[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Klazu kirjoitti:Miksei Pasilasta brändätä Helsinkin Midtownia eli keskikaupunkia ja nykyisestä keskustasta Downtownia. Sitähän ne sijaintiensa vuoksi ovatkin.Väittäisin, että eivät ole mitenkään tuttuja käsitteitä keskivertokansalaiselle. Muutenkien lienevät enemmän Pohjois-Amerikkalaista alkuperää?
Pyöröovi kirjoitti:Eiköhän tuo "uusi keskusta" toimi vain Triplan mainoslauseena, jolla yritetään saada ihmiset unelmoimaan mahdottoman perään. Ei Helsingin kokoluokan kaupungilla ole mielestäni tosiasiallisia mahdollisuuksia luoda toista keskusta, joka vetoaisi turisteihinkin.Helsingillä on kyllä mahdollisuudet luoda uusi keskusta! Se vain vaatii riittävän röyhkeää asukastiheyden takaa-ajamista. Ei keskusta mitään ainutlaatuista taikaa ole. Täysin toteutuskelpoinen ja toistettava asia.
Uutiset / Pasilan rakentaminen näkyy ja kuuluu
Pasila
04. joulukuuta 2015
– Liikennemääriin verrattuna valituksia on tullut vähän. Ihmiset ovat olleet pitkäpinnaisia, vaikka väliaikaiset järjestelyt harmittavat, kertoo Niina Puumalainen, Pasilan aluerakennusprojektin johtaja Helsingin kaupunginkansliasta.
Keski-Pasila on ainutlaatuinen rakennuskohde. Kun näin keskeisellä ja tiiviisti rakennetulla alueella rakennetaan, se näkyy ja tuntuu väistämättä alueella liikkuvien arjessa.
Aluerakennusprojektin johtaja Niina Puumalainen kertoo, että liikennettä ryhdyttiin suunnittelemaan samaan aikaan, kun asemakaavoja luonnosteltiin. Työnaikaisiakin liikennejärjestelyjä pohdittiin jo silloin, kun Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailua valmisteltiin.
Kilpailijat saivat esittää kaupungin suunnittelijoiden lisäksi omat ideansa sitä, mitä Keski-Pasilan väylille tapahtuu rakentamisen aikana, miten liikenteen sujuvuus voidaan varmistaa ja miten pitkään järjestelyt kestävät.
Suunnitelmista ja ideoista hyväksyttiin parhaimmat
Oman paineensa liikennejärjestelyihin on tuonut rakentamisen tiivis aikataulu. Mutta siinä on myös plussansa: kun kerta tehdään, niin tehdään hommat rivakasti. Ja vältytään ikuisuuksien työmaa-alueilta.
Esimerkiksi Pasilankadulla on ehditty tehdä paljon: on muun muassa tehty liikenteen väliaikaisjärjestelyt, rakennettu osin valmista katupohjaa, siirretty kunnallistekniikan putkia ja kaapeleita sekä kiskoja.
Seuraavan kerran Pasilankadulle on tarkoitus palata vasta neljän vuoden kuluttua, jolloin katu viimeistellään. Silloin siitä tulee istutuksineen bulevardimainen kaksikaistainen katu. Sen liikennemäärä vähenee, koska tuolloin uusi Veturitie otetaan käyttöön.
Veturitie pois käytöstä, sillalla ruuhkaa
Keski-Pasilan myllerrys alkoi näkyvästi viime keväänä, ja selvimmin se haittasi alueella liikkumista viime kesänä ja alkusyksyllä. Suurin yksittäinen syy liikkumisen mutkistumiseen oli vanhan Veturitien sulkeminen heinäkuussa neljäksi vuodeksi. Uusi Veturitie rakennetaan nykyisten ratojen länsireunaan.
Kun Veturitietä siirretään, päästään rakentamaan paitsi Tripla, myös Ratapihakortteleiden yli 3 000 asukkaan asuntoalue ja Pasilan tornit.
Pasilan liikennejärjestelyjä tutkittiin etukäteen muun muassa liikennesimulaatiolla. Selvitys osoitti, että rakentamisen tarvitseman tilan raivaamiseksi Veturitien sulkeminen ja Pasilankadun nelikaistaisuus ovat paras ratkaisu. Muuten liikennejärjestelyjä olisi jouduttu muuttamaan useita kertoja.
Ihmisten kärsivällisyyttä on koetellut myös Pasilansillan liikenteen ohjaus. Jalankulkijat ovat säikkyneet, kun pyöräilijät ovat polkeneet kovaa vauhtia kävelijöiden keskelle.
– Rakentamisen edetessä jalankulku- ja pyöräilyreitit Pasilansillalla muuttuvat ja niistä on tulossa opaskartat sillan molempiin päihin, jotta ihmiset oppisivat tunnistamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden alueet paremmin.
Pasilansillalla poikkeusjärjestelyt kestävät lähes Triplan valmistumiseen asti, vuoteen 2020. Uutta siltaa rakennetaan vanhan viereen, ja kolmanneksi sillaksi voi laskea Triplan edustalle tulevan Fredrikanterassin jalankulkualueineen.
– Kun kokonaisuus on valmis, sillalla liikkuminen sujuu paremmin kuin ennen rakennusurakan aloittamista. Sitten tilaa on kolminkertaisesti. Joukkoliikenteelle, yksityisautoilulle ja kevyelle liikenteelle tulee jokaiselle omat alueensa.
Liikennevalot helpottivat tilannetta
Kun poikkeusjärjestelyjä suunnitellaan, kaikki alueella liikkuvat otetaan huomioon. Silloin kun pitää priorisoida, ensimmäiseksi otetaan huomioon julkisen liikenteen sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitit.
– Pasilan kautta ajavia on harmittanut, että ruuhka- aikoinakin hyvin vetänyt Veturitie ei ole käytössä. Autoilijat ovat arvostelleet myös sitä, että jalankulun järjestelyt haittaavat liikennettä ja että osa pysäköintialueista on jouduttu ottamaan rakentamisen ajaksi muuhun käyttöön, kun Palkkatilan- ja Esterinporttien alueita on kunnostettu.
Myös vastakkaista arvostelua on kuulunut: jalankulkijoiden mielestä poikkeusjärjestelyissä on suosittu autoilijoita. Julkisen liikenteen käyttäjät puolestaan ovat joutuneet totuttelemaan paikka paikoin uusiin pysäkkijärjestelyihin. Maistraatinportin pysäkki on pois käytöstä, koska sille ei ole tässä väliaikaisessa vaiheessa tilaa.
– Ikävä kyllä tilanne rakentamisen aikana on sellainen, että kaikki joutuvat tinkimään totutusta. Vaikka työnaikaiset järjestelyt pyrittäisiin suunnittelemaan kuinka täydellisiksi tahansa, haittoja tulee aina. Ja usein rakentamisessa vastaan tulee yllätyksiä, joihin ei ole osattu varautua.
Pasilankadulla oli kesällä erittäin tiukka aikataulu ja mutkikas monen urakan prosessi. Yksi urakoista viivästyi lisätöiden takia, ja toisessa oli tavarantoimitusviive. Työ pääsi venymään alkusyksyyn, vaikka urakoitsijat tekivät parhaansa.
Puumalainen käy säännöllisesti kuuntelemassa Pasilassa liikkuvien kommentteja ja lukee sähköistä palautetta.
– Palaute oli äkäisimmillään kesän jälkeen. Tilanne parani, kun Pasilankadulle saatiin liikennevalot ja liikkuminen sujuvammaksi.
Autoilijat ovat löytäneet vaihtoehtoisia reittejä tai oppineet välttämään pahimpia ruuhka-aikoja. Taksinkuljettajat ovat kertoneet, että tiukin ruuhka on loppujen lopuksi varsin lyhyt.
Seuraa tilannetta netissä ja uutiskirjeissä
Triplan maanalaisen pysäköintilaitoksen maanrakennustyöt ovat alkaneet ja siitä tulee jonkin verran ääntä. Maa-aines kuljetetaan pois muulta liikenteeltä suljetun Veturitien kautta, jolloin raskas liikenne rasittaa mahdollisimman vähän Pasilassa liikkuvia. Paalutukset, kallionporaukset ja kallion louhinnat aiheuttavat valitettavasti kuitenkin melua lähiseudulla asuville ja työssä käyville.
Pasilalaisia voi lohduttaa tieto, että alueen arvostus on kasvanut sen jälkeen, kun Keski-Pasilan ratkaisut julkistettiin. Olemassa olevien asuntojen neliöhinnat ovat nousseet keskimääräistä nopeammin, ja uusista rakennettavista asunnoista on tullut paljon tiedusteluja. Myös alueen toimitiloja kysellään aktiivisesti.
Jos joku järjestelyistä ei kerta kaikkiaan toimi, siitä kannattaa antaa sähköpostilla palautetta Niina Puumalaiselle tai hänen rakennusviraston kollegalleen Markku Riekolle.
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... -ja-kuuluu
hylje kirjoitti:Niinpä. Eli Tuusulanväylän kapasiteettia voisi kuristaa reippaasti alaspäin bulevardoinnin tullessa. Paremmin ne tukkoiset autojonot toimivat jossain kehäteiden tasolla kuin Pasilan katuverkossa.En voi edes ymmärtää tämän logiikkaa. Suurikapasiteettiset kapeakaistaiset bulevardit a la Mäkelänkatu/Paciuksenkatu kyllä paikoin sopivat. "Uuden kaupunkisuunnittelun" ylin tavoite on varmaan oikeasti autoilijoille kettuilu jossain vihreässä utopiassa jota 4/5 väestöstä ei voi tajuta, mutta joka lakkaa käymästä keskustasta. Sehän toki sopii että Espoon saastaiset katumaasturit siirtyvät Kehille työpaikkojen muassa. Tätä tukevat myös Raide-Jokeri-projektit joiden tavoiteenahan on merkittävästi lisätä Kehä I:n ympäristön maankäyttöä.
RV kirjoitti:"Uuden kaupunkisuunnittelun" ylin tavoite on varmaan oikeasti autoilijoille kettuilu jossain vihreässä utopiassa jota 4/5 väestöstä ei voi tajuta, mutta joka lakkaa käymästä keskustasta.
RV kirjoitti:Sehän toki sopii että Espoon saastaiset katumaasturit siirtyvät Kehille työpaikkojen muassa. Tätä tukevat myös Raide-Jokeri-projektit joiden tavoiteenahan on merkittävästi lisätä Kehä I:n ympäristön maankäyttöä.Uusia työpaikkoja toivottavasti muodostuu, mutta se ei ole vanhoista työpaikoista pois. Keskustan painoarvo vain nousee, kun sen lähistölle tulee enemmän kaikkea.
RV kirjoitti:Veturitie tulee jatkaa Keskustatunnelille, joka on toki pakko rakentaa lopulta myös.Ei tule. Ei ole pakko.
RV kirjoitti:Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, tulisi Mäkelänkatu päinvastoin leventää 4+4-kaistaiseksi, mikä olisi hyvin iisiä kaventamalla hieman nykyisiä kaistoja ja risteyksiä sekä keskikaistaa; sellaiseen on varauduttu tämän bulevardin rakentamisvaiheessa jo, sekä sujuvoittaa parilla rampilla Hämeentien päätä niin että pääliikennevirrat ohjautuvat Itäväylälle ja Sörnäisten rantatielle. Nordenskjöldinkatu voitaisiin hyvin leventää 3+3-kaistaiseksi liikenteen sujuvuuden, saasteiden vähentämisen ja sen nimissä, ettei se haittaisi lainkaan joukko- tai kevyttä liikennettä.Ei tule. Kaupunkiin ei mahdu niin isoja risteyksiä, jotka nielisivät edes 3+3-kaistaisen, puhumattakaan 4+4-kaistaisen tien liikennemääriä. Ei mahdu edes tunneliramppeja maanalaisiin risteyksiin, ne suuaukot ovat todella suurikokoisia.
RV kirjoitti:2+2-kaistaiset pääkadut ovat aika nihkeä ratkaisu puolentoista miljoonan asukkaan (käytännössä) kaupungissa kun vertaa koko muuhun Eurooppaan niihin kaupunkeihin joissa "sisärengasmoottoritietä" ei ole.Voi se vähän nihkeää olla. Kaupungissa tilaa on rajallisesti, joten nihkeät tilatehokkaat ratkaisut voittavat. Jos haluaa mässäillä tilalla, ei tarvitse hirveän kauas keskustasta mennä.
hylje kirjoitti:Samaa voisi kysyä RV:ltä.Ilmeisesti et ole business-maailmassa mukana. Todellakin on väliä miten palvellaan asiakkaita, kävi ne siellä kerran vuodessa tai 10 vuodessa. nykyään varsinkin some on sellainen suo mihin kukaan ei halua negatiivista omasta putiikistaan. Mikäli asiakas palvellaan hyvin, hän palaa sinne todennäköisesti uudelleen ja vielä nopeammin kuin mitä oli ehkä ajatuksena.
Helsingin keskustan välittömässä vaikutuspiirissä asuu se reilu miljoona ihmistä, ja koko Suomessa on reilu neljä miljoonaa lisää. On aika selvää, että kaukana Helsingistä asuvalla ihmisellä ei ole juuri asiaa Helsinkiin. 4/5 on siis ihan hyvä mittaluokka niille suomalaisille, joille Helsingin keskustalla ei ole mitään väliä. Ja toisin päin: Helsingin keskustalle ei ole väliä, palvellaanko näitä harvoin vierailevia ihmisiä hyvin vai ei.
Tehari kirjoitti:Ilmeisesti et ole business-maailmassa mukana. Todellakin on väliä miten palvellaan asiakkaita, kävi ne siellä kerran vuodessa tai 10 vuodessa.Bisneksestä tiedän sen verran, että asiakashankinta on kulu joka pitää kattaa asiakkaan tuomalla liikevaihdolla. Jos kerran (tai kymmenen kertaa) vuodessa käyvää asiakasta palvellakseen pitää uhrata paljon liiketilaa katujen alle ja järjestää pysäköinti, yhtälö on aika vaikea. Se toimii lähinnä moottoritien varren joutomaalle pykätyissä varastohalleissa, jossa pysäköinti ei maksa juuri mitään ja tilaa on myös isoihin katujärjestelyihin.
