Taloforum.fi

[Iggy.P]

Pointti on se, että alkuperäinen idea (kaikille ilmainen bussiliikenne) varmasti lisäisi joukkoliikenteen käyttöä, onkin yhtäkkiä muuttunut alennukseksi pienituloisille = ei lisää joukkoliikenteen käyttöä mitenkään. Surkea kompromissi joka ei ratkase yhtään mitään. Sanomattakin selvää että pikaratikkaan tolla alotteella ei oo enää mitään yhteyttä

Jos ehdotus täysin ilmaisesta joukkoliikenteestä ei ole mennyt läpi niin parempi tuokin on kuin ei mitään. Luulen sitäpaitsi että olet väärässä arvellessasi ettei tuo lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Alle tuhat euroa kuussa tienaavia ihmisiä on enemmän kuin ehkä luulet.
Ainakin kaikki opiskelijat, työttömät, reilusti suurin osa eläkeläisistä...työssä käyvistä ainakin kaupan kassat, siivoojat, kioskimyyjät, postin työntekijät, kaupungin duunarit, pullakuskit, kaikki apulaiset, työharjoittelijat, oppisopimus opiskelijat etc etc. Matalapalkka-aloja on tuhottomasti.

Jokatapauksessa ehdotus auttaa hyvin monia ihmisiä ja houkuttelee ostamaan kuukausilipun vaikka sitä ei käyttäisikään kokoajan. En voi käsittää tuomitsevaa asennettasi. Etkä edes esittänyt omaa ehdotustasi.

[grendy]

Pointti on se, että alkuperäinen idea (kaikille ilmainen bussiliikenne) varmasti lisäisi joukkoliikenteen käyttöä, onkin yhtäkkiä muuttunut alennukseksi pienituloisille = ei lisää joukkoliikenteen käyttöä mitenkään. Surkea kompromissi joka ei ratkase yhtään mitään. Sanomattakin selvää että pikaratikkaan tolla alotteella ei oo enää mitään yhteyttä

Jos ehdotus täysin ilmaisesta joukkoliikenteestä ei ole mennyt läpi niin parempi tuokin on kuin ei mitään. Luulen sitäpaitsi että olet väärässä arvellessasi ettei tuo lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Alle tuhat euroa kuussa tienaavia ihmisiä on enemmän kuin ehkä luulet.
Ainakin kaikki opiskelijat, työttömät, reilusti suurin osa eläkeläisistä...työssä käyvistä ainakin kaupan kassat, siivoojat, kioskimyyjät, postin työntekijät, kaupungin duunarit, pullakuskit, kaikki apulaiset, työharjoittelijat, oppisopimus opiskelijat etc etc. Matalapalkka-aloja on tuhottomasti.

Jokatapauksessa ehdotus auttaa hyvin monia ihmisiä ja houkuttelee ostamaan kuukausilipun vaikka sitä ei käyttäisikään kokoajan. En voi käsittää tuomitsevaa asennettasi. Etkä edes esittänyt omaa ehdotustasi.

Jopas meinaat että monessa duunissa tienaa alle 1000e/kk.. en kyllä allekirjota tota .. Ehkä verojen jälkeen mutta niitähän ei lasketa näissä asioissa...

Eikä mulla tossa mitään ehdotusta edes pitänyt olla, kunhan vaan naureskelin jo valmiiks koomisen ehdokkaan jutulle. Nopea raitioliikenne on edelleenkin mun "ehdotus" joka lisäisi omaakin joukkoliikenteen käyttöä.

[Iggy.P]

Jopas meinaat että monessa duunissa tienaa alle 1000e/kk.. en kyllä allekirjota tota .. Ehkä verojen jälkeen mutta niitähän ei lasketa näissä asioissa...

Suomessa köyhyysrajaksi katsotaan 1200e kuukausitulot, joista käteen jäävä osuus on alle 1000e. Luulisin että tuon alennuksen yläraja on tarkoitettu kohdistuvaksi juuri tähän tuloluokkaan. Enintään tuon verran tienaavia ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan yli 600 000.

Eikä mulla tossa mitään ehdotusta edes pitänyt olla, kunhan vaan naureskelin jo valmiiks koomisen ehdokkaan jutulle. Nopea raitioliikenne on edelleenkin mun "ehdotus" joka lisäisi omaakin joukkoliikenteen käyttöä.

Siis minä pyysin sinulta omaa ehdotusta koska tuomitsit tuon ehdotuksen, joka minusta on edelleen hyvä ehdotus.

[grendy]

Eikä mulla tossa mitään ehdotusta edes pitänyt olla, kunhan vaan naureskelin jo valmiiks koomisen ehdokkaan jutulle. Nopea raitioliikenne on edelleenkin mun "ehdotus" joka lisäisi omaakin joukkoliikenteen käyttöä.

Siis minä pyysin sinulta omaa ehdotusta koska tuomitsit tuon ehdotuksen, joka minusta on edelleen hyvä ehdotus.

No mun oma ehdotus on edelleen pikaratikka joka kulkee keskustassa ja mahdollisuuksien mukaan niin paljon kuin mahdollista maan alla nopeuden säilyttämiseksi. Se tulis lisään joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti ja yksityisautoilu saisi varteenotettavan kilpailijan tietyiltä osin.

Tai joku muu vastaava joka kuskaa mut yhtä nopeesti kotoo töihin kun auto tällä hetkellä.

[Klazu]

Minä olen luullut köyhyysrajan olevan 800€ luokkaa, mutta tosiaankin Wikipediassa on 1000-1200€. Huh, me opiskelijat ollaa sitten tosi köyhiä.

[grendy]

Minä olen luullut köyhyysrajan olevan 800€ luokkaa, mutta tosiaankin Wikipediassa on 1000-1200€. Huh, me opiskelijat ollaa sitten tosi köyhiä.

820e on köyhyysraja. En tiä mistä toi 1200e on revitty. Hyvä esimerkki taas kuinka luotettava Wikipedia on

[Quu]

Köyhyysrajahan on yleisimmän käsityksen mukaan 60 % kotitalouksien mediaanituloista. Etsin juuri käsiini viimeisimmät Tilastokeskuksen ilmoittamat kotitalouksien mediaanitulojen tilastot (2005), ja pienen laskutoimituksen jälkeen tulokseksi tuli 898,8 euroa. Vuonna 2004 köyhyysraja oli tuo Grendyn mainitsema 820,95 euroa. Eli tuhatta euroa lähestytään.

[Iggy.P]

Tuo noin kahdeksan sataa on netto.

Puutteellisia resursseja mittaavia köyhyysmittareita käytetään eniten, kuten Eurostatin köyhyysrajaa, joka on 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Tämä 60 prosentin raja tarkoitti vuonna 2004 Suomessa 825 euron nettotuloa kuukaudessa yksinasuvalla. Jokainen seuraava perheen aikuinen nosti rajaa noin 400 euroa ja jokainen lapsi noin 250 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen talouden suhteellinen köyhyysraja oli nettotuloina noin 1730 euroa kuussa.

Kun kokopäivätyöstä maksetaan bruttona 1200e tai vähemmän niin kyllä sitä voidaan kutsua köyhäksi. Vuokrataso kasvukeskuksissa on niin korkea ettei käteen jää paljoa. Helsingissä 20m2 asunnosta joutuu maksamaan vuokraa usein yli 500 euroa ja jos käy työssä josta tienaa tuon 1200e bruttona niin asumistukea ei saa yhtään.

Kun puhutaan hintojen alennuksista/verojen poistoista alle 1000 euroa tienaaville niin silloin tarkoitetaan hyvin todennäköisesti nettotuloja eli juuri näitä alle 1200e bruttona saavia joita tilastokeskuksen mukaan on 12% väestöstä eli noin 600 000 henkeä.

[okl]

Pistin nyt tänne, kun en muutkaaan ketjua keksinyt.

Joukkoliikenteen käyttöä halutaan lisätä keskisuurissa kaupungeissa

Joukkoliikenteen käytön lisääminen keskisuurissa kaupungeissa vaatii paljon
panostamista. Liikenne- ja viestintäministeriön raportissa on haettu toimia
joukkoliikenteen aseman vahvistamiseksi.

Joukkoliikenteestä vastaamaan halutaan selkeästi osoitettu taho.
Rahoitusta on uudistettava. Kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyötä tulee
tiivistää.

Raportti esiteltiin 15. helmikuuta joukkoliikenneseminaarissa Kuntatalossa
Helsingissä.

Raportissa visioitiin joukkoliikenteen tulevaisuutta Oulussa, Jyväskylässä
ja Kuopiossa. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat niissä laskeneet
10-15 prosenttia viidessä vuodessa. Samaan aikaan asiakkaat ovat käyneet
vaativammiksi ja lisärahoitusta tarvittaisiin.

Liikenteen järjestämisen hajanaisuudesta halutaan eroon, sillä se hidastaa
joukkoliikenteen kehittämistä. Raportissa hahmotellaan toimijoiden laajaa
yhteistyötä. Parempi ratkaisu olisi, että kaupunkiseuduilla liikenteestä
vastaisi yksi organisaatio. Se järjestäisi koko kaupunkiseudun
joukkoliikenteen ja määrittelisi palvelutason.

Käytännössä vastuu olisi kaupungilla, seutukunnalla tai maakunnallisella
tasolla. Esimerkkikaupungeista Oulussa vastuuorganisaationa voisi toimia
kaupunkiseutu, Jyväskylässä ja Kuopiossa kaupunki. Liikennöitsijät
vastaisivat edelleen liikenteen suunnittelusta.

Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen suurimmat haasteet ovat autojen
lisääntyminen ja asutuksen hajautuminen. Joukkoliikenneratkaisut tulisi
ottaa huomioon jo kaavoituksessa.

Raportin mukaan Jyväskylän vahvuutena on tiivis kaupunkirakenne,
haasteena puolestaan matka-aikojen lyhentäminen. Oulun hyvänä puolena nähtiin
seudullisen yhteistyön vakiintuminen. Pulmallisia ovat yksittäisten kuntien
ja seudun etujen ristiriidat. Kuopiossa on jo sovitettu yhteen joukkoliikenne
ja maankäyttö, mutta päätöksentekijöiltä kaivataan sitoutumista joukkoliikenteeseen.

Asukasta kohden joukkoliikennematkoja tehtiin vuonna 2003
Jyväskylässä 53,2, Kuopiossa 47 ja Oulussa 46,9.

Raportissa katsotaan, että seuraavaksi on selvitettävä tarkemmin
joukkoliikenteen organisointi- ja rahoitusmallin uudistamista. Tulosten
perusteella olisi harkittava henkilöliikennelain muutoksia. Myös kunta- ja
palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on tarkasteltava joukkoliikenteen
järjestämistä kaupunkiseuduilla.

Joukkoliikenteen käyttöä halutaan lisätä, koska siten voidaan poistaa
ruuhkia, parantaa liikenteen sujuvuutta, vähentää liikenneonnettomuuksia ja
torjua liikenteen päästöjä.

Tulevaisuuden keskisuuri joukkoliikennekaupunki. Liikenne- ja
viestintäministeriön julkaisuja 4/2007. Julkaisu on ministeriön
internetsivuilla osoitteessa http://www.mintc.fi/julkaisujasarja.

Raportti on osa liikenne- ja viestintäministeriön Joukkoliikenteen
tutkimusohjelmaa (JOTU).

Lisätietoja:
liikennepalveluyksikön päällikkö Mikael Nyberg
hallitusneuvos Tuula Ikonen,
yli-insinööri Marcus Merin

[Iggy.P]

Joukkoliikenne tulee yksityisautoilua edullisemmaksi yhteiskunnalle, vaikka autoilijat usein uskovat sen olevan halvempaa. Moottoritiet, parkkihallit ja toistuvat tienparannushankkeet ovat kalliita.
Australian ja Yhdysvaltojen kaupunkien perusteella tehtyjen laskelmien mukaan autoilun arvioidaan maksavan noin 85 senttiä matkustajakilometriä kohti, ja joukkoliikenne taas 50-60 senttiä.
Joukkoliikenteeseen painottavat kaupungit käyttävät 5-8 prosenttia bruttokansantuotteestaan liikenteeseen, autoilua painottavat 12-15. Raportin mukaan autoilun suurin talousvaikutus perustuu yksinkertaisesti siihen, että tiet ja pysäköintialueet vaativat huomattavasti tilaa.

(Lainaus oli vasemmistolaisesta Kansan Uutiset-viikkolehdestä joka kertoi 16.2 tämän uutisen joka perustuu Maailman tila-raporttiin.)

Kyllähän tuo on ihan looginen asia. Parkkihallit ovat usein hyvin kalliilla tonteilla ja tiet vievät valtavasti tilaa kiskoihin verrattuna. Tutkimuksen ero joukkoliikenteen hyväksi olisi ollut ehkä vielä huomattavasti suurempi jos vertailussa olisi ollut mukana tehokkaimmin järjestettyjä eurooppalaisia kaupunkeja. Tietääkseni edes San Fransisco ei ole ihan yhtä tiivis ja järjestetty kuin jotkin keski-euroopan kaupungit ovat, vaikka sitä sanotaankin "amerikan eurooppalaisimmaksi kaupungiksi".

[Iggy.P]

Siirretty Leppävaaran kehittyminen -ketjusta. -Q

Yksi asia joka huomattavasti auttaisi tässä kehityksessä olisi joukkoliikenteen oikeudenmukainen hinnoittelu. Tällähetkellä on sellainen tilanne että yksityisautoilua ja lentoliikennettä tuetaan valtavilla summilla, kun taas maata pitkin kulkevan joukkoliikenteen taksat ovat taivaissa. Teiden ylläpito on keskimäärin huomattavasti raiteiden ylläpitoa kalliimpaa ja Suomessa melkein jokatoiselle maksetaan lisäksi kilometrikorvauksia. Tämä ei todellakaan kannusta asumaan lähellä.

Jos joukkoliikenteen hinnoittelu perustuisi syntyneisiin kustannuksiin, maksaisi junamatka vain murto-osan nykyisestä. Rautateillä raiteiden ylläpito on kallista mutta itse junan kulkeminen ei paljon maksa. Muutaman lisävaunun liittäminen junaan ei nosta matkalla syntyviä kustannuksia nimeksikään. Olisi siis aivan sama vaikka matkustajaa kohden maksu olisi pienempi jos se nostaisi rautateiden käyttäjämääriä, kuten hinnanalennus hyvin todennäköisesti tekisi. Jokainen Suomessa rautateillä matkustava tietää että matkan kustannukset ovat junalla jokseenkin samat kuin henkilöautolla. Auto voittaa selvästi jos matkustajia on enemmän kuin yksi. Junan kulkeminen on kuitenkin todellisuudessa halvempaa, hinnoittelun tulisi perustua siihen.

Kokemuksesta voin myös sanoa että lapsen kanssa junassa matkustaminen on vähemmän hermoja kysyvää kuin henkilöautoilu, jossa lapsen joutuu köyttämään kiinni. Pikkulapset kun eivät tahdo viihtyä paikollaan. Junaan voi myös järjestää leikkipaikan(IC-junat). Juna ei tietenkään ole yhtä joustava matkustusmuoto kuin auto mutta moni asuu kuitenkin nykyään kaupungissa ja on menossa kaupunkiin. Taksit eivät mahdottomia maksa ja sukulaisilla on autoja olla vastassa...kunhan matka vain olisi halvempi.
Välillä on ehdoteltu jopa ilmaista joukkoliikennettä. Se on yksi vaihtoehto jonka todellisista kustannuksista ja maksujen jakautumisesta olisi hyvä käydä laajempaakin keskustelua. Tällähetkellä on vallalla virheellinen käsitys että joukkoliikenne maksaa automaattisesti paljon kaikille osapuolille kaikissa oloissa. Tämä ei pidä paikkaansa.

[zz]

Ihan mielenkiintoinen kirjoitus sinänsä mutta todella raskaasti ohi aiheen...

[Iggy.P]

Asiaa ei pidä tulkita noin kapeasti. Aloitit keskustelun kaupunkirakenteen tiivistämisen tarpeellisuudesta ja siihen kirjoituksessani esitetty asia vaikuttaa olennaisesti: Raideliikenteen ja joukkoliikenteen hinnoittelu ja oikeanlainen käyttö voisi vaikuttaa paljonkin yhdyskuntarakenteen muovautumiseen.

[zz]

No joo, periaatteessa kyllä. Mutta meni tuo nyt silti tämän topikin osalta ohi, kun tarkoitus on puhua Leppävaarasta ja sen kaupunkisuunnittelusta. Kaikkihan vaikuttaa lopulta aina kaikkeen, joten pidetään nyt tämä topikki raiteillaan ja unohdetaan lippujen hinnat, jooko?

[Iggy.P]

Tuo asia on sillä tavalla että yksittäisenä viestinä tuollainen täydentää aihetta ja pitää kyllä saada sanoa. Keskustelun voi katsoa menevän ohi aiheen jos se jatkuu esim. tässä tapauksessa keskusteluna lippujen hinnoista. Noin kapean tulkinnan mukaan aiheeseen ei saisi kommentoida ollenkaan jos aihe ei suoraan liity ketjun nimeen.


Mut eipä tämän enempää, aihe jatkukoon Leppävaaran kehitystä käsittelevänä.