse (siis Suomessa) verojensa muodossa vai onko todella niin että yhteiskunta tukee yksityisautoilua kuten väitit. Tästä lainauksesi ei mielestäni kerro mitään.

[Iggy.P]

Joo, se on selvää että yksityisautoilusta tulee yhteiskunnalle enempi kuluja kuin joukkoliikenteesta. Se mikä minua mietityttää, että rahoittavatko autoilijat sen itse (siis Suomessa) verojensa muodossa vai onko todella niin että yhteiskunta tukee yksityisautoilua kuten väitit

Autoilun todelliset kustannukset on erittäin vaikeaa laskea. Vaikuttaa kuitenkin siltä että autoilijoilta kerätään syntyneet kustannukset vain osittain ja loput jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. Laitan tähän alle yhden löytämäni kirjoituksen aiheesta, siinä pyritään kartoittamaan autoilun kustannuksia.
Lainaus on tältä sivulta:http://www.kulma.net/streetparty/liikenteesta.htm

Autoilun kustannuksista


Autoilun haittoja ja todellisia kustannuksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon auton koko elinkaari kaivoksilta ja öljylähteiltä erilaisten sivuvaikutusten kautta aina romuttamolle asti. Näin ollen auton ja autoilun haittavaikutusten kokonaiskustannusarvion tulisi mm. sisältää: ihmisille ja eläimille aiheutuneet sairaudet ja kuolemat, ympäristön saastumisen erilaisten päästöjen ja jätteiden kautta, esteettiset haitat ja sosiaaliset ongelmat. Tämä ajattelumalli poikkeaa vallitsevasta tavasta ajatella jossa nykyisen autoilua kannustavan infrastruktuurimme kustannuksiksi mielletään vain tieverkoston rakentaminen ja kunnossapito, johon tarvittavat varat kerätään autoilijoilta itseltään auto- ja polttoaineveron muodossa.

Kun autoilun kustannuksia lähdetään arvioimaan ongelmaksi tietenkin tulee miten määritellä hinta erilaisille haitoille, esimerkiksi onko astmaatikko tyytyväinen jos hänelle maksetaan sairaalalaskut vai olisiko hän mieluummin ollut sairastumatta, tai mitä tehdä kun pohjavesi on saastunut juomakelvottomaksi? Toisaalta on muistettava että päästörajojen asettaminen on hieman hankalaa sillä ei ole olemassa mitään turvallista rajaa jonka alittavat päästöt eivät aiheuttaisi sairauksia. Lisäksi on huomioitava että autot vievät paljon tilaa ja näin ollen hautaavat alleen arvokkaita maa-alueita. Autojen määrän kasvaessa niille rakennetaan uusia teitä ja yhteiskuntarakenne hajoaa. VTT:n mukaan yhdyskuntarakenteen hajoaminen maksaa suomalaisille veronmaksajille joka vuosi useita miljardeja markkoja. Todellisuudessa siis autoilun kustannukset maksatetaan kaikilla veronmaksajilla eikä autoilijoilla itsellään.

Tielaitoksen vuonna 1997 tekemän tutkimuksen mukaan tieliikenteen pakokaasu- ja melupäästöt aiheuttavat Suomessa vuosittain terveys- ja ympäristöhaittoja noin 9 miljardin markkan edestä [1]. OECD:n teettämän vastaavan tutkimuksen mukaan kustannukset olisivat Suomen kokoisessa kansantaloudessa noin 19-64 miljardin markan välillä [2]. Erot tutkimuksien tulosten välillä johtuvat yksinkertaisesti siitä mitä otetaan mukaan ja kuinka sitä painotetaan. Kummassakaan tutkimuksessa arvioihin ei sisälly auton koko elinkaari vaan itse autolla ajamisen aiheuttamat ongelmat.

Jos siis pelkästään autoilla ajamisesta tulee veronmaksajille noin 10 miljardin kustannukset niin jokainen voi vain kuvitella millaisista summista on kysymys kun aletaan tarkastelemaan autoilua "kehdosta hautaan"- periaatteella. Jokaisen kansalaisen tulisikin nyt päättää onko hän valmis tukemaan nykyisen kaltaista autoilua vai haluaako hän ympäristön ja viihtyvyyden paremmin huomioon ottavan elinympäristön?

Lähteet: [1] Tielaitos, selvityksiä 9/1997 [2] The Social Costs of Transport: Evaluation and Links with International Policies. OECD, enviromental directorate, June 1993.

[late-]

Sorry, mutta jatkan offtopicissa. Onkos jossain laskelmaa joka osoittaisi oikeasti, että autolijat saavat enempi esim. liikenneinfran muodossa kuin maksavat auto- ja polttoaineveroina? Tähän mennessä olen kuvitellut että yksityisautoilijat olisivat pikemminkin nettomaksajia.

Ovat ja eivät ole. Autoilijat eivät maksa liikenneinfrasta penniäkään. Autoilijoilta kerätään sen sijaan yleiskatteellisia (fiskaalisia) veroja, joilla rahoitetaan valtion toimintaa yleisesti. Perusteena ei ole liikenneinfran käyttö, vaan valtion rahankeruu ja autoilun pieni hintajousto.

Tieliikenteen erityisverot Suomessa kattavat kyllä tieliikenteen kustannukset yleisesti ulkoisine haittoineen ja rahaa jää käteenkin. Käteen jää vielä enemmän, jos mukaan lasketaan arvonlisävero, mutta minusta se ei ole perusteltua. Arvonlisäveroa peritään kaikesta muustakin liiketoiminnasta.

Toisaalta kunnat eivät saa tieliikenteen verotuksesta penniäkään eli kaupungeille tieliikenne on pelkkä kustannus. Kustannus on kyllä välttämätön jossain mittakaavassa koska kaupungit eivät toimi ilman teitä. Lisäksi valtio tukee mielellään tiehankkeita koska liikenteestä tulee valtiolle verotuloja, joten isommat tiet myös kaupungeissa maksaa valtio.

Mahdollisten tiemaksujen koko ajatus olisi määritellä teiden käytölle hinta ja ohjata syntyneet tulot liikenteen rahoitukseen. Tämä ei miellytä valtiovarainministeriötä koska nykyisestä yleiskatteellisesta verosummasta osa siirtyisi korvamerkityksi. Valtiovarainministeriö haluaa käyttää saadut verot parhaaksi katsomallaan tavalla ilman rajoituksia.

[Iggy.P]

VTT:n mukaan yhdyskuntarakenteen hajoaminen maksaa suomalaisille veronmaksajille joka vuosi useita miljardeja markkoja. Todellisuudessa siis autoilun kustannukset maksatetaan kaikilla veronmaksajilla eikä autoilijoilla itsellään.

Keskustelu lähti liikkeelle kun väitin että autoilua tuetaan. Tässä kohtaa on sopivaa hieman tarkastella minkälaisen ajatuksen käyttämäni "tuki"-sana pitää sisällään.
Autoistuminen on ensinnäkin itse itseään ruokkiva ilmiö. Jos ajatellaan että autoilijoiden erilaisina maksuina maksamat rahat tulisi käyttää teiden rakennukseen ja kunnossapitoon, niin ennenpitkää voitaisiin olla ja todennäköisesti oltaisiinkin tilanteessa jossa yhdyskuntarakenne olisi pelkkää haja-asutusta. Sen sijaan järkevämmältä kuulostaisi jos autoilijoita palveltaisiin niin että suuri osa rahoista käytettäisiin autoilijoiden liikkumisen tarpeen vähentämiseksi. Tai että rahat käytettäisiin ihmisten liikkumisen helpottamiseksi yleisesti, jolloin rahoja voitaisiin käyttää mahdollisimman toimivan kaupungin luomiseen, siis myös joukko- ja kevyen liikenteen hankkeisiin ja muuhun kaupungin tiivistämiseen. Hyvin todennäköisesti näin toimittaessa voittajia olisivat lopulta myös autoilijat.

Liika autoistuminen jyrää alleen mahdollisuudet tehokkaan joukkoliikenteen järjestämiseltä. Moni autoilija joutuu käyttämään kohtuuttoman pitkän ajan päivästään pitkien välimatkojen ajamiseen, vasten tahtoaan, välttämättömyyden pakosta. Suomalainen ajaa autolla keskimäärin 21km päivässä. Kilometrimäärä kasvaa sitä mukaa kun muuttoliike pienistä kaupungeista suuriin väistämättä etenee. Unohtaa ei pidä myöskään sitä että 42% suomalaisista ei omista ajokorttia.

On väärin ajatella että valtio hyötysi lisääntyvästä autoistumisesta vaikka verorahoja siitä tulisikin enenevässä määrin. Tämä ennenkaikkea siksi että toimiva kaupunki vaan on toimiva ja ei toimiva on rasite eikä muuksi muutu. Ei toimivalla kaupungilla on valtavasti ikäviä lieveilmiöitä. Ihmiset passivoituu, luonto kärsii, joudutaan maksamaan valtavasti matkakorvauksia ja kauppa siirtyy tonteille joista kaupungit eivät hyödy mitään. Tämän takia on minusta aivan oikea ilmaus sanoa että autoliikennettä, autoistumista tuetaan. Ja että tämä tuki tapahtuu jopa autoilijoiden oman edun kustannuksella. Tuki lisäksi suuntautuu siten että auton hankkiminen ja omistaminen on erittäin kallista, vaikka verotuksen pääpainon kuuluisi olla auton käytössä. Jos verotus suuntautuisi huomattavsti enemmän auton käyttöön kuin sen ostamiseen ja omistamiseen, ihmisillä olisi varaa parempiin autoihin ja liikkumisen tarpeen vähentäminen olisi nimenomaan se asia mihin jokainen joutuisi kiinnittämään erityistä huomiota.

[Iggy.P]

Raideliikennehankkeet menettivät rahoituksensa, investoinnit maanteihin kaksinkertaistuvat:
(lähde: Auto-Kaleva)


Teiden rakennusta ja kaistojen välisiä aitoja perustellaan turvallisuuden parantumisella. Oikoradasta saatujen hyvien kokemusten perusteella voidaan kuitenkin väittää että hyvin toimiva ja nopea junayhteys saa suuren suosion ja vähentää siten tieliikennettä, ja parantaa myös turvallisuutta. Ilmasto/ympäristöasiat eivät paina vaakakupissa.

Liikennepolttoaineiden kallistuessa ja verotuksen painopisteen siirtyessä enemmän auton käyttöön tulevina vuosina, nämä investoinnit tulevat palvelemaan rikkainta väestön osaa. Kaikkien ennusteiden mukaan henkilöauton käyttö on erittäin kallista vuonna 2025.

[Joggeri]

Ari Vatanen syyttää päättäjiä autoilun laiminlyönnistä

Rallitaipaleilla kaasuttelemaan tottunut europarlamentaarikko Ari Vatanen on vauhdissa, kun hän esittelee Espoossa Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuudessa laskelmia, joissa hän esittää, miten autoliikenteen kehittämistä laiminlyödään Suomessa ja muuallakin EU:ssa.

Rallipoluilta poliittisille poluille siirtyneestä Vatasesta on tullut kova sana autoasiamiehenä. Maailmalla autoväen voikin kuulla puhuvan Vatasesta erityisen painokkaasti.


Europarlamentaarikko saapui esitelmätilaisuuteen Espooseen körötellen 60–70:n tuntinopeutta Turunväylää myöten. Tällainen ei Vatasen mielestä vetele.

"Tärkeät väylät pitäisi saada Suomessa sellaiseen kuntoon, että liikenne vetää."

Huonokuntoisista teistä ja hitaasta liikenteen kulusta koituu suuria yhteiskunnallisia tappioita. Kun tuhannet autot tärähtävät vaikkapa tiessä olevaan kuoppaan, kertyy autojen ennenaikaisesta kulumisesta suuret kustannukset. Samoin ruuhkassa matelussa menetetään aikaa, ja aika on rahaa.


Vatasen mielestä nykyisin tiestön kehittämistä laiminlyödään esimerkiksi siksi, että jaossa olevaa rahaa käytetään kohtuuttomasti rautatieinvestointeihin. Hän laskee, että jos monen rautatieinvestoinnin sijasta rahat olisi sijoitettu tiestön parantamiseen, olisi saavutettu monin verroin suurempi yhteiskunnallinen hyöty esimerkiksi ajan säästönä, turvallisuuden parantumisena ja tavarakuljetusten nopeutumisena.

"Suomessa kaivataan esimerkiksi keskikaiteita ja Helsingistä säteittäin tärkeisiin kohteisiin kulkevia moottoriteitä."


EU-kuvioissa Vatanen on tunnettu liikennepoliittinen vaikuttaja. Häntä ei voi luonnehtia, "kukapa sitä tietää" -ihmiseksi, vaan hänellä on selviä mielipiteitä, jotka hän myös esittää epäröimättä ja kärjekkäästikin, niin kuin impulsiiviselle tunneihmiselle sopii.

Suomessa kesälomaansa viettävää Vatasta tuntuu ärsyttävän suomalaisiin autoilijoihin kohdistettu arvostelu.

"Annetaan kuva, että suomalaiset autoilijat ovat hurjastelijoita. Muihin maihin verrattuna meillä kuitenkin ajetaan erittäin siististi."

Vatasen mielestä Suomessa ei kaivata lisärajoituksia eikä lisävalvontaa.

Jos suomalaisia autoilijoita jostain soimaisi, niin joustamattomuudesta, Vatanen pohtii. "Täällä pidetään turhan tiukasti kiinni omista oikeuksista."

Helsingin Sanomat 17.8.2007

Koko artikkeli:
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Ari+Va ... 5229584496
Huom! Kopio teksti ja liitä osoitepalkkiin. En saanut toimimaan linkkinä...

[zeizei]

Vatasen mielestä nykyisin tiestön kehittämistä laiminlyödään esimerkiksi siksi, että jaossa olevaa rahaa käytetään kohtuuttomasti rautatieinvestointeihin.

Tuota miestä en äänestäisi.

Tänään tuli muuten huomattua Dagens Nyheteriä lukiessa että Ruotsissa ollaan selvästi edellä autojen päästöjen pienentämisessä. Esim 9/10 myydyistä saab 95 malleista on biofueleja , jotka toimivat etanolilla. Valtio tukee kaikkia "ekoautoja" 10 000kr (1000€) alennuksella, tukholman tietulleista pääsee ilmaiseksi ja autoverosta saa 20% alennuksen.
Tänä vuonna jopa 20% uusista myydyistä autoista on ekomalleja, eli hybridi, bensa tai biopolttoaineilla toimivia. Automainoksissa tunnutaan mainostavan ympäristöä ensimmäisenä, ja lähes kaikilta valmistajilta on tulossa biomalleja, kuten bmw, audi, mercedes benz, ford, renault, citroen..

Ruotsihan tosin otti tavoitteeksi päästä öljyriippumattomaksi vuoteen 2030 mennessä, ja näyttää tehneen paljon asian eteen. Toivottavasti Suomessakin tehtäisiin jotain, sillä joku edustajahan julisti saman tavoitteen.. Johon on kyllä vaikea uskoa.

[RV]

Vatanen puhuu asiaa. Kajaani-Inari-rautatie kyllä rakennetaan, mutta ruuhkainen ja tärkeä Kehä III välillä Lentoasema-Vantaankoski odottaa edelleen parantamista. Muutenkin Helsingin verorahoja viedään jatkuvasti jonnekin syrjäseuduille. Onko muka reilua, että helsinkiläisten rahat menevät Peräkorven maalaiskunnan uuteen bussiasemaan? Itse en käytä joukkoliikennettä ellei ole pakko (poikkeuksena metro).

[Quu]

Muutenkin Helsingin verorahoja viedään jatkuvasti jonnekin syrjäseuduille. Onko muka reilua, että helsinkiläisten rahat menevät Peräkorven maalaiskunnan uuteen bussiasemaan?

Viestistäsi saa sen kuvan, että maaseudulla tuettaisiin nimenomaan joukkoliikennettä, vaikka esimerkiksi täällä Pohjanmaalla rataverkon sähköistämiseen ei ole liiennyt penniäkään, mutta maantieverkkoa kyllä tuetaan. Viimeinen virkkeesi on yhtä naurettava kuin sanomalehti Ilkan suivaantumiset siitä kuinka verorahat hupenevat Helsingin Musiikkitaloon vaikka maaseudullakin olisi kysyntää kulttuurille.

[okl]

"Annetaan kuva, että suomalaiset autoilijat ovat hurjastelijoita. Muihin maihin verrattuna meillä kuitenkin ajetaan erittäin siististi."

No hyvähän sieltä Ranskasta on huudella... Rallien aikaan 60kmh alueella mitattiin lähemmäs 200kmh nopeuksia. Puhumattakaan Vuosaaren(?) sillan kiihdytysajoista jne... Mitä lie sitten muualla Euroopassa harrastetaan.

Huonokuntoisista teistä ja hitaasta liikenteen kulusta koituu suuria yhteiskunnallisia tappioita. Kun tuhannet autot tärähtävät vaikkapa tiessä olevaan kuoppaan, kertyy autojen ennenaikaisesta kulumisesta suuret kustannukset. Samoin ruuhkassa matelussa menetetään aikaa, ja aika on rahaa.

Jos tieverkostoa aletaan kasvattamaan ja painottamaan yhdyskuntarakennetta entistä enemmän autoiluun, kunnossa pidettävien teiden määrä kasvaa ja kasvaa ja vuosittaiset kulut nousevat pilviin. Keltinmäessä katuja on kymmenen vuoden aikana rempattu vaikka kuinka paljon, mutta Keltinmäen ohittavaa raidetta ei kertaakaan. Autotie on paljon haavoittuvaisempi kuin rautatie. Ruotsissakin tuli ajeltua 100 vuotta sitten rakennettua rautatietä ja vieläkin elämänsä kunnossa. Ari Vatasen puheista saa sellaisen kuvan, ettei todellakaan ole vertaillut yksityisautoilun kuluja sekä matka-aikoja mihinkään muihin liikennemuotoihin.

Ranskassa asuvan kokoomuksen riveistä Euroopan parlamentin konservatiiviryhmään nousseen julkkispolitikon puheilla ei ole (onneksi) mitään vaikutusta Suomen liikennepolitiikkaan. Onhan henkilö omalla tavallaan kansallissankari, mutta ei rallikuskista millään politikkoa saada.

Viimeinen virkkeesi on yhtä naurettava kuin sanomalehti Ilkan suivaantumiset siitä kuinka verorahat hupenevat Helsingin Musiikkitaloon vaikka maaseudullakin olisi kysyntää kulttuurille.

Totaalisen off-topic, mutta tuli muuten kyseisen lehden TJ:n kanssa puhuttua tänään.

[Iggy.P]

Ruotsihan tosin otti tavoitteeksi päästä öljyriippumattomaksi vuoteen 2030 mennessä, ja näyttää tehneen paljon asian eteen.

Suomen puheiden tasolla (SDP, Vihreät, Jyrki Katainen) oleva lupaus on vuoteen 2030 mennessä, Ruotsissa tavoite on ollut 2020, muistaakseni Mona Sahlinin aloitteesta. Tosin se taisi olla tavoitteena ennen porvarihallitusta, nykytilannetta en tunne. Suuntaviivat ovat jokatapauksessa selkeät, öljyriippuvuudesta on päästävä ja se on hyvä. Se tulee ajan kulkuun myös pienentämään USA:n valta-asemaa.