Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
#108147
Yhdysvaltojen ja Japanin iso ero on ainakin kaavoituksessa. Japanissa on aika paljon vapaampaa, mitä ihminen tai yritys omistamallaan tontilla tekeen, kun taas Amerikassa käyttötarkoitus voi olla hyvinkin säädeltyä. Jos tykkää katsella liikkuvia kuvia, tässä video, jossa puhutaan japanilaisesta kaavoittamisesta:
https://www.youtube.com/watch?v=wfm2xCKOCNk
Ei ehkä sovellu Suomeen suoraa, mutta food for thought niin sanotusti.

Japanin väkiluku on tosiaan laskussa, mutta Tokio edelleen kasvaa hitaasti. Iso syy asuntojen hintojen maltilliseen nousuun kylläkin taitaa olla todella iso rakentamistahti kaupungissa. Tätä kuvaa googlaillessani törmäsin mainintaan, että ainakin vuonna 2017 Tokiossa on rakennettu noin kaksi kertaa enemmän asuntoja per 1000 asukasta kuin New Yorkissa.

Kuva
https://www.konichivalue.com/p/real-est ... kyo-is-far
#108151
arkkinikkari kirjoitti: 06.05.25 22:00 Veikkaan, että tuo viedään läpi tämän valtuuston aikana
Helsingin autopaikkanormista luopuminen oli eilen taas poliitikoilla käsiteltävänä. Kymp-lautakunta hyväksyi yksimielisesti autopaikkanormin romuttamisen alueen 1 osalta eli kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella (ja Pasilassa). Kauempana keskustasta olevilla alueilla 2-4 virkamiesten esitys oli autopaikkanormin säilyttäminen mutta autopaikkojen minimimäärän vähentäminen alle puoleen nykyisestä.

Alueiden 2-4 osalta lautakunta päätti äänestyksen jälkeen palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi. Palautuspäätös tehtiin äänin 8-5, demarit äänestivät palautuksen puolesta oikeiston mukana. Vähemmistöön jääneet (vihr. + vas.) jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

Päätöksestä ei käy ilmi, mitä muutoksia esitykseen halutaan. Uusi esitys on valmisteltava niin, että se tuodaan päätöksentekoon vuoden 2025 loppuun mennessä.

Ymmärtääkseni lautakunta on toimivaltainen asiasta ja tekee päätöksen, eikä asiaa viedä valtuustoon, vaikka se iso ja tärkeä onkin? Mutta tuleeko uusi laskentaohje voimaan heti tai pian voimaan edes alueella 1, vai jäädäänkö odottamaan uuden esityksen valmistumista? Ehkä asiasta saadaan kaupungin uusi tiedote. Joka tapauksessa lienee korjattava edellisen ennen aikojaan lähetetyn tiedotteen virheet.

Kuva
#108154
veka kirjoitti: 14.05.25 11:03 Helsingin autopaikkanormista luopuminen oli eilen taas poliitikoilla käsiteltävänä. Kymp-lautakunta hyväksyi yksimielisesti autopaikkanormin romuttamisen alueen 1 osalta eli kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella (ja Pasilassa).
Koskeeko tuo jo hyväksyttyjä, mutta vielä toteutumattomia kaavoja? Tai kaipa rakennuttajat hakevat kaavamutosta uuden säännön mukaiseksi jos ja kun haluavat. Isot hankkeet tuolla alueella taitaa olla tähän mennessä jo ainakin valtaosaltaan kaavoitettu, eli Jätkäsaari, Kalasatama, Keski-Pasila. Postipuistoa on vielä tekemättä ja Vihdintien bulevardisoimishanke, mutta se on vain osin alueen sisällä. Tiivistämistä tietysti siellä sun täällä vanhoissa kortteleissa.
#108155
hmikko kirjoitti: 14.05.25 12:21
veka kirjoitti: 14.05.25 11:03 Helsingin autopaikkanormista luopuminen oli eilen taas poliitikoilla käsiteltävänä. Kymp-lautakunta hyväksyi yksimielisesti autopaikkanormin romuttamisen alueen 1 osalta eli kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella (ja Pasilassa).
Koskeeko tuo jo hyväksyttyjä, mutta vielä toteutumattomia kaavoja? Tai kaipa rakennuttajat hakevat kaavamutosta uuden säännön mukaiseksi jos ja kun haluavat. Isot hankkeet tuolla alueella taitaa olla tähän mennessä jo ainakin valtaosaltaan kaavoitettu, eli Jätkäsaari, Kalasatama, Keski-Pasila. Postipuistoa on vielä tekemättä ja Vihdintien bulevardisoimishanke, mutta se on vain osin alueen sisällä. Tiivistämistä tietysti siellä sun täällä vanhoissa kortteleissa.
Päätökseen kuuluu myös tällainen lause: "Kaupunki toimii johdonmukaisesti myöntäessään poikkeamisia voimassa olevista asemakaavoista. Hakemuksia on odotettavissa paljon. Kaupunki huomioi tämän toimintansa suunnittelussa. Hakijan tulee esittää poikkeamisen perustelut ja siitä saatavat höydyt, ja poikkeaminen myönnetään syystä. Hakemuksia ei hyväksytä, jos niistä tulee haitallisia vaikutuksia. Jos alueelle on tehty päätös yhteisen pysäköintilaitoksen investoinnista ja sovittu sen rahoituksesta, siihen sidottujen tonttien asemakaavan velvoittamista paikoista ei myönnetä poikkeamia."

Kyllä tuo viittaisi siihen, että nykyisiin kaavoihin olisi tarkoitus myöntää poikkeuksia. Jos ei olisi, tuo olisi luultavammin muotoiltu että voimassa oleviin asemakaavoihin ei myönnetä poikkeamisia.
hmikko peukutti tätä
#108157
hmikko kirjoitti: 14.05.25 12:21 Koskeeko tuo jo hyväksyttyjä, mutta vielä toteutumattomia kaavoja?
Tämä kysymys oli itsellänikin päällimmäisenä. Hesarin jutussa puolitoista viikkoa sitten haastateltiin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkosta: "Putkosen mukaan tarvittaessa asemakaavaa voidaan pysäköintiratkaisujen kohdalla muuttaa myös jälkikäteen, paitsi jos alueelle on jo rakennettu yhteispysäköintilaitos. Esimerkiksi Jätkäsaaressa jo kaavoitetut parkkipaikat voitaisiin poistaa uusilta kohteilta."

Ota nyt tästä selvää. Isoa ja tärkeää päätöstä on varmaan jo tutkittu ja yritetty ymmärtää rakennuttajayrityksissä. Avoimia kysymyksiä lienee runsaasti. Hyväksytyssä palautusehdotuksessa on tämmöinenkin lause: "Tällä hetkellä voimassa olevasta laskentaohjeesta voidaan poiketa perustelluista syistä."

Jos epäselvä tilanne jatkuu pidempään, uusien kaavoitus- ja rakennushankkeiden käynnistäminen pysähtynee ainakin osittain kartan alueella 1. Muilla alueilla odotusaika saattaa venyä vielä pidemmäksi. Ei ehkä kannata vatuloida uuden esityksen kanssa vuoden loppuun asti.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011207282.html
hmikko peukutti tätä
#108346
Kervolainen kirjoitti: 28.06.25 21:37 https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/8622202
K-U:n jättiselvitys | Kerrostalorakentaminen piristynyt Keski-​Uudellamaalla – yksi alue vetää erityisesti
Kerrostalorakentamisen muutaman vuoden suvantovaihe näyttää pikkuhiljaa kääntyvän Keski-Uudellamaalla
YIT:n Mikko Lempinen kertoo, että heidän molemmat ennakkomarkkinointiin laittamansa kohteet sekä Tuusulassa että Keravalla ovat saaneet niin hyvän vastaanoton, että hän uskoo molemmissa kohteissa ensimmäisiä kerrostaloja päästävän rakentamaan tulevana syksynä.
YIT:llä eniten luottoa, vähiten puolestaan NCC:llä.
 Olemme odottavalla kannalla edelleen. Rakennusala on alkanut toki elpyä, mutta etenkin asuntorakentamisen osalta hitaammin kuin oletettiin.

 Näillä näkymin lähitulevaisuudessa emme tule aloittamaan vielä yhtään hanketta Keski-Uudellamaalla markkinatilanteesta johtuen. Toivotaan, että markkina alkaisi piristyä ja pääsisimme edistämään näitä hankkeita, NCC:n maajohtaja Kati Tauriainen kommentoi.
Järvenpäässä hankkeita eniten ja perässä Tuusula & Kerava maltillisemmalla kehityksellä.
Kuva
#108416
Heinäkuun kiinnostavimmat uutiset omaan silmään osuivat viimeiselle viikolle. Toissaperjantaina pörssiyhtiö YIT julkaisi osavuosikatsauksensa, joka ylitti kaikkien odotukset. Sen uutisointi asettui taloussivuille, jolloin monet kiinnostavat tiedot hukkuivat pörssijargonin ja hieman epäselvän uutisoinnin sekaan. Esimerkiksi STT:n YIT-tiedote kertoi, että "Asuminen Suomi -segmentissä tehtiin toisella neljänneksellä 51 uutta asuntoaloitusta kuluttajille." Sehän ei isolta määrältä kuulosta, mahtuvat yhteen taloon. Kuopiossa näemmä käynnistyikin huhtikuussa juuri tuon kokoisen talon rakentaminen. Samasta 51 asunnon aloituksesta kertoi myös Kauppalehti. Mihin on kirjattu esim. Keilaniemen Seaside (83 asuntoa)? En jaksanut penkoa pidemmälle.

Toinen iso ja kiinnostava luku on YIT:n valmiiden mutta myymättömien uusien asuntojen varanto, joka Suomessa laski jo mukavasti alle 600 asuntoon. Lisäksi STT:n tiedote kertoi, että "YIT:n tilauskanta raportointikauden lopussa oli vajaat kolme miljardia euroa. Tilauskannasta oli kauden lopussa myyty 77 prosenttia." Miljardi on niin iso luku, ettei sitä ymmärrä kukaan, mutta tieto kuulostaa hyvältä. Pörssi palkitsi YIT:n hyvät uutiset yli 12 prosentin kurssinousulla.

Perinteinen konsti haistella tunnelmia on vilkaista ulos. Jätkäsaaressa on tällä haavaa pystyssä kaksi torninosturia, molempien kyljessä lukee YIT. Toinen niistä alkaa ehkä pian pystyttää Palvelukorttelin Samla-asuintaloa. Lisäksi varmahko tieto kertoo, että Lidlin viereen tulevan kiertotalouskorttelin (Yrjö ja Hanna ym.) rakentaminen alkaa nyt lomakauden päätyttyä. Senkin tulee pystyttämään YIT.

Seuraavaksi viime viikolla uutisoitiin Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen kertovan, että kesäkuussa asuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,3 prosenttia vuodentakaisesta ja 0,4 prosenttia toukokuuhun verrattuna. Kommenteissa arvioitiin, että asuntokaupan käänne on lykkääntymässä jälleen (Hesarin uutinen). Toisaalta samaan aikaan kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin 30 prosenttia enemmän vanhojen asuntojen kauppoja kuin vuosi sitten.

Itse arvelen, että käänne on jo tapahtunut. Hintojen muutosprosentit ovat jo pieniä ja epäyhtenäisiä, tärkeämpää on kaupankäynnin virkistyminen. Tilastot kertovat aina menneestä, mutta mm. YIT katsoo eteenpäin, näkee jo valoa ja on ryhtynyt painamaan kaasua.

Viimeisen viikon kolmas kiinnostava uutinen oli Hesarin pääkirjoituksessa viime torstaina: Helsingin asukasmäärä kasvaa jo kolmatta vuotta putkeen noin kymmenellä tuhannella asukkaalla. Mihin he ovat asettuneet asumaan? Helsingin väkiluku ylittänee 700 000 rajan jo ensi vuonna. Ovatko asuntomarkkinat ja uusien asuntojen tuotanto varautuneet näin hurjaan menoon?

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 98144.html
Biosphere, Kervolainen, JusuPetteri peukutti tätä
#108417
Helsingin asukasluvun nousu rakentamisen hiljaisuudesta huolimatta selittyy asumisväljyyden laskulla. Eli opiskelijat asuvat pidempään vanhempien luona eivätkä lapsiperheet muuta lasten saamisen jälkeen suurempiin asuntoihin/Espooseen rivitaloon. Tämä näkyy asuntokuntatilastosta; Helsingin väestönkasvu oli vuonna 2020 lähes pelkästään yhden ja kahden hengen asuntokuntia, suuremmissa asuntokunnissa asuvien määrän laskiessa, kun taas vuonna 2024 reilusti yli puolet väestönkasvusta tapahtui nimenomaan yli 3 hengen asuntokuntien määrän kasvuna.
#108421
Ei välttämättä, tuo asuntokuntatilasto kun kätkee taakseen paljon muuttujia. Eli kun kaksi sinkkua muuttaa yhteen, poistuu kaksi yhden hengen asuntokuntaa ja syntyy yksi kahden hengen asuntokunta lisää. Samaan aikaan kaupunkiin voi muuttaa kaksi uutta sinkkua, toinen vapaaseen "sijoitusyksiöön" ja toinen yhteen muuttaneilta vapautuneeseen asuntoon. Jos samaan aikaan yksi aikaisempi pariskunta saa kaksoset, näkyy asuntokuntatilastossa ainoastaan yksi neljän hengen asuntokunta lisää, kaikkien muiden muutosten nollatessa toisensa.
#108422
Sijoitusyksiömöykyn tilanne näkynee vuokra-asuntojen käyttöasteesta, josta julkaistaan tilastoja. Ks. https://kti.fi/kti-asuntovuokraindeksit ... ku-jatkui/

Tuon mukaan pääkaupunkiseudulla käyttöasteet ovat kääntyneet nousuun, mutta vuokrat edelleen laskussa. Pääkaupunkiseudulla kesäkuun alussa vuokrattuna 92,1 %; Tampereella yli 96 % ja siellä myös vuokrat nousussa. Ymmärtääkseni vuokra-asuntojen iso massa on vanhempaa kantaa kuin viime vuosien yksiöitä, eli se pitää pitää mielessä tilastoa lukiessa.
JamoL peukutti tätä