Tehokas kaupunki perustuu tiiveyteen. Rakennetaan tiiviisti, joten se edellyttää myös matkustamista tiiviisti. Yksityisautoilu ei ole tiivistä matkustamista, joten se ei sovi yhtälööni. Yksityisautot sopivat omakotitaloalueille, mutta omakotitalot eivät sovi kaupunkiin. Voisin ehkä tehdä jotain kaavioita, mistä selviää, millä tavalla liikenne pitäisi hoitaa asukastiheyden ollessa x, jotta se olisi optimaalisin sekä toimivin vaihtoehto kyseiselle alueelle, matkustajamäärille sekä rakennustyypille.
//jatkaa vanhaa keskustelua
Tämä päästövähennysten työpaikkojen lasku riippuu ainoastaan siitä, missä niistä päästöissä säästetään. Jos autoilua kaupungeissa vähennettäisiin rankalla kädellä, työpaikkoja tulisi lisää. Kyllähän julkisiakin pitää tankata sekä huoltaa. Kuljettajiakin tarvittaisiin lisää. Ainoat työpaikat menettäisi ne, jotka nykyään hoitavat itselleen orjatyönä ajomatkan töihin.
Klazu kirjoitti:Uskomattoman julkisen liikenteen verkon keskellä asuvanakin täytyy sanoa, että kyllä tekisi mieli olla myös auto. Olisi se nyt pirun mukavaa paahdella autobaanoilla, vaikka mitenkä ovatkin ruuhkaisia ja siten hitaampia kuin julkiset liikkua. Mutta silti, ei voi mitään. Autolla puolensa, erityisesti Saksassa, jossa autoilu on pyhää.
Voishan mustakin olla ihan kivaa, jos olisi kultalusikat ja lasit kaiverrettuja jättitimantteja. Tämä on suunnilleen sama asia. Siskoni asuu Saksassa, eikä myöskään omista autoa.

Hänen mukaansa siellä on paljon auton omistavia ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan aja sillä päivittäin. Kaupunkirakenne on sen verran terveempi, että ihmiset käyvät (vielä?) kävellen kaupassa (ei tietenkään kaikki, mutta enemmän kuin Suomessa). Työmatkat hoituvat usein julkisilla. Saksalaiset eivät ole yhtään sen enemmän ruudinkeksijöitä (tunnen henkilökohtaisesti paljon saksalaisia) kuin suomalaiset, mutta heillä auton käyttö on tehty tarpeettomaksi, mikä saa mersumiehetkin ajoittain siirtymään ratikkaan. Saksalaiset ovat tunnetusti niin pünktlich
tietyissä asioissa, että ei mitään rajaa. Isä käskee lapset kiillottamaan mersun vanteita, koska isällä on niin suuri auktoriteetti Saksassa (suurempi kuin äidillä) homma hoituu. Saksan politiikasta sanoisin sen verran, että siellä ei jahkailla, niinkuin Iggy.P puhuikin jo Suomen taskubiljardista, vaan homma toimii näin: Kansalaiset päättää kansanedustajat, kansanedustajat päättää asiat, kansa tottelee ja päättää seuraavissa vaaleissa uudet edustajat, jos entisten päätökset eivät miellyttäneet. Olettaisin, että valtion "auktoriteetti" on paljon suurempi Saksassa, kuin Suomessa.
jusa-masa kirjoitti:Jos suomeen rakennettaisiin isoimpiin kaupunkeihin katavia ratikka ja metro järjestelmiä niin voisin niitä käyttääkkin, mutta en jaksa busseihin vaivautua. Syytä en tiedä, mutta ehkä se et ajan mielummin itse kun olen jonkun muun kyydissä.
Just tästä Suomen kehitys jää kiinni. Minkä takia korkeat tahot olettaa, ettei Suomessa tarvitse liikkua julkisilla pk-seudun ulkopuolella? Kunnille on yksinään liian kallista tehdä suuria kertainvestointeja raideliikenteeseeen, ja valtio vain pelaa taskubiljardia näissä asioissa. Länsimetrolle löytyy melkein heti rahoitusta, mutta Tampereen ja Turun raitiotiet vain odottaa noutajaansa. Varmasti on Suomen mittakaavassa keskisuurillakin kaupungeilla raideliikennevisioita, mutta turhaan niistä mitään selvityksiä tehtäisiin, kun päättäjät ovat jo lähes varmoja, ettei rahoitusta heru. Tämä on toki vain minun stereotypiani, mutta jos jollakin on faktadataa, niin tänne vain.