maitokahvi kirjoitti:Esim. Logomon silta ei ylety Puolalanmäen portaille, ei edes ratapihankadun yli kuten oli ideoitu, vaan ylittää pelkän ratapihan.
Sen verran Logomon sillasta, että suunnitelmissa on muistaakseni edelleen jatkaa siltaa Ratapihankadun yli, kunhan kadun toisella puolella sijaitsevan tontin kaavoitus valmistuu ja oletettavasti siihen tuleva uudisrakennus valmistuu. Kaavamuutos on vireillä ja löytyy Turun kaavahausta, eri asia toki on millä aikataululla kaava valmistuu.
https://www.turku.fi/kaavoitus/ajurinkatu-2072-2019
VPH kirjoitti:Pohjoisrata lisäisi myös asumismukavuutta nykyisen radan varrelle rakentuviin kerrostaloihin. Nykyisellään melkosta jyrinää noissa taloissa aamuisin ja iltaisin, kun juna menee ohi. Voisiko radan tilalla olla raitiovaunulle tie, tai pyöräbaana?
Monissa Linnanniemen kilpailuehdotuksissa satamarata oli muutettu juurikin pyöräbaanaksi ja se oli minunkin mielestä hyvä idea, enkä oikein voi käsittää tätä päätöstä säilyttää rata nykyisellä paikallaan. Mitä tulee raitsikkaan, niin sehän on linjattu kulkemaan Herttuankulman läpi, niin kuin TS:n kaaviosta ylempänä näkee.
Mielestäni satamaradan siirtäminen pois nykyiseltä paikaltaan olisi yksi tärkeimmistä pointeista Linnanniemen kehittämisessä ja Turun linnan edustan avaamisessa viihtyisäksi puistoksi. Turun Sanomissa tiedetään kertoa että radan linjaaminen Pahaniemen kautta maksaisi kaupungille kaikkineen noin 15 milj. euroa, mikä on mielestäni pieni summa suhteutettuna siihen mitä terminaalihanke kokonaisuudessaan maksaa, ja verrattuna mm. edellä mainittuun Logomon siltaan tai Elämyskeskuksen 30 milj. euron sijoitukseen. Radan siirtämisestä olisi ainakin näin maallikon silmään niin suuret hyödyt Linnanniemen puiston suunnittelussa ja viihtyisiyydessä, että se olisi ehdottomasti hintansa väärti. Toki en tiedä miten paljon rata haittaisi laivaterminaalin pohjoispuolen kehittämistä, mutta luulisin että se olisi tässä kohtaan pienempi paha.
Laiturityö aloittaa jättihankkeen kesällä 2022 – Turun sataman yhteisterminaaliin pitää mahtua kerrallaan 6 000 ihmistä
Turkuun jo tovin aikaa suunniteltu laivavarustamojen yhteisterminaali etenee nyt kahdella tavalla. Keskiviikkona pidettiin yleisötilaisuus tekeillä olevasta Ferry Terminal Turku -asemakaavasta, jossa määritellään terminaalin ja 600-paikkaisen parkkitalon paikka ja koko sekä alueen liikennejärjestelyt. Valmis kaavaesitys on määrä viedä valtuustoon vuonna 2022.
Maanantaina Turun kaupunginhallitus saa eteensä ehdotuksen, jonka mukaan Turku oikeuttaisi sataprosenttisesti omistamansa Turun Satama Oy:n käynnistämään Ferry Terminal -hankkeen. Tosin lopullinen päätös tehtäisiin vasta nykyvaltuuston viimeisessä kokouksessa 14. kesäkuuta.
––
Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm sanoo, että itse terminaalin suunnitelmia ei ole viime kuukausina juurikaan karsittu. Säästöjä on tehty tulevan rakennuksen ympäristössä. Esimerkiksi satamaraiteen siirto Pahaniemen suunnasta tulevaksi olisi vienyt 15 miljoonaa. Nyt kiskot pysyvät nykypaikassa.
Tuloksena on Söderholmin ja Turun Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajan Ville Niinistön (vihr) mukaan "optimoitu terminaalisuunnitelma". Esimerkiksi mitään isoja tapahtumatiloja sinne ei aiota sijoittaa.
Kokoa komeudella kuitenkin olisi. Toimitusjohtaja toivoo, että korkeutta olisi 17,5 metriä ja pinta-alaa noin 12 000 neliötä.
Itse terminaalirakennus veisi vain osan 172 miljoonasta eurosta. Söderholm muistuttaa, että laituripaikkojen rakentaminen on hintavaa puuhaa, kun paikoin joudutaan paaluja iskemään 70-metriseen saveen.
Suunnitelmien toteutus on määrä aloittaa juuri laitureista. Ensin tulisi uusi pistolaituri ja sitten korjattaisiin Tallink Siljan käyttöön tuleva laituri.
– Uskon, että rakentamista näkyy jo kesällä 2022, toimitusjohtaja laskee.
––
Turun kaupunginhallituksen maanantaiselta esityslistalta selviää, että satamayhtiö rahoittaa kohdetta rakennusaikana omalla kassallaan ja omilla tuloillaan 47 miljoonan edestä. Satamayhtiön ainoa omistaja Turun kaupunki lainaa loppusumman eli 125 miljoonaa.
Turku luottaa paitsi tytäryhtiönsä maksukykyyn, myös siihen, että se saa satama-alueen kiinteistökehityksen kautta vähintään 35–40 miljoonan euron nettotuoton.
Kun Viking Linen nykyterminaalin poistuminen avaa Linnanniemen uuteen käyttöön, alueelle voi sijoittaa 45 000 kerrosalaneliön edestä uutta rakennusoikeutta. Turku nappaisi maankäyttösopimuksilla 15 miljoonan euron nettotulot.
Rakenteilla olevaan Herttuankulmaan voitaisiin lisätä satamalta vapautuvasta alueesta jatko-osa. 12 hehtaarin alueelle mahtuisi rakentamista jopa 120 000 kerrosalaneliötä. Sen rahallinen arvo olisi 60 miljoonaa. Turun eteen tulisi kuitenkin infrakuluja sen verran, että nettohyöty olisi 45–50 miljoonaa.
Yhteen ynnättynä kahdesta alueesta kilisisi Turun kirstuun 60–65 miljoonaa euroa. Summasta pitää miinustaa Vikingin ja Siljan nykyiset terminaalit, jotka Turku joutuisi lunastamaan noin 25 miljoonalla. Miinustuksen jälkeen hyvää jäisi jäljelle tuo 35–40 miljoonaa.
––
Yhteisterminaalin toteutus kytkeytyy vahvasti suunnitelmaan, jonka mukaan Turku toteuttaa Historian ja tulevaisuuden museon Turun linnan eteläpuolelle Aurajokirantaan. Sen on määrä olla valmis vuonna 2029.
––
Kaavoituksen esiselvityksessä puhutaan museosta sekä Linnanpuiston laajenemisesta Turun satamalta vapautuvalle alueelle. Tuo alue on nykyisin Viking Linen aluksille johtavan liikenteen käytössä. Puistoon tulisi paviljonkeja, liikunta- ja tapahtumakenttiä, laitureita, rantapenkereitä ja satama-allas.
Suunnitelmiin sisältyy myös riskejä ja uhkia. Ensinnäkin ne ovat riippuvaisia yhteisterminaalin toteutuksesta. Toisen riskin muodostavat meri- ja hulevesitulvat. Kolmas on Turun linnan maisemallisen aseman heikentyminen.
Rannan saavutettavuus taas heikkenee, kun Turku päättää pitää satamaraiteen nykysijoillaan.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... 00+ihmista