Taloforum.fi

[henkka]

Tampere kysyy nyt mielipiteitä siitä kuinka katuja ensimmäisen vaiheen reitin varrella tulisi kehittää.

Tampereen raitiotien ensimmäisille katuosuuksille tehdään yleissuunnitelmia. Suunnitelmia tarkennetaan mm. pysäkkien sijainnin, jalkakäytävien leveyden ja kadunvarsipysäköinnin osalta. Verkossa on nyt avattu kysely, jossa kerätään kokemustietoa ja kehittämisideoita katuympäristöistä. Kysely on avoinna 10.5.2015 asti osoitteessa www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie

Nyt toivotaan kaupunkilaisten kokemuksia, tietoa ja näkemyksiä. Mikä niillä kaduilla, joille raitiotietä suunnitellaan, on hyvää ja säilyttämisen arvoista? Kuinka katuja toivotaan kehitettävän esimerkiksi raitiotien toteuttamisen yhteydessä?

Kantaa voi ottaa esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin, pysäkkeihin, autoliikenteeseen, pysäköintiin, valaistukseen, katuvihreään ja palveluihin

http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... Ov4pA.html

[Heikki K]

Ratikkaprojektissa on tulossa mielenkiintoinen toukokuu. Toteutusallianssi valitaan kesäkuussa, joten nyt tekeillä olevat katusuunnitelmat pitää saada sitä ennen valmiiksi. Ratikkakatujen parissa vääntää nyt ainakin Ramboll, Sito, WSP ja Trafix. Alueen taloyhtiöitä ja yhdistyksiä on kutsuttu sidosryhmätyöpajoihin Hervannassa 6.5. ja keskustassa 7.5. Sen jälkeen meillä on taas uutta tietoa ihmeteltävänä. Aihetta sivuavassa asukastilaisuudessa (Kissanmaan katunsuunnitelmat) oli paikalla ratikkasuunnittelijoita karttoineen, ja niistä jo näki joitain muutoksia yleissuunnitelmaan. Samaten yllä linkatusta kyselystä voi päätellä jotain.

Esim.
- Itsenäisyydenkadulle ei tule lainkaan bussipysäkkejä.
- Hervannan ei ehkä menekään Arkkitehdinkadulle, vaan suoraan etelään uudelle hervantajärven (vielä rakentamattomalle) alueelle. Tai voi olla, että ensivaiheessa rakennetaan vain yksi haara varikolle asti.

[henkka]

Raitiotiehankkeen jakaminen osiin on tulossa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa maanantaina. Osiin jakamisella tarkoitetaan niitä samoja osia, jotka ovat aina olleet käytössä: ensimmäinen vaihe on Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysille, toinen vaihe on Lentävänniemestä Pyynikintorille.

Suunnitelmia on tarkennettu ainakin Etelä-Hervannan linjauksien osalta.

Kevään 2015 katukohtaisissa yleissuunnitelmissa on tehty joitakin pienimuotoisia muutosesityksiä valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymään raitiotien yleissuunnitelmassa esitettyihin pysäkki- ja ratalinjausratkaisuihin. Nämä ratkaisut täsmentyvät allianssin kehitysvaiheen jatkosuunnittelun yhteydessä. Merkittävimmät muutosesitykset ovat raitiotien eteläisen haaran linjaaminen Arkkitehdinkadun sijaan Hervantajärven asemakaava-alueelle sekä varikkohaaran linjaaminen Tampereen teknillisen yliopiston pihaalueen sijaan Insinöörinkadulta Atomipolun ja Hermiankadun linjausta noudattaen varikolle.

Raitiotien linjaus Etelä-Hervannassa

Valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymässä yleissuunnitelmassa on kuvattu, että raitiotielinja Etelä-Hervannassa kulkee Insinöörinkadun eteläpäästä Arkkitehdinkadun kautta Ahvenisjärventien päätepysäkille. Tämä ratkaisu on perustunut varautumiseen Hervannan ja Vuoreksen väliseen poikittaiseen raitiotielinjaan. Raitiotievaraus on myös Vuoreksesta pohjoiseen johtavalla Särkijärven sillalla.
Raitiotien liikennöinti alkaa Hervannassa yhdellä linjareitillä. Liikenne on tarkoituksenmukaista ohjata suuremman kysynnän johdosta Insinöörinkadulta etelään. Arkkitehdinkadun itäpää kytkeytyy hyvin raitiotiehen jo Insinöörinkadun eteläiseltä raitiotiepysäkiltä. Hervantajärven asemakaava-alue omaa suuremman kysyntäpotentiaalin kuin Arkkitehdinkadun linjaus.

http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/ktprox ... %2009%3a00

Tässä vaiheessa varikkohaaraa, eli Hermiankadun haaraa ei käytettäisi ollenkaan kaupalliseen liikennöintiin.

Raitiotien liikennöinti vain Hermiankadulle jättäisi yli 4 000 asukasta Etelä-Hervannasta raitiotien vaikutusalueen ulkopuolelle.
- Liikennöinti kahdella haaralla heikentäisi Hermiankadun alueella joukkoliikennejärjestelmän ymmärrettävyyttä.
- Liikennöinti kahdella haaralla heikentäisi palvelutasoa molemmilla haaroilla, vuorotarjonta puolittuisi.

[...]

Tampereen teknillisen yliopiston pääpysäkki ei voi olla Hermiankadulla:
- Hervannan kahtiajakoa asuinalueeseen ja yliopistoalueeseen on onnistuneesti vähennetty 20 vuotta. Yliopiston raitiotiepysäkin sijoittaminen ”takapihalle” kääntäisi tämän kehityksen suunnan.
- Luonnollisinta on, että joukkoliikennepalvelu saavutetaan samasta suunnasta kuin muutkin Hervantakeskuksen palvelut.

[...]

- Yleissuunnitelman mukainen Arkkitehdinkadun raitiotiepysäkki on hyvin lähellä Insinöörinkadun eteläistä pysäkkiä. Pysäkit palvelesivat osin samoja asukkaita.
- Mikäli raitiotie linjataan Hervantajärvelle, jäisi Arkkitehdinkadun ja Ahvenisjärventien varrelta raitiotien palvelualueen (0 – 800 m) ulkopuolelle runsaat 900 asukasta.
- Hervantajärven uudisrakentaminen toisi n. 3 000 uutta asukasta raitiotien vaikutuspiiriin (0 – 800 m etäisyydelle), näistä arviolta 2 600 asukasta sijoittuisi raitiotiepysäkistä 400 metrin etäisyydelle.

http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/ktprox ... ension=pdf

Tarkempia yleissuunnitelmia kaduista on jo olemassa, ainakin Itsenäisyydenkadun yleissuunnitelma tältä kuulta oli nähtävänä eilen Tullin alueen yleissuunnitelman esittelytilaisuudessa. Siitä on myös pieni osa ylläolevassa kalvosarjassa.

[henkka]

Lähijunaliikenteeseen vaikuttavista lisäraiteista Tampereen länsipuolella ja niiden aluevarauksista on valmistunut alustava selvitys. Selvityksen pohjana olevat kapasiteetit perustuvat sille että Nokialta liikennöitäisiin Tampereelle lähijunalla ja Ylöjärveltä ratikalla. Aluevarausselvityksessä on tutkittu kolmannen ja neljännen raiteen rakentamista Tampere - Lielahti -välille sekä toisen raiteen rakentamista Lielahti - Nokia ja Lielahti - Ylöjärvi -väleille. Tammerkosken pohjoispäässä lisäraiteiden rakentaminen vaatisi muun muassa purjehdusseuran talon purkamista tai siirtämistä.

http://www.pirkanmaa.fi/fi/lisaraiteide ... selvitetty

[xoop]

Aluevarausselvityksessä on onneksi huomioitu se, että Ylöjärvi saattaa tulla järkiinsä jossain vaiheessa ja luopua noille etäisyyksille täysin typerästä ratikkavisiostaan. Ylipäätään tuon selvityksen mukaan Tampere-Lielahti välin toteuttaminen ainoastaan 3-raiteisena olisi kohtalaisen hölmöä, kun alustavan kustannusarvion mukainen hintaero 4-raiteiseen on vain muutamia miljoonia euroja.

[grendy]

Aluevarausselvityksessä on onneksi huomioitu se, että Ylöjärvi saattaa tulla järkiinsä jossain vaiheessa ja luopua noille etäisyyksille täysin typerästä ratikkavisiostaan. Ylipäätään tuon selvityksen mukaan Tampere-Lielahti välin toteuttaminen ainoastaan 3-raiteisena olisi kohtalaisen hölmöä, kun alustavan kustannusarvion mukainen hintaero 4-raiteiseen on vain muutamia miljoonia euroja.

Kyllähän se ratikkakin nopeesti kulkee pitkillä suorilla etäisyyksillä, eli en nyt tiedä onko niin suurta eroa ratikan ja lähijunan välillä.

Ja kyllähän nyt monen viisaan mielestä muutamat miljoonat eurot kannattaa sijoittaa aina mieluummin autoinfraan kuin ratainfraan

[Laniitti]

Aluevarausselvityksessä on onneksi huomioitu se, että Ylöjärvi saattaa tulla järkiinsä jossain vaiheessa ja luopua noille etäisyyksille täysin typerästä ratikkavisiostaan. Ylipäätään tuon selvityksen mukaan Tampere-Lielahti välin toteuttaminen ainoastaan 3-raiteisena olisi kohtalaisen hölmöä, kun alustavan kustannusarvion mukainen hintaero 4-raiteiseen on vain muutamia miljoonia euroja.

Sä ilmeisesti lähdet liikkeelle olettamuksesta, että Tampereelle tulisi samankaltainen hidas raitiotiejärjestelmä, mikä on käytössä Helsingissä? Tampereelle suunnitteilla oleva ratikkajärjestelmä ei toteutuessaan olisi itseasiassa lähellekään samanlainen. Kysymyksessä tulisi olemaan teknisesti pikaraitiotietyyppinen järjestelmä, joka tarvittaessa taipuu hyvinkin nopeisiin huippunopeuksiin. Mainittakoon nyt esimerkkeinä kalustosta, Tampereen raitiovaunut tulevat olemaan mm. helsinkiläisiä leveämpiä, niin koriltaan kuin raideleveydeltään, pidempiä, ohjaamot molemmissa päissä vaunua ja ovet molemmilla puolilla mahdollistaen myös keskilaiturit. Ne tulisivat muistuttamaan itseasiassa enemmän kiskobussia kuin vanhaa helsinkiläistä Valmetin ratikkaa.

Vaikka Tampereen ratikan 1. vaiheessa huippunopeus tulisikin olemaan vain 70km/h syystä, että halutaan säästää automaattisen kulunvalvonnan suhteen, ei se tarkoita sitä etteikö järjestelmän huippunopeutta voisi myöhemmässä vaiheessa nostaa (tietyillä osuuksilla) ja asentaa myöhemmin automaattinen kulunvalvonta. Teknisesti tähän tulee olemaan edellytykset. Itseasiassa teknisesti olisi mahdollista muuttaa Tampereen ratikka joskus tulevaisuudessa vaikka maan alla kulkevaksi metroksi. Sanomattakin on selvää, että Ylöjärvelle kulkeva ratikkarata tultaisiin rakentamaan täysin eristetyksi radaksi muusta liikenteestä ja pysäkkivälien tulee olla huomattavan pitkiä.

Järkeähän raitiotien rakentamisessa Ylöjärvelle rautatien sijasta on itseasiassa paljonkin, jo kustannussyistä. Kun kysymyksessä on virallisesti ns. ratikkarata, rataa esimerkiksi ei tarvitse rakentaa Liikenneviraston vaatimien akselipainojen mukaan. Lisäksi voidaan pysytellä Tampereen ratikalleen valitsemassa 1435mm standardiraideleveydessä (tämä lyötiin lukkoon raitiotien yleissuunnitelmassa!) venäläisen raideleveyden sijaan, jolloin Ylöjärvelle liikennöitävää kalustoakin saadaan hankittua edullisemmin.

[xoop]

Sä ilmeisesti lähdet liikkeelle olettamuksesta, että Tampereelle tulisi samankaltainen hidas raitiotiejärjestelmä, mikä on käytössä Helsingissä?

En. Sltatieltä on on yhtä pitkä matka Tampereen rautatieasemalle kuin mitä on Vantaankoskelta Helsingin rautatieasemalle.

Järkeähän raitiotien rakentamisessa Ylöjärvelle rautatien sijasta on itseasiassa paljonkin, jo kustannussyistä. Kun kysymyksessä on virallisesti ns. ratikkarata, rataa esimerkiksi ei tarvitse rakentaa Liikenneviraston vaatimien akselipainojen mukaan. Lisäksi voidaan pysytellä Tampereen ratikalleen valitsemassa 1435mm standardiraideleveydessä (tämä lyötiin lukkoon raitiotien yleissuunnitelmassa!) venäläisen raideleveyden sijaan, jolloin Ylöjärvelle liikennöitävää kalustoakin saadaan hankittua edullisemmin.

Riippuu vähän kenen kustannusten kannalta järkeä, ei ainakaan Ylöjärven. Lähijunainfraan saa valtiolta 50 pinnaa ja pikaratikkaan 30. Lisäksi tuo on osa Suomen merkittävintä rautatiekäytävää, joten siihen voisi mahdollisesti keplotella enemmänkin valtion tahnaa. Tämä siis sitten kun Suomella on taas paalua ylipäätään laittaa näihin, lähitulevaisuudessahan kenelläkään ei ole rahaa eikä intressejä minkäänlaisiin uusiin raideratkaisuihin Ylöjärvelle. Ja näinhän se on, että juna, noin niin kuin laitteena, maksaa enemmän kuin ratikka, elämän kylmiä faktoja. Lienee niillä joitakin muitakin eroavaisuuksia.

[RV]

Lähijunaliikenteeseen vaikuttavista lisäraiteista Tampereen länsipuolella ja niiden aluevarauksista on valmistunut alustava selvitys. Selvityksen pohjana olevat kapasiteetit perustuvat sille että Nokialta liikennöitäisiin Tampereelle lähijunalla ja Ylöjärveltä ratikalla. Aluevarausselvityksessä on tutkittu kolmannen ja neljännen raiteen rakentamista Tampere - Lielahti -välille sekä toisen raiteen rakentamista Lielahti - Nokia ja Lielahti - Ylöjärvi -väleille. Tammerkosken pohjoispäässä lisäraiteiden rakentaminen vaatisi muun muassa purjehdusseuran talon purkamista tai siirtämistä.

http://www.pirkanmaa.fi/fi/lisaraiteide ... selvitetty

No vihdoinkin järkeä! Nimittäin järkeä ei ole siinä, että miljardilla rakennetaan menneen vuosisadan teknologiaa joka tiheine pysäkkiväleineen katutasossa palvelee lähinnä pientä osaa asukkaista. Lähijuna sen sijaan olisi (uskomatonta ettei Tampereen kokoisessa kaupungissa sellaista toimi!) suuri helpotus mitä tulee työpaikkaliikenteeseen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen,

[sekovene]

Lähijunaliikenteeseen vaikuttavista lisäraiteista Tampereen länsipuolella ja niiden aluevarauksista on valmistunut alustava selvitys. Selvityksen pohjana olevat kapasiteetit perustuvat sille että Nokialta liikennöitäisiin Tampereelle lähijunalla ja Ylöjärveltä ratikalla. Aluevarausselvityksessä on tutkittu kolmannen ja neljännen raiteen rakentamista Tampere - Lielahti -välille sekä toisen raiteen rakentamista Lielahti - Nokia ja Lielahti - Ylöjärvi -väleille. Tammerkosken pohjoispäässä lisäraiteiden rakentaminen vaatisi muun muassa purjehdusseuran talon purkamista tai siirtämistä.

http://www.pirkanmaa.fi/fi/lisaraiteide ... selvitetty

No vihdoinkin järkeä! Nimittäin järkeä ei ole siinä, että miljardilla rakennetaan menneen vuosisadan teknologiaa joka tiheine pysäkkiväleineen katutasossa palvelee lähinnä pientä osaa asukkaista. Lähijuna sen sijaan olisi (uskomatonta ettei Tampereen kokoisessa kaupungissa sellaista toimi!) suuri helpotus mitä tulee työpaikkaliikenteeseen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen,

Junahan edustaa vielä vanhempaa teknologiaa kuin pikaraitiotie. Itse asiassa mitä raideratkaisuihin tulee, niin pikaraitiotie taitaa olla ihan sieltä moderneimmasta päästä ja sen takia niitä nykään rakennetaankin. Mahdatko menneen vuosisadan miljardihankkeesta puhuessasi viitata länsimetroon?

[henkka]

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous on käsitellyt investointikattoa vuosille 2016 - 2025. Ratikka on kasvun mahdollistavien investointien kategoriassa.

Kasvun mahdollistavat investoinnit ovat sellaisia, joiden arvioidaan maksavan itsensä takaisin kasvavan elinvoiman ja kaupungin vetovoimaisuuden kasvun myötä. Nämä investoinnit voidaan tehdä lainarahalla ja niiden toteutumiseen ei tarvitse sisältyä omarahoitusosuutta vuosikatetavoitteen muodossa. Nämä investoinnit vaativat myös tarkkaa harkintaa, koska ne vaikuttavat kaupungin kokonaislainamäärään ja sitä kautta muihin investointimahdollisuuksiin. Näitä investointeja ovat maanhankinta ja maan esirakentamisinvestoinnit sekä erikseen päätetyt suuret kehitysinvestoinnit. Kehitysinvestointeja on kolme: Rantaväylän tunneli, katuraitiotie ja asemanseutu kansiratkaisuineen.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajank ... EIPgC.html

Investointikatosta päättää kaupunginvaltuusto samalla kun se hyväksyy talousarvion.

[henkka]

Ensimmäinen ratikan kaavoista on nyt luonnosvaiheessa, varikko Ruskossa. Liito-orava on helppo kohde palautteelle, kannattanee siis laittaa vastakkaistakin palautetta.

Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa raitiotien päävarikon sijoittuminen Hervanta–Ruskon teollisuusalueelle. Varikko liittyy raitiotien runkolinjaan Hermiankatua pitkin kulkevalla haaralla.

Alueen suunnittelussa tutkitaan liito-oravan elinympäristön ja kulkuyhteyksien säilyminen osana laajempaa kokonaisuutta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen pohjalta hankkeen tavoitteita täsmennettiin ja kaava- alueen rajausta laajennettiin.

[...]

Osa nykyisestä teollisuusalueesta muutetaan viheralueeksi (virkistys- tai suojaviheralue), jotta suunnittelualueelta löydetyt liito-oravan pesintäpaikat sekä liito-oravan kulkuyhteydet varikon ympäristössä saadaan turvattua. Liito-oravan pesintäpaikat sekä Kauhakorvenkadun varrella oleva metsikkö osoitetaan suojelumerkinnällä, samoin liito-oravan kulkureittinä kehitettävät alueet.

Kauhakorvenkadun pohjoispuolinen viheralue osoitetaan luonnonmukaiseksi lähimetsäksi ja kadun varressa melualueella suojaviheralueeksi. Viheralueen rajoja tarkistetaan siten, että liito-oravan kannalta tärkeää metsää saadaan turvattua.
Rakennusoikeus suunnittelualueella vähenee yhteensä 23 171 kerrosneliömetriä aiemmin voimassa olevaan kaavaan nähden. Teollisuusalueen (varikko mukaan lukien) pinta-ala pienenee 23 997 neliömetriä. Viheralueiden (virkistysalueet ja suojaviheralueet) pinta-ala lisääntyy yhteensä 42 270 neliömetriä.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajank ... cZyTk.html

Kaavadokumentit: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8600

[Heikki K]

Ensimmäinen ratikan kaavoista on nyt luonnosvaiheessa, varikko Ruskossa. Liito-orava on helppo kohde palautteelle, kannattanee siis laittaa vastakkaistakin palautetta.

Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa raitiotien päävarikon sijoittuminen Hervanta–Ruskon teollisuusalueelle. Varikko liittyy raitiotien runkolinjaan Hermiankatua pitkin kulkevalla haaralla.

Alueen suunnittelussa tutkitaan liito-oravan elinympäristön ja kulkuyhteyksien säilyminen osana laajempaa kokonaisuutta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen pohjalta hankkeen tavoitteita täsmennettiin ja kaava- alueen rajausta laajennettiin.

[...]

Osa nykyisestä teollisuusalueesta muutetaan viheralueeksi (virkistys- tai suojaviheralue), jotta suunnittelualueelta löydetyt liito-oravan pesintäpaikat sekä liito-oravan kulkuyhteydet varikon ympäristössä saadaan turvattua. Liito-oravan pesintäpaikat sekä Kauhakorvenkadun varrella oleva metsikkö osoitetaan suojelumerkinnällä, samoin liito-oravan kulkureittinä kehitettävät alueet.

Kauhakorvenkadun pohjoispuolinen viheralue osoitetaan luonnonmukaiseksi lähimetsäksi ja kadun varressa melualueella suojaviheralueeksi. Viheralueen rajoja tarkistetaan siten, että liito-oravan kannalta tärkeää metsää saadaan turvattua.
Rakennusoikeus suunnittelualueella vähenee yhteensä 23 171 kerrosneliömetriä aiemmin voimassa olevaan kaavaan nähden. Teollisuusalueen (varikko mukaan lukien) pinta-ala pienenee 23 997 neliömetriä. Viheralueiden (virkistysalueet ja suojaviheralueet) pinta-ala lisääntyy yhteensä 42 270 neliömetriä.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajank ... cZyTk.html

Kaavadokumentit: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8600

Kaupunginhallituksen kokousasiakirjoista löytyy hyvä yhteenveto hankeen tilanteesta ja viimeisimmistä käänteistä:
http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/ktprox ... ension=pdf

[Heikki K]

Toukokuussa pidettiin työpajoja, joiden materiaali on nyt julkaistu netissä:
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/p ... istot.html

[henkka]

Toukokuussa pidettiin työpajoja, joiden materiaali on nyt julkaistu netissä:
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/p ... istot.html

Materiaaleissa lukee että allianssin toteuttaja/yhteistyökumppani päätettäisiin tänään kaupunginhallituksen kokouksessa mutta esityslistalle sitä ei ole merkitty.

Tarkistetut yleissuunnitelmat ovat huomenna Yhdyskuntalautakunnan käsiteltävinä. http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/dbisa. ... 3a00+188+1

Suurimpia muutoksia mitä tarkistetuista yleissuunnitelmista on löytynyt:

• * Toinen pysäkki Teiskontielle, ensimmäinen on Petsamonkadun risteyksessä, toinen Ilmarinkadun/Uimalankadun risteyksessä.

• * TAYS:n haaran päätepysäkki siirtyy 330 metriä itään koska yleissuunnitelman mukaiselle päätepysäkille ei mahdu joukkoliikenteen vaihtoterminaali. Haaralle tulee siksi yksi uusi pysäkki TAYS:n alueelle.

• * Varaus TAMK:ia paremmin palvelevalle pysäkille Tekunkadulle.

• * Suorempi linjaus Teiskontieltä Kekkosentien ylitse Tekunkadulle, joka kulkee Kekkosentien ja Teiskontien liittymän läntisen silmukkarampin halki. Silmukkarampin sisässä on rauhoitetun lentoneidonvaipan esiintymä

• * Ratikalla liikennöitäisiin öisin viikonloppuisin mutta arkisin ei. Ratikka vaatii 4-7 tunnin huoltotauon yleensä kerran vuorokaudessa. Huoltotaukojen aikana liikennöidään busseilla.

• * Läntisen päätepysäkin (Pyynikintori) vaihtoraide on siirtynyt Sepänkadulta pysäkin itäpuolelle, jolloin raitiovaunu vaihtaa kaistaa ennen pysäkkiä.

• * Raitiotiessä oli Pirkankadulla Pyynikintorin ja Metson välillä 10 mutkaa, nyt niitä on 5.

• * Itsenäisyydenkadulle ei tule ollenkaan bussipysäkkejä.

• * Jos Itsenäisyydenkadun itäpään pysäkki toteutetaan keskilaituripysäkkinä, se olisi (ensimmäisen vaiheen) ainoa pysäkki, jossa käytetään vasemmanpuoleisia ovia.

• * Sammonkadun ja Lemminkäisenkadun liittymästä Joukahaisenkadun liittymään siirrettävän pysäkin johdosta Sammonkadulle tulee kolmas pysäkki S-marketin kohdalle.

• * Sammonkadulle ei tule ollenkaan bussipysäkkejä.

Lisäksi tämä jäi mieleen:

Ratajohto voidaan rakentaa päätekiristettynä ajolankana tai painokiristettynä ajojohtimena. Päätekiristettyä ajolankaa käytettäessä maksimi jännepituus ripustuspisteiden välillä on 28 metriä ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus 50 km/h. Painokiristettyä ajojohdinta käytettäessä maksimi jännepituus ripustuspisteiden välillä on 60 metriä ja teoreettinen maksiminopeus 120 km/h.

Pikaraitiotie tosiaan, painokiristetty ajojohdin taitaa vastata rautateillä tällä hetkellä käytettäviä ajojohtimia.