Kiitokset kommenteista!
RV kirjoitti:Parista tornista (Nikolainkadun 20-luvun tornin vieressä oleva, arkkitehtuuri ca. 1960?-torni esim.) et ole kertonut. Olisi mielenkiintoista, jos valottaisit myös Halvoon lähiöitä, moottoriteitä jne lähemmin. "Vaihtoehto/fiktiivinen"historia on aina hyvin mielenkiintoista ainakin omalla kohdallani. Onko siellä metro? Kuinka leveitä tiet ja kadut ovat? Lähiöt kai ovat tietenkin torneja?
Hieman infoa Nikolainkatu 1:n lähialueen torneista: Nikolainkadun toisella puolen on Nikolainkatu 2, joka tunnetaan myös nimellä Lumitorni. Tämä vaalea torni valmistui vuonna 1929 ja on 60 metriä korkea. Siitä hieman länteen on kaksoistorninen Satamakatu 92 vuodelta 1931. Tämän tornien korkeus on 45 metriä. Nikolainkatu 1:stä Nikolainkatua pohjoiseen taas on 1960-luvun alkupuolella valmistunut, myöskin tuplatorninen Nikolainkatu 23.
Lähiöt tulevat todennäköisesti näyttämään samankaltaiselta kuin oikeidenkin suomalaisten kaupunkien lähiöt, tosin rakennuksilla tulee olemaan huomattavasti enemmän korkeuseroja. Kaupungin liikennejärjestelyjä en ole merkittävästi miettinyt. Metroa ei ole, vaan kaupungin julkinen liikenne perustuu pääasiassa busseihin. Paikallisjuna kuljettaa suuria matkustajamääriä itä-länsisuunnassa ja pohjois-eteläsuunnassa vastaavaan käytetään Helsingintietä/Satamakatua pitkin kulkevaa raitiolinjaa. Katujen leveyden määräämiseen olen käyttänyt 3,5 metrin kaistaleveyttä riippumatta tien luonteesta. Keskustan kadut ovat pääasiassa 12 metriä leveitä käsittäen 3,5 metriä ajorataa suuntaansa + 2,5 metriä pysäköidyille autoille kummallekin puolelle. Jalkakäytävät ovat viisi metriä leveitä riippumatta tien luonteesta. Näiden "yleismitoitusten" ensisijainen tarkoitus on tehdä infrastruktuurin massamallintaminen minulle mahdollisimman helpoksi, jotta voin keskittyä rakennuksiin.
RV kirjoitti:Tiedoksi muuten: Untamo on oikeastaan melko tarkka versio siitä, millainen oli Postitalon vaihtoehtoinen suunnitelma. Samoin Sokoksesta suunniteltiin alunperin korkeampaa, ja Stockmannista peräti 28-kerroksista. Yhtä kaikki Sokos on 12-kerroksinen ja Posti taas 37 metriä korkea näin molemmat täyttäen tornitalon kriteerit.
Tuosta Stockmannin tornista olen kuullut ja se olisi ollut todella hieno lisä Helsingin rakennuskantaan. Noista muista suunnitelmista en ollut tietoinen.
Arska kirjoitti:Odotan innolla näkeväni jatkoa! Olisi myös mukava kuulla tulevista projekteista? Mikä on Halvoon keskustavisio 2030? Entä löytyykö kaupungista huippuarkkitehtuuria edustavia urheilupaikkoja?
Tarkkaa keskustavisiota ei ole. Paineita on rakentaa Halvoon keskustaan lisää tornitaloja. Suuri osa keskustan rakennuskannasta on kuitenkin suojeltua, joten on odotettavissa trendi, jossa 1950-1970 -luvuilla rakennettuja matalia toimistorakennuksia puretaan ja korvataan uusilla torneilla.
Urheilupaikkojakin kaupungista löytyy. Merkittävimpänä jalkapallo-/yleisurheilustadion ja jäähalli. Näiden ulkoasua en ole vielä tarkemmin miettinyt, mutta tämän hetken ajatus on, että nuo ovat Halvoossa peräisin 1960-luvulta.
Tässä seuraavat kuvat. Ensin kaksi tornitaloa eri aikakausilta: Kirkkokatu 56 on suuri toimistotalo 1970-luvulta. Se on 74 metriä korkea. Sen linjakkaampi naapuri Jaakontorni (virallisesti Kirkkokatu 59) on 1920-luvulta ja on korkeudeltaan 63 metriä.
Section002_pic01 by
Vellu04, on Flickr
Lisää mallinnettuja kortteleita. 1920-luvulla rakennettu kaksoistorninen Toivonkatu 49 on yksi kaupungin hieman tavanomaisuudesta poikkeavista rakennuksista.
Section002_pic02 by
Vellu04, on Flickr
Yksi 1920-luvulla Satamakadun varteen rakennetuista tornitaloista on 55 metriä korkea Kannisentorni.
Section002_pic03 by
Vellu04, on Flickr
YP-yhtymän rakennus rakennettiin alun perin Yhteis-Pankki Osakeyhtiölle vuonna 1962. Se on 94 metriä korkea ja oli Halvoon korkein rakennus valmistumisestaan vuoteen 1967 asti.
Section002_pic04 by
Vellu04, on Flickr
Näkymä kattojen yli luoteeseen kohti YP-yhtymän rakennusta.
Section002_pic05 by
Vellu04, on Flickr