- 19.07.08 23:16
#19946
Turun viimeisen palon jäljiltä 1827, vain Luostarinmäkeen jäi yhtenäinen alue kaupungin vanhasta rakennuskannasta. Tälle alueelle päätettiin rakentaa taloja 1775 tapahtuneen edellisen kaupunkipalon jälkeen. Rakentaminen aloitettiin alavammilta alueilta, kaupungin pelloilta 1780 ja rakentaminen oli saatu ylemmillä alueilla loppuun tehdyksi vuosisadan vaihteen jälkeen, joka tarkoittaa sitä, että uusimmatkin talot ovat yli 200 vuotta vanhoja, vanhin tontti on mitattu 1789 ja tuorein 1803!
Turun 1927 tapahtuneen palon jälkeen tehdyssä C.L.Engelin asemakaavassa luostarinmäen talot merkattiin purettavaksi, näin ei kuitenkaan tapahtunut. Monien vaiheiden jälkeen Luostarinmäki päätettiin tehdä museoksi 1937, ja 1940 museo avattiin.
Käsityöläismuseo on tietääkseni edelleenkin ainoana museona pohjoismaissa saanut kansainvälisen matkailutoimittajien liiton, F.I.J.E.T -järjestön tunnustuksen, Kultaisen omenan.
Käsityöläismuseon pääportti on Luostarinkadun alkupäässä.
Hiekkarinne portille. Portin oikealla puolella 1950 - 60- luvun vaihteessa rakennettu lippukassa/yleisö WC tilat sisällään pitävä rakennus, ei siis kuulu museon historialliseen rakennuskantaan!
Entisen lippukassarakennuksen seinässä olevassa kaapissa on F.I.J.E.T -järjestön Kultainen omena.
Vanhan lippukassan luukulla on 3D kartta alueesta.
Vasemmalla olevassa rakennuksessa oli aikanaan suutarin verstas ja myöhemmin se oli museon toimistokäytössä, ehkä toimistökäytössä vieläkin? Portista avautuva piha ei ole museokäytössä vaan pihalla olevassa entisessä vahtimestarin virka-asunnossa asutaan, ja piha on siis suljettu.
Verstailla oli omat reklaaminsa joilla ne ilmoittivat olemassaolostaan kadulla kulkijoille, tässä on seinällä suutarinverstaan merkki, kullattu saapas.
Tältä pihalta löytyy kelloseppä.
Kellosepänpiha. Hansikkaan tekijän verstas vasemmassa rakennuksessa ja kelloseppä portin vieressä olevassa talossa.
Eräs kellosepänpihan rakennuksista sisältää kammantekijän verstaan. Kammat tehtiin lehmänsarvesta joka oiottiin suoraksi levyksi ja johon sahattiin kamman piikit. Turun viimeinen kammantekijä, Emil Ahlfors lahjoitti verstaansa laitteet museolle ollen monena vuonna itse tekemässä kesäisin sarvikampoja, joita kai silloin myytiinkin museon kaupassa. Nyt sarvikampoja ei ole enää saatavissa.
Hansikkantekijän verstas.
Kellosepän seinällä tulijan ottaa vastaan posliinitauluisten kellojen rivi. Nämä kellot kävivät aikanaan kellosepällä ja huoneesa oli melkoinen käyvien heilurikellojen tikitys ja täydentunnin lyöntien aikaan kohtalainen kolke, nyt kellot ovat pysäytettyinä jotteivät kuluisi.
Kellosepän työpöytä.
Takahuoneessa kellosepällä on töitä odottamassa. Ellen rankasti valehtele, niin vasemmalla osittain näkyvä suuri kellonkoneisto on Suurtorilla olevan Vanhan Raatihuoneen puretun kellon koneisto. Vanhassa Raatihuoneessa oli aikanaan kellotorni!
Takahuoneessa oleva työpöytä.
Käsityöläismuseon kauppa vastapäätä kelloseppää.
Museon kaupasta voi ostaa troppikaramelleja paperitruuteista ja museon kirjapainossa painettuja (en tiedä ovatko enää painettuja siellä) aapiskukko-vihkosia sekä kukkopillejä. Oikealla, tiskillä olevassa vitriinissä, museossa tehtyjä sarvikampoja!
Museon köysipaana jossa on punottu joskus köyttä.
Savenvalajan verstas.
Savenvalaja nostelemassa töitään kuivumaan.
Ryhmä lapsia katsomassa savenvalajan työskentelyä, joten ikkunasta on parhaat näkymät.
Savenvalaja taikoo saviklöntistä astian...
pientä viimeiselyä.
Näkymä kaupan pihalta. Samalla pihalla on myös savenvalajan sisäänkäynti, joten pihaa sanotaan myös savenvalajan pihaksi
Käynti kaupan takahuoneeseen ja kauppiaan asuntoon.
Varakkuutta ilmentävä laivataulu kauppiaan seinällä.
Ylioppilaan kamari kauppiaan asunnon takaosassa.
Museo ulottui aluksi tämän rakennuksen kulmaan ja alapuolella olevat rakennukset piti kaupungin purkaa. Tilanne kuitenkin muuttui tältäkin osin ja loppualue liitettiin Käsityöläismuseon yhteyteen. Koska Turkuun olennaisena osana liittyy tupakkan valmistus, oli tupakkatalo itseoikeutettuna saava oman sektorinsa museosta. Tässä kohdin astui tupakkakonserni P.C.Rettig jälleen ojentamaan Turun kulttuurille kätensä ja lahjoitti Käsityöläismuseolle koko sen tupakkatalon varusteineen. Seinässä oleva kyltti on vanha P.C.Rettigin reklaami.
Tupakkatalo pihalta nähtynä.
Pöytä jonka ääressä savukkeentekijät tekivät savukkeita.
Tupakkatalon myymälässä olevia artikkeleita.
..
Takahuoneessa tupakkatehtailijan huone. Kaupassa olevassa vitriinissä tupakkakaupan tuotteita
Pikanelliverstas jossa tehtiin pikanellia, eli mälliä.
Seuraavassa risteyksessä vasemmalla lasinkehystäjän reklaami ja oikealla viluntekijän vastaava.
Viuluntekijän pihalle.
Portaan ylös.
Viuluntekijän työpaja.
Viuluntekijän asunto
Leskimiehen huone.
Viuluntekijän piha.
Lasinkehystäjä lähellä.
Lasimestarin verstas. Reheviä kullattuja kipsikehyksiä!
Panoraama kuparisepän pihalta, jossa lasimestarin verstas myös sijaitsee.
Kuparisepän ikkunasta.
Leipomon piha. Posti sijaistsee myös leipomonpihalla, ehkä pihaa kutsutaan nykyisin postin pihaksi?
Nyörinpunomo.
Leipomo.
Leipomorakennukseen kalustettu kahvila.
Käsityöläismuseon postikonttori. Täältä voit lähettää postia ystävillesi käydessäsi museossa. Postirakennuksen vieressä olevassa matalammassa rakennuksessa syttyi kymmenisen vuotta sitten tulipalo, onneksi palokunta ehti nopeasti paikalle ja uusiksi meni osittain vain matalampi rakennus, muistona tulipalosta on tässäkin kuvassa nähtävissä hiiltynyttä lautaseinää oven yläpuolella räystään alla. Joku oli ollut leikkimässä tulitikuilla
Lähetä kortti vaikka itsellesi, Käsityöläismuseolla on oma Luostarinmäki- postileimansa jonka monet asianharrastajat ovat käyneet täältä hakemassa!
Luostarinmäen postileima. Tämä on aika vanha leima, näyttää olevan vuodelta -73, siis 1973
Merimiehentalo.
Merimiehen kamari.
Huone merimiehentalon päädyssä.
Merimiehentalossa on myös kankurin työhuone. Näillä kangaspuilla on lonksutettu kangasta museon omiin tarpeisiin, kuten vartijoiden virka-asuihin jotka on tehty museossa olevan ajan henkeen. Luultavasti kangaspuut ovat edelleen käytössä vaikka kankuri ei paikalla ollutkaan.
Pitsinnyplääjän huone.
Portin takana on kirjapaino. Kirjapainon ovi oli kuitenkin kiinni, ehkä vartija oli kahvilla joten en sinne päässyt vaikka kiinnostava paikka onkin.
Kultasepän piha
Kultasepän pihalla on myös kirjansitojan verstas, näin kirjansitoja ilmoittaa itsestään kadulle.
Portaat kirjansitomoon ja räätäliin.
Kirjansitojan verstas.
Räätäli ei ollut paikalla, vain öljylamppu pöydällä.
Takaisin pihalle.
Maalarin versta. Vanha turkulainen jätti s-kirjaimen pois verstas sanasta, ja siksi kyltissä ei lue Maalarin verstas!
Ootrausmalleja jossa maalarimestari jäljittelee monenlaisia kivilaatuja tai erilaisia puita syineen ja oksineen. Hämäävän todenmukaisia maalauksia!
Maalarimestarin kirjasinmallistoa.
Muurarin tuvassa pieni lasten tuoli.
Muurarimestari oli ehkä vähän varakkaampi kuin tavallinen rahvas, se näkyi myös asunnossa.
Muurarimestarin makuukamarissa oli kanarialinnun häkki.
Korinpunojan verstas.
Vaununtekijän piha.
Vaununtekijän verstas.
Nahkurin piha.
Satulasepän verstas.
Naisten satula.
Kierros päättymässä.
Alhaalla portin jälkeen oikealla olevalla pihalla on Piha Puoti jossa on myyttävänä erilaisia artikkeleita.
Aika pitkä esittely Käsityöläismuseosta mutta se on kyllä sen arvoinen! Toivottavasti tämä kuvasarja antoi virikkeitä käydä itse paikanpäällä. Vuosittain järjestettävät käsityötaidon päivät ovat tänä vuonna 20.8.2008–24.8.2008 välisenä aikana, jolloin vanhoja mestareita - sikäli kuin niitä on saatavissa - on pyritty saamaan museoon antamaan työnäytteitä verstaissaan.
Turun 1927 tapahtuneen palon jälkeen tehdyssä C.L.Engelin asemakaavassa luostarinmäen talot merkattiin purettavaksi, näin ei kuitenkaan tapahtunut. Monien vaiheiden jälkeen Luostarinmäki päätettiin tehdä museoksi 1937, ja 1940 museo avattiin.
Käsityöläismuseo on tietääkseni edelleenkin ainoana museona pohjoismaissa saanut kansainvälisen matkailutoimittajien liiton, F.I.J.E.T -järjestön tunnustuksen, Kultaisen omenan.
Käsityöläismuseon pääportti on Luostarinkadun alkupäässä.
Hiekkarinne portille. Portin oikealla puolella 1950 - 60- luvun vaihteessa rakennettu lippukassa/yleisö WC tilat sisällään pitävä rakennus, ei siis kuulu museon historialliseen rakennuskantaan!
Entisen lippukassarakennuksen seinässä olevassa kaapissa on F.I.J.E.T -järjestön Kultainen omena.
Vanhan lippukassan luukulla on 3D kartta alueesta.
Vasemmalla olevassa rakennuksessa oli aikanaan suutarin verstas ja myöhemmin se oli museon toimistokäytössä, ehkä toimistökäytössä vieläkin? Portista avautuva piha ei ole museokäytössä vaan pihalla olevassa entisessä vahtimestarin virka-asunnossa asutaan, ja piha on siis suljettu.
Verstailla oli omat reklaaminsa joilla ne ilmoittivat olemassaolostaan kadulla kulkijoille, tässä on seinällä suutarinverstaan merkki, kullattu saapas.
Tältä pihalta löytyy kelloseppä.
Kellosepänpiha. Hansikkaan tekijän verstas vasemmassa rakennuksessa ja kelloseppä portin vieressä olevassa talossa.
Eräs kellosepänpihan rakennuksista sisältää kammantekijän verstaan. Kammat tehtiin lehmänsarvesta joka oiottiin suoraksi levyksi ja johon sahattiin kamman piikit. Turun viimeinen kammantekijä, Emil Ahlfors lahjoitti verstaansa laitteet museolle ollen monena vuonna itse tekemässä kesäisin sarvikampoja, joita kai silloin myytiinkin museon kaupassa. Nyt sarvikampoja ei ole enää saatavissa.
Hansikkantekijän verstas.
Kellosepän seinällä tulijan ottaa vastaan posliinitauluisten kellojen rivi. Nämä kellot kävivät aikanaan kellosepällä ja huoneesa oli melkoinen käyvien heilurikellojen tikitys ja täydentunnin lyöntien aikaan kohtalainen kolke, nyt kellot ovat pysäytettyinä jotteivät kuluisi.
Kellosepän työpöytä.
Takahuoneessa kellosepällä on töitä odottamassa. Ellen rankasti valehtele, niin vasemmalla osittain näkyvä suuri kellonkoneisto on Suurtorilla olevan Vanhan Raatihuoneen puretun kellon koneisto. Vanhassa Raatihuoneessa oli aikanaan kellotorni!
Takahuoneessa oleva työpöytä.
Käsityöläismuseon kauppa vastapäätä kelloseppää.
Museon kaupasta voi ostaa troppikaramelleja paperitruuteista ja museon kirjapainossa painettuja (en tiedä ovatko enää painettuja siellä) aapiskukko-vihkosia sekä kukkopillejä. Oikealla, tiskillä olevassa vitriinissä, museossa tehtyjä sarvikampoja!
Museon köysipaana jossa on punottu joskus köyttä.
Savenvalajan verstas.
Savenvalaja nostelemassa töitään kuivumaan.
Ryhmä lapsia katsomassa savenvalajan työskentelyä, joten ikkunasta on parhaat näkymät.
Savenvalaja taikoo saviklöntistä astian...
pientä viimeiselyä.
Näkymä kaupan pihalta. Samalla pihalla on myös savenvalajan sisäänkäynti, joten pihaa sanotaan myös savenvalajan pihaksi
Käynti kaupan takahuoneeseen ja kauppiaan asuntoon.
Varakkuutta ilmentävä laivataulu kauppiaan seinällä.
Ylioppilaan kamari kauppiaan asunnon takaosassa.
Museo ulottui aluksi tämän rakennuksen kulmaan ja alapuolella olevat rakennukset piti kaupungin purkaa. Tilanne kuitenkin muuttui tältäkin osin ja loppualue liitettiin Käsityöläismuseon yhteyteen. Koska Turkuun olennaisena osana liittyy tupakkan valmistus, oli tupakkatalo itseoikeutettuna saava oman sektorinsa museosta. Tässä kohdin astui tupakkakonserni P.C.Rettig jälleen ojentamaan Turun kulttuurille kätensä ja lahjoitti Käsityöläismuseolle koko sen tupakkatalon varusteineen. Seinässä oleva kyltti on vanha P.C.Rettigin reklaami.
Tupakkatalo pihalta nähtynä.
Pöytä jonka ääressä savukkeentekijät tekivät savukkeita.
Tupakkatalon myymälässä olevia artikkeleita.
..
Takahuoneessa tupakkatehtailijan huone. Kaupassa olevassa vitriinissä tupakkakaupan tuotteita
Pikanelliverstas jossa tehtiin pikanellia, eli mälliä.
Seuraavassa risteyksessä vasemmalla lasinkehystäjän reklaami ja oikealla viluntekijän vastaava.
Viuluntekijän pihalle.
Portaan ylös.
Viuluntekijän työpaja.
Viuluntekijän asunto
Leskimiehen huone.
Viuluntekijän piha.
Lasinkehystäjä lähellä.
Lasimestarin verstas. Reheviä kullattuja kipsikehyksiä!
Panoraama kuparisepän pihalta, jossa lasimestarin verstas myös sijaitsee.
Kuparisepän ikkunasta.
Leipomon piha. Posti sijaistsee myös leipomonpihalla, ehkä pihaa kutsutaan nykyisin postin pihaksi?
Nyörinpunomo.
Leipomo.
Leipomorakennukseen kalustettu kahvila.
Käsityöläismuseon postikonttori. Täältä voit lähettää postia ystävillesi käydessäsi museossa. Postirakennuksen vieressä olevassa matalammassa rakennuksessa syttyi kymmenisen vuotta sitten tulipalo, onneksi palokunta ehti nopeasti paikalle ja uusiksi meni osittain vain matalampi rakennus, muistona tulipalosta on tässäkin kuvassa nähtävissä hiiltynyttä lautaseinää oven yläpuolella räystään alla. Joku oli ollut leikkimässä tulitikuilla
Lähetä kortti vaikka itsellesi, Käsityöläismuseolla on oma Luostarinmäki- postileimansa jonka monet asianharrastajat ovat käyneet täältä hakemassa!
Luostarinmäen postileima. Tämä on aika vanha leima, näyttää olevan vuodelta -73, siis 1973
Merimiehentalo.
Merimiehen kamari.
Huone merimiehentalon päädyssä.
Merimiehentalossa on myös kankurin työhuone. Näillä kangaspuilla on lonksutettu kangasta museon omiin tarpeisiin, kuten vartijoiden virka-asuihin jotka on tehty museossa olevan ajan henkeen. Luultavasti kangaspuut ovat edelleen käytössä vaikka kankuri ei paikalla ollutkaan.
Pitsinnyplääjän huone.
Portin takana on kirjapaino. Kirjapainon ovi oli kuitenkin kiinni, ehkä vartija oli kahvilla joten en sinne päässyt vaikka kiinnostava paikka onkin.
Kultasepän piha
Kultasepän pihalla on myös kirjansitojan verstas, näin kirjansitoja ilmoittaa itsestään kadulle.
Portaat kirjansitomoon ja räätäliin.
Kirjansitojan verstas.
Räätäli ei ollut paikalla, vain öljylamppu pöydällä.
Takaisin pihalle.
Maalarin versta. Vanha turkulainen jätti s-kirjaimen pois verstas sanasta, ja siksi kyltissä ei lue Maalarin verstas!
Ootrausmalleja jossa maalarimestari jäljittelee monenlaisia kivilaatuja tai erilaisia puita syineen ja oksineen. Hämäävän todenmukaisia maalauksia!
Maalarimestarin kirjasinmallistoa.
Muurarin tuvassa pieni lasten tuoli.
Muurarimestari oli ehkä vähän varakkaampi kuin tavallinen rahvas, se näkyi myös asunnossa.
Muurarimestarin makuukamarissa oli kanarialinnun häkki.
Korinpunojan verstas.
Vaununtekijän piha.
Vaununtekijän verstas.
Nahkurin piha.
Satulasepän verstas.
Naisten satula.
Kierros päättymässä.
Alhaalla portin jälkeen oikealla olevalla pihalla on Piha Puoti jossa on myyttävänä erilaisia artikkeleita.
Aika pitkä esittely Käsityöläismuseosta mutta se on kyllä sen arvoinen! Toivottavasti tämä kuvasarja antoi virikkeitä käydä itse paikanpäällä. Vuosittain järjestettävät käsityötaidon päivät ovat tänä vuonna 20.8.2008–24.8.2008 välisenä aikana, jolloin vanhoja mestareita - sikäli kuin niitä on saatavissa - on pyritty saamaan museoon antamaan työnäytteitä verstaissaan.
Bernheart= Putinistiset faktat
JalkanenJ (jäähyllä)
-Gentleman82- (jäähyllä)
Viimeksi muokannut Bernheart päivämäärä 25.02.15 12:26, muokattu yhteensä 3 kertaa
JalkanenJ (jäähyllä)
-Gentleman82- (jäähyllä)
Viimeksi muokannut Bernheart päivämäärä 25.02.15 12:26, muokattu yhteensä 3 kertaa