Taloforum.fi

[pallo]

Hervantajärven asuinalueen nähtäville tulevan kaavan liitteistä löytyy ratikan liito-oravaselvitys, jota en ole nähnyt muualla. Selvitys on marraskuulta, joten se on myös melko uusi. Selvityksessä käsitellään ratikan vaikutuksia liito-oravien asuinympäristöihin TAYSin alueella, Hallilan Vackerinpuistossa, Kanjonin alueella Pohjois-Hervannass, Tohtorinpuistossa Etelä-Hervannassa ja varikon alueella Itä-Hervannassa.
...

Miten tuo elikko voi olla suojeltu, kun sitä elää joka puskassa?

[hmikko]

Miten tuo elikko voi olla suojeltu, kun sitä elää joka puskassa?

Piti kahtoa, mitä asiasta sanoo Wikipedia.

Uhanalaisuus

Suomi ja Viro ovat EU:n ainoat maat, joissa liito-oravaa esiintyy. Suomessa laji on voimakkaasti vähentynyt, ja kansallisessa uhanalaisuusluettelossa (2000 ja 2010) se on merkitty vaarantuneeksi[5]. Laji kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien IV(a)-listalle, jonne luetteloitujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suomessa on keväällä 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan 143 000 naarasliito-oravaa. Liito-oravan tapauksessa puhutaan naaraiden määrästä, linnuilla vastaava termi olisi parimäärä. Liito-oravien vähenemiseen[6] on vaikuttanut esimerkiksi niiden elinalueiden pieneneminen ja pirstoutuminen rakentamisen sekä metsien hakkuiden takia.

Suojelu ja uhat Suomessa

Vanhoista liito-oravan asuttamista metsistä on kiistelty ainakin vuodesta 1980. Luonnonsuojelulaissa kiellettiin uhanalaisen liito-oravan pesäpuiden hävitys vuonna 1996.[7] Luontojärjestöjen mukaan Suomi ei suojele liito-oravaa tarpeeksi. Luonto-Liiton mukaan perusteellisia liito-oravakartoituksia ei ole tehty. Kuusivaltaisissa sekametsissä elävän liito-oravan pahin uhka on järjestön mukaan metsätalous.[6]

Lajia ei siis katsota maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi eikä uhanalaiseksi, kun sitä on Siperia täynnä.

[Urbaani]

Vaikka en biologi olekaan, on minun hankala kuitenkin nähdä lajia jota on Suomessa satojatuhansia yksilöitä kovinkaan uhanalaisena. Verrattuna vaikka saimaanorppaan ja useisiin sarvikuonolajeihin, joita on oikeasti vain muutama jäljellä.

[Heikki K]

Hervantajärven asuinalueen nähtäville tulevan kaavan liitteistä löytyy ratikan liito-oravaselvitys, jota en ole nähnyt muualla. Selvitys on marraskuulta, joten se on myös melko uusi. Selvityksessä käsitellään ratikan vaikutuksia liito-oravien asuinympäristöihin TAYSin alueella, Hallilan Vackerinpuistossa, Kanjonin alueella Pohjois-Hervannass, Tohtorinpuistossa Etelä-Hervannassa ja varikon alueella Itä-Hervannassa.

Selvityksen mukaan ELY-keskukselta pitää hakea lupa sekä Vackerinpuiston että varikon alueella tehtäviin töihin, muualla vaikutus elinympäristöihin ei ole niin suuri. Kuitenkin vaikutusta voidaan pienentää:

Raitiotien ensimmäisen vaiheen linjauksessa merkittävin riski ja heikennys ilman kompensaatiotoimia sisältyy varikkoalueen kaava-alueen rakentamiseen. Kaava-alueen kompensaatiotoimet ovat välttämättömiä, mikäli liito-oravan elinolosuhteet halutaan säilyttää, ja pitää Kaakkois-Tampereen liito-oravapopulaatio elinvoimaisena. Mikäli kompensaatiotoimet toteutetaan hyvin, niin aiemmin kuvatut riskit raitiotien vaikutuksista jäävät pieniksi. Varikkoalueen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen tarvitaan
Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen lupa.

Hallilan Vackerinpuiston liito-oravan elinympäristö ei ole niin merkittävässä asemassa liito-oravaverkoston kannalta kuin varikkoalue. Se on Kaakkois-Tampereen verkoston reuna-alueella eikä sen menetys heikennä Kaakkois-Tampereen tilannetta muuta kuin kyseisen elinympäristön osalta. Raitiotien rakentaminen tämän hetkisten suunnitelmien mukaan heikentää Vackerinpuiston liito - oravan elinolosuhteita niin merkittävästi, että suurella todennäköisyydellä alue liito-oravan elinympäristönä häviää. Vackerinpuiston
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen tarvitaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen lupa.

[...]

Tämän hetkisen tiedon ja havaintojen perusteella raitiotielinjauksella ja varikon asemakaavaluonnoksen mukaisella toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta Hervannan tai Kaakkois-Tampereen liito-oravakannan suojelutason suotuisuuteen, mikäli tässä esitetyt kompensaatiotoimet toteutetaan. Vauriot jäävät yhden Kaakkois-Tampereen liito-oravaverkoston reuna-alueen elinympäristön menettämiseen.

http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/ktprox ... ension=pdf

Varmaankin on kyseisen raportin ensijulkaisu kyseessä. Hallilan kaavan yleisötilaisuudessa kerrottiin, että sellainen on tekeillä. Nyt kun se on julkaistu, niin tilanne näyttää Hallilassa huonommalta kuin silloin arveltiin. Muistelen suunnittelijoiden miettineen, että nykyinen kevyen liikenteen väylä ja sen reunapuut jätettäisiin paikalleen, jolloin ne oravan ruokailupuut säästyisivät. Tämän paperin sivulla 18 on kuitenkin merkitty radan itäpuolelle laaja "raitiotien ja siihen liittyvien rakenteiden vaatima puuton alue" ja sen myötä kurren elinympäristö tuhoutuisi siitä kohdin. Se taas vaatii samanlaisen luvan kuin varikkoalue. Tämä lisää entisestään todennäköisyyttä, että kaavasta valitetaan. Jolloin syksyllä 2016 kaava ei ole voimassa. Aina kun olen nähnyt suunnittelijoita, olen kysynyt: mitä sitten, kun kaikki kaavat eivät ole voimassa valtuuston tehdessä päätöstä? en ole toistaiseksi saanut oikein mitään vastausta.

[RV]

Jos näillekin otuksille osattaisiin kaiken luonnonsuojelun nimissä säilyttää vanhoja, aidosti koskemattomia korpia joissa ei tapahtuisi koskaan _mitään_ "metsänhoidollisia" toimenpiteitä, liitäisivät oravat puupelloilta, joilla ei muuta arvoa ole juuri, houkuttelevammille paikoille. Totta mitä Tande sanoo, että vaikea minunkin on ollut kyllä nähdä yli satatuhatta otusta uhanalaisina..

Eli jättäisi metsää täysin rauhaan ja hakkaisivat sitä sieltä Lapista ja soilta jossa sitä perusteetta on suojeltu (vaikka häiritäänkin sielläkin äärimmäisen niukkaa luontoa "hoidollisilla toimenpiteillä") jonkun kaistaleen niin kurre siirtyisi sinne missä sen on hyvä olla kuten muutkin eliölajit suurimmalta osin eikä täten olisi mitään ongelmaa rakentaa sinne minne on järkevää.

[henkka]

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt poikkeusluvan varikon alueelle liito-oravan pesäpuiden kaatamiseksi. Hyvä joululahja, katsotaan nyt vielä tarvitseeko palauttaa kun valituskierros saadaan päätökseen.

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tiedot ... ngm2UmxXqB

Toivottavasti linkki toimii, on meinaan ruma.

edit: tuo lupa näyttäisi koskevan vain varikkoa, katsotaan koska Hallilan Vackerinpuistolle haetaan lupaa.

[Laniitti]

Siitä se sitten alkoi valituskierteet.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/3 ... ymispaikat

Ratikkavarikosta valitus – "Liito-oravalta menevät levähdys- ja lisääntymispaikat"

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen raitiovarikolle myönnetystä poikkeamisluvasta. Yhdistyksen mukaan lupa hävittää liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Ympäristönsuojeluyhdistys kertoo saaneensa ELY-keskuksen päätöksen vasta erikseen pyytämällä. Yhdistys kritisoi lisäksi sitä, että muita vaihtoehtoja on selvietty puutteellisesti.

– Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys katsoo, että jatkossa sille on toimitettava viipymättä kirjallisena tiedoksiantona sen toiminta-alueella tehtävät poikkeuslupapäätökset, jotka koskevat luonnonsuojelulakia. Myös Huppionmäen varikkohaaran sellainen vaihtoehto, jossa Ruskonkehän laajennus ei toteudu tulisi tutkia yhdessä Hepolamminkadun ja Vaajakadun varikkovaihtoehtojen tarkempien tarkastelujen kanssa, kirjoittaa yhdistys.

Lisäksi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on lähettänyt palautekirjelmän Tampereen kaupungille koskien liito-oravien suojelua pöntöttämällä.

Palautteessa yhdistys ehdottaa yhteistyötä esimerkiksi pönttöjen tekotatalkoiden ja pönttöjen asennustalkoiden muodossa.

– Kompensaatiotoimina esitetyt pöntötykset on tehtävä laajemmalla alueella ja suuremmassa määrin. Kompensaationa toteutettavat puuistutukset on tehtävä vuosia ennen rakennustöiden aloittamista, vaatii Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys.

[henkka]

Millä ihmeen perusteella Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on niin erikoinen järjestö että sille pitäisi välittömästi ja erikseen pyytämättä toimittaa päätöksiä mistään asiasta.

Mihin varikko Vaajakadulle sitten mahtuisi? Maat ovat kaupungin omistuksessa mutta vuokrattu ulkopuolisille ja onhan siinä se Poliisikoulun ajoharjoitteluratakin.

[pallo]

Onhan tuo valittaminen hienoa. Käytännössä etelä-Hervannan ympärillä on joka suuntaan kaupunkia lukuunottamatta about 10km metsää. Jos siitä nyt jostain 100m lohkaistaan niin kai ne lukuisat oravayksilöt voivat hieman siirtyä? Herättää kyllä vakavan pohdiskelun valituksen motiiveista. Onko nyt niin että ne liito-oravat ovat se suurin kärsijä tässä asiassa? Jos tuonne päätettäisiinkin rakentaa Prisma niin ei ketään kiinnostaisi joku liito-orava-asia pätkän vertaa.

PS. maine-järjestelmä takaisin!!

[henkka]

Aiheeseen liittyen ja varmaan muihinkin rakennushankkeisiin. Tamperelaisen uutisen kommenteista bongasin tiedon liito-oravan sijoittumisesta Punaisella listalla. Sijoitus on näköjään muuttunut uusimalla 14.1. julkaistulla listalla. Liito-orava ei ole enää uhanalainen, ainoastaan silmällä pidettävä. Rauhoitettu se silti on edelleen.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/La ... istat_2015

[Laniitti]

Valituksen taustalla lienee "ympäristösuojeluyhdistyksen" puheenjohtajan henkilökohtaiset motiivit. Hänhän on profiloitunut ratikan ankarana vastustajana. Syynä ilmeisesti se, että vastustaa Hervannan kaupunginosan kasvua, jota ratikka väistämättä edesauttaisi. Kuriositeettina mainittakoon, että kyseinen herra vaikuttaa myös Suomen Kommunistisessa Puolueessa. Ei voi kun onnitella yhdistystä hyvästä pj-valinnasta, tämä valitus todellakin kääntyy luonnonsuojelua itseään vastaan. Ellei sitten koko yhdistys liene tarkoituksella perustettu työkalu yhden henkilön henkilökohtaisia intressejä ajamaan...

Varikko oli alunperin sijoitettu Hepolamminkadun ja Vaajakadun väliin sille tontille, missä nyt on se kuplahalli. Ilmeisesti tontti haluttu varata mahdolliselle ammattikoulun myöhemmälle laajennokselle. Muutenkin kys. tontti lienee vähän liian ahdas ratikkavarikolle huomioiden tulevaisuuden laajennettavuustarpeet.

[Heikki K]

Millä ihmeen perusteella Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on niin erikoinen järjestö että sille pitäisi välittömästi ja erikseen pyytämättä toimittaa päätöksiä mistään asiasta.

Tämä lause on tuttua, ehtaa eskovuoristoa. Vuoristolla on tapana vaatia tätä ja syyttää viranomaisia tiedon pimittämisestä kaikkien yhdistystensä valituksissa. Samaten kuin hän yrittää aina etsiä jotain muotovirhettä kaavahierarkiasta tai ylipäänsä kaikesta mistä nytvoisi jonkun muotovirheen löytää.

Mihin varikko Vaajakadulle sitten mahtuisi? Maat ovat kaupungin omistuksessa mutta vuokrattu ulkopuolisille ja onhan siinä se Poliisikoulun ajoharjoitteluratakin.

En ole Vaajakadusta kuullutkaan. Samaten tämä "sellainen vaihtoehto, jossa Ruskonkehän laajennus ei toteudu" Huppionmäelle tarkottaisi, että rakennetaan ratikka naapurin tontille - tai siis valtion maalle, ja valtio on jo ilmoittanut, ettei se käy.

[Heikki K]

Valituksen taustalla lienee "ympäristösuojeluyhdistyksen" puheenjohtajan henkilökohtaiset motiivit. Hänhän on profiloitunut ratikan ankarana vastustajana. Syynä ilmeisesti se, että vastustaa Hervannan kaupunginosan kasvua, jota ratikka väistämättä edesauttaisi.

Jotta ei menisi henkilön parjaamiseksi, niin annettakoon hänen puhua itse:
https://puunistuttaja.wordpress.com/

Tammisen aisaparina näissä Hervannan hankkeissa näkyy toimivan yhdistyksen hallitukseen niinikään kuuluva monitoimimies Esko Vuoristo.
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/8 ... s%E2%80%9D

[xoop]

Olisihan näitä liito-oravasotia toki vähän voinut yrittää vältellä miettimällä asioita edes vähän. Tampere ei todellakaan tarvitse mitään muusta rakenteestä täysin irrotettua muutaman savun pikkulähiötä johonkin jokatapauksessa liiturin säkittämään pusikkoon, jonka laajennusmahdollisuudet ovat täysin nollissa. Varikon osaltakin olisi voinut edes hetken miettiä olisiko se ehkä sittenkin mahtunut siihen ammattikoulun kainaloon, tai olisiko siitä jopa löydettävissä jotain synenergiaa amitsuviiksien kanssa. Ja jos kuitenkin ei, niin tuo nykyinen varikkopaikan valinta nyt ainakin on varsin surkea räpellys.

[henkka]

YLAn kokouksessa tiistaina päätetään varikon kaavan nähtäville laittamisesta. Liitteissä on myös vaihtoehtoisten sijoitusvaihtoehtojen tarkasteluja.

http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/dbisa. ... %3a00+20+1



Lisäksi tarkemmin on tarkasteltu nykyisen vaihtoehdon (0 ylläolevassa kartassa) tilalle mahdollisia sijoittumisia Kauhakorvenkadun ja Hervannantien risteyksessä.

Vertailun perusteella suositellaan, että jatkosuunnitteluun valitaan vaihtoehto 1. Tässä vaihtoehdossa etenkin liito-oraville aiheutuvat haitat ovat esitetyistä sijoituspaikoista pienimmät. Liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvia biotooppeja tuhoutuu vaihtoehdoista vähiten. Tämän lisäksi pohjois-eteläsuuntainen kulkuyhteys säilyy paremmin kuin muissa vaihtoehdoissa. Kaikissa vaihtoehdoissa jonkin verran liito-oravan kolopuita tuhoutuu joko suoraan rakentamisen vaikutuksesta tai metsän muokkaamisesta johtuvan reunavaikutuksen takia.

Vaihtoehdossa 1 putkisiirtojen tarve on vähäisin eikä vedenjakelulle tärkeää runkovesijohtoa jouduta siirtämään. Myös tontin sisäänajo on toteutettavissa ilman Kauhakorvenkadun linjauksen muutoksia. Vaihtoehdot 2 ja 3 vaativat vesihuollolle tärkeiden linjojen siirtoa sekä kadun linjauksen muuttamista.

Koska raha pyörittää maailmaa, niin kustannusarviot vaihtoehdoille ovat:

• Vaihtoehto 1: 10 419 750 €

• Vaihtoehto 2: 14 423 000 €

• Vaihtoehto 3: 12 390 250 €

Myös Huppionmäen teollisuusalueen sijoitusvaihtoehtoa on tarkasteltu tarkemmin. Tämä on siis se vaihtoehto, jota Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys suosittaa, käsittääkseni paremmin liito-oravaa suojelevana. Varikko on numero 6 ylläolevassa kartassa. Kokonaiskustannuksiltaan varikot olisivat suurin piirtein samahintaiset, ero tulee varikkolinjan rakentamisesta. Vaihtoehto 0 vertailuissa varikkolinjan hinta on 1,9 M€ ja Huppionmäen varikon tarkastelussa vaihtoehto 0 varikkolinjan hinta on 6,7 M€. Mistä ero sitten tulee, sitä en tiedä. Huppionmäen varikkohaaran hinta tulisi olemaan arvioilta 11,8 M€, joka ei vielä sisällä jalankulun+pyöräilyn väyliä tai alikulkuja.

Hinta ei tässä tapaukessa ole ehkä se tärkein, kunniallisia veronmaksajia lukuunottamatta. Huppionmäen varikko vaikuttaa myös asumiseen, tiejärjestelyihin ja liito-oraviin.

Varikkohaaran rakentaminen vaihdejärjestelyineen sekä muutokset Hervantajärvelle jatkavan linjan pysty- ja vaakageometriassa vaatisivat raitiotien toteuttamiseen lisätilaa mm. laajempien maaleikkausten ja tukimuurien vuoksi. Leikkausluiskat ulottuisivat liito-oravan kolopuihin asti. Huppionmäen vaihtoehto heikentäisi merkittävästi liito-oravan elinoloja Tohtorinpuistossa. Yleissuunnitelman tarkistuksen mukainen Hervantajärven haara sitä vastoin ei vaaranna kolopuita.

Lisäksi raitiotielinjausta pitäisi siirtää Tohtorinpuistossa lännemmäksi itse puistoon. Yleissuunnitelmassa linjaus kulkee lähes kokonaan nykyisellä jalkakäytävä+pyörätiellä. Myös asumiselle on vaikutuksia:

Huppionmäen varikkoraide heikentäisi Tohtorinpuiston länsipuolella sijaitsevan rivitalokorttelin nro 7201 viihtyisyyttä, kun varikkoraiteen toteuttamiseksi jouduttaisiin poistamaan puustoa asutuksen ja Hervannan valtaväylän väliltä ja samalla puistoalue kaventuisi. Myös vesiolosuhteet muuttuisivat puiston eteläpäässä.

Myös Ruskonkehän pohjoispuolella Näyttelijänkadun pientaloalueen asukkaille aiheutuisi haittaa ja kun tiedetään kuinka kärkkäitä alueen asukkaat ovat pitämään kiinni asuinalueensa viihtyvyydestä, niin tämä vaihtoehto ei menisi ikinä läpi.

Ramppipuistossa Huppionmäen varikkohaara on suunniteltu toteutettavaksi nykyisen meluvallin paikalle. Varikkoraide sekä sen aiheuttamat muutokset kevyen liikenteen reitistössä ja melusuojauksessa kaventaisivat Ramppipuiston lähivirkistysaluetta merkittävästi. Nykyisin etäisyys Ruskonkehän pohjoispuoliselta kevyen liikenteen väylältä lähimpiin kiinteistöihin on noin 50 metriä. Tulevaisuudessa puistoalueen vastaavaksi leveydeksi jäisi kapeimmillaan vain noin 10 metriä.

Varikkohaaran liikennöinti tapahtuu aikaisin aamulla ennen liikenteen aloittamista ja myöhään illalla liikennöinnin päätyttyä. Huppionmäen vaihtoehdossa varikkoliikenne kulkisi aivan asuinalueen etelälaidalla ja tapahtuisi juuri siihen aikaan, kun asukkaat ovat kodeissaan nukkumassa. Varikkoraiteen tasaus nousisi paalulta 600 eteenpäin useita metrejä nykyisen maanpinnan yläpuolelle ja Hervannantien läheisyydessä tasaus olisi noin 7 metriä nykyisen maanpinnan yläpuolella. Varikkohaara näkyisi selvästi Näyttelijänkadun pientaloalueelle. MRL:n 54§ mukaan arvioituna varikkohaara vaikuttaisi pientaloalueen elinympäristön laatuun huonontavasti.

Nykyinen Ruskonkehän pohjoispuolinen meluvalli (korkeus noin 4 metriä Ruskontien pinnasta mitattuna) väliltä Hervannantie - Hervannan valtaväylä poistettaisiin. Korvaava melueste täytyisi toteuttaa uudelleen raitiotien ja asutuksen väliin. Varsinkin päiväaikaan varsinainen melulähde on kuitenkin Ruskonkehä, joten etäisyys melulähteestä suojattavaan kohteeseen kasvaisi. Tästä syystä melueste olisi toteutettava korkeampana kuin aikaisemmin. Tilanpuutteen takia meluestettä ei voitaisi toteuttaa enää vallina, vaan se olisi toteutettava meluaitana. Raitiotien tasaus nousisi noin paalulta 600 eteenpäin kohti siltaa Hervannantien yllä. Meluaita voitaisiin itäpäässään liittää tähän nousevaan valliin, joka toimisi myös meluvallina Ruskonkehän melua vastaan. Melusuojaus jouduttaisiin toteuttamaan noin 5 metriä korkeana.

Myös liito-orava joutuisi kärsimään täälläkin:

Raitiotien rakentaminen Huppionmäkeen vaikeuttaisi merkittävästi liito-oravien liikkumista myös Hervannantien itäpuolella. Lekkerinkivenrinteen suojaviheralue on todettu liito-oravaselvityksessä mahdolliseksi kehitettäväksi liito-oravareitiksi pohjois-etelä-suunnassa ja sen merkitys on tärkeä, sillä tällä hetkellä yhteys Ruskonkehän ylitse (Huppionsuo - Heinurinmetsä) on vain yhden heikon yhteyden varassa. [...] Raitiotien vieminen Huppionmäelle aiheuttaisi puuston häviämisen suojaviheralueen eteläosassa, mikä heikentäisi kulkuyhteyttä Ruskontien ylitse merkittävästi. Lisäksi raiteiden rakentaminen joko noin 7 metriä korkealla penkereellä tai sillalla sekä reitillä tarvittavat ajolangat, jotka ovat vielä noin 5 metriä raiteiden yläpuolella, vaikeuttaisivat liito-oravien kulkemista entisestään. Ratkaisu on erittäin huono myös maisemallisesti.

Liito-orava kärsisi siis molemmissa vaihtoehdoissa mutta ihmiset kärsivät Huppionmäen vaihtoehdossa enemmän.